HS: Suomessa sinkut eivät kohtaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

"Käännytään feministeiksi kun ei saada miestä", voi hyvänen aika. Sinulla ei siis ole mitään käsitystä, mistä puhut. Luuletko sinä oikeasti, että kaikkien nuorten naisten tärkein päämäärä on päästä naimisiin ja jos kukaan ei kelpuuta, nainen alkaa feministiksi? Kerro sitten, mitä tulee niistä miehistä, jotka haluavat naimisiin, mutta kukaan ei kelpuuta?

Erittäin monen nuoren naisen päämäärä on hyvä parisuhde. Nimenomaan se tärkein päämäärä. Siihen ei päästä, joten syytetään miehiä ja siitä alkaa feminismi. 

Hyvä parisuhde, hyvä koulutus ja hyvä ammatti on nyt hyvin monelle ihmiselle tärkeitä asioita. Osa haluaa lapsia, osa ei, osa haluaa muuttaa ulkomaille töihin ja osa haluaa asua lapsuusmaisemissa. Hyvän parisuhteen haluaa myös moni mies, mutta sinä ilmeisesti et kommentistasi päätelleen. Jos ei saa hyvää parisuhdetta, niin miksi pitäisi kelpuuttaa ihminen, jonka kanssa elämänlaatu laskee?

Ei tietenkään tarvitse, mutta kannattaa kelpuuttaa se hyvä kumppani, vaikka hän ei omia typeriä kriteerejä täyttäisikään. Ulkonäköä pitää tietysti olla ja pitää viihtyä yhdessä, mutta etenkin koulutuksesta kannattaa tinkiä, koska se ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä tai sivistyksen tasosta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Tämän se juuri on. Jos minä pidän vaikka mansikoista, niin miten mustikka voi tulla sanomaan, että makuaistini on täysin väärä ja minun tulisi ehdottomasti ottaa mustikka. Jos olisin mustikka, joka arvostaa muita ihmisiä, hän toki ei menisi minulta kieltämään mieltymystäni mansikoihin.

Ei sinne päinkään. Ketju kääntyi siihen, etteivät mustikat ole marjoja ollenkaan joten minunkin piti tulla vääntämään rautalangasta että kyllä ne vaan ovat yhtä lailla marjoja kuin mansikat, vaikka sinä et heistä pitäisikään. Ja että molemmista marjoista löytyy yhtä lailla homeisia ja mätiä kappaleita. Kuin molemmista löytyy myös valioyksilöitä.

Näytäs nyt yksikin kommentti, jossa sanotaan, että mustikat eivät ole marjoja ollenkaan. Se, että Pirjo ei tykkää mustikoista eikä halua niitä syödä, ei tarkoita, ettei mustikka olisi marja tai ettei kukaan syö koskaan mustikoita. 

Amikset ovat juntteja -posteja löytyy paljon. Aika sokko olet jos et niitä lukenut. Vain akateemiset miehet ovat sivistyneitä blaah blaaaaaaaaaah! Lues kuule ihan itse.

Eli miten ne sanovat, että mustikat eivät ole marjoja. Niissä sanotaan vain, että mustikat eivät ole mansikoita. 

Ei vaan ketjussa yritetään valehdella suurella naisjoukolla, että yliopistolaiset ovat automaattisesti sivistyneempiä ja fiksumpia ja kohtelevat naista paremmin kuin amikset. Tämä ei suinkaan pidä paikkaansa.

T. Miesvihaajafeministi

Eikö nyt mennyt jo omastakin mielestäsi aika onnettomaksi argumentoinniksi? Loppuiko voimat?

t. Miehiä rakastava akateeminen feministi

"According to the National Union of Students, 68 per cent of women have been the victim of sexual harassment on campus."

http://www.marieclaire.co.uk/reports/university-rape-culture-296115

Eikö akateemisilla miehillä mennyt aika onnettomaksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

Ei helkkari 😂 . Järjellä naiset ne kriteerit miettivätkin; on varsin järkevää haluta järkevä ja koulutettu mies, paljon järkevämpää kuin valita komea tyhmyri. Ja naiset ovat ilmaisseet tässä ketjussa jo useita kertoja, että sinkkuus ei heitä pelota.

Miksi ihmeessä oletat, että koulutettu olisi älykkäämpi kuin vähän koulutettu? 

Miksi oletat, että huippu-urheilija on paremmassa kunnossa kuin sohvaperuna? Koska harjoittelusta kunto kohoaa, vaikka lahjoja olisi yhtä paljon alun perin. Sama koskee älyä. Korkeasti kouluttautunut on harkaannuttanut älyään enemmän.

En todellakaan oleta, että huippu-urheilija on paremmassa kunnossa kuin sohvaperuna. Toki se on todennäköisempää, mutta sen joutuu todistamaan jos haluaa minut vakuuttaa. Opiskelu ei juurikaan haasta älyä, vaan istumalihaksia. Hyvin harvassa ammatissa nimittäin tarvitsee älyä. 

Voi vittu että mitä paskaa. Ei ihme että olette sinkkuja. Lempi tulee rakkauen myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

"Käännytään feministeiksi kun ei saada miestä", voi hyvänen aika. Sinulla ei siis ole mitään käsitystä, mistä puhut. Luuletko sinä oikeasti, että kaikkien nuorten naisten tärkein päämäärä on päästä naimisiin ja jos kukaan ei kelpuuta, nainen alkaa feministiksi? Kerro sitten, mitä tulee niistä miehistä, jotka haluavat naimisiin, mutta kukaan ei kelpuuta?

Erittäin monen nuoren naisen päämäärä on hyvä parisuhde. Nimenomaan se tärkein päämäärä. Siihen ei päästä, joten syytetään miehiä ja siitä alkaa feminismi. 

Hyvä parisuhde, hyvä koulutus ja hyvä ammatti on nyt hyvin monelle ihmiselle tärkeitä asioita. Osa haluaa lapsia, osa ei, osa haluaa muuttaa ulkomaille töihin ja osa haluaa asua lapsuusmaisemissa. Hyvän parisuhteen haluaa myös moni mies, mutta sinä ilmeisesti et kommentistasi päätelleen. Jos ei saa hyvää parisuhdetta, niin miksi pitäisi kelpuuttaa ihminen, jonka kanssa elämänlaatu laskee?

Ei tietenkään tarvitse, mutta kannattaa kelpuuttaa se hyvä kumppani, vaikka hän ei omia typeriä kriteerejä täyttäisikään. Ulkonäköä pitää tietysti olla ja pitää viihtyä yhdessä, mutta etenkin koulutuksesta kannattaa tinkiä, koska se ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä tai sivistyksen tasosta. 

Minusta taas ulkonäöstä kannattaa noissa tinkiä eniten, koska se muuttuu vuosikymmenien varrella kuitenkin.

Siis seksuaalinen häirintä yliopistoilla todistaa, että amismiehet ovat älykkäämpiä? Miten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

Heh, minä olen ollut feministi abivuodestani alkaen. Upean miehen kanssa upeassa parisuhteessa tällä hetkellä.

Tarinoita on helppo keksiä. Joko tarinoit siitä, että olet feministi tai sitten tarinois siitä, että parisuhteesi on onnellinen. Feminismi nimittäin tarkoittaa miesvihaa. 

Entä kun mies on feministi?

Entä kun homomies on feministi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

Heh, minä olen ollut feministi abivuodestani alkaen. Upean miehen kanssa upeassa parisuhteessa tällä hetkellä.

Tarinoita on helppo keksiä. Joko tarinoit siitä, että olet feministi tai sitten tarinois siitä, että parisuhteesi on onnellinen. Feminismi nimittäin tarkoittaa miesvihaa. 

Entä kun mies on feministi?

Entä kun homomies on feministi?

Hän haluaa vain miellyttää naisia. Todennäköisesti feministit ovat lytänneet häntä niin paljon, että hänestä on tullut ihmisriekale, joka ei uskalla tehdä mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

Ei helkkari 😂 . Järjellä naiset ne kriteerit miettivätkin; on varsin järkevää haluta järkevä ja koulutettu mies, paljon järkevämpää kuin valita komea tyhmyri. Ja naiset ovat ilmaisseet tässä ketjussa jo useita kertoja, että sinkkuus ei heitä pelota.

Miksi ihmeessä oletat, että koulutettu olisi älykkäämpi kuin vähän koulutettu? 

Miksi oletat, että huippu-urheilija on paremmassa kunnossa kuin sohvaperuna? Koska harjoittelusta kunto kohoaa, vaikka lahjoja olisi yhtä paljon alun perin. Sama koskee älyä. Korkeasti kouluttautunut on harkaannuttanut älyään enemmän.

En todellakaan oleta, että huippu-urheilija on paremmassa kunnossa kuin sohvaperuna. Toki se on todennäköisempää, mutta sen joutuu todistamaan jos haluaa minut vakuuttaa. Opiskelu ei juurikaan haasta älyä, vaan istumalihaksia. Hyvin harvassa ammatissa nimittäin tarvitsee älyä. 

Koitapa väitellä tohtoriksi teoreettisesta fysiikasta ilman, että joudut älyäsi lainkaan käyttämään. :)

Vierailija kirjoitti:

Siis seksuaalinen häirintä yliopistoilla todistaa, että amismiehet ovat älykkäämpiä? Miten?

Aika epätoivoiseksi antaa mennä. Kuka täällä on väittänyt, että amismiehet ovat älykkäämpiä? Täällä on sanottu, että et voi päätellä koulutuksesta ihmisen älykkyyttä, mikä on täysi fakta ja jos haluat todistaa päinvastaista, niin antaa palaa vaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

Tässä keskustelussa ei näytä olevan yhtäkään katkeroitunutta feministiä sen seurauksena, kun ei saada miestä. Minä olen ainakin löytänyt ihan kivoja miehiä. Elämäntilanne vain rajoittaa tarjontaa ja se on minulle ihan fine. Yli kolme vuotta olen ollut sinkku, eikä vieläkään ole tullut sellaista epätoivoa, että tinkisin kriteereistäni. Mikäs hätä minulla tässä on. 

En tiedä kuinka monta heitä täällä on, mutta yksi erityisen äänekäs sellainen ainakin. 

No näytä nyt sitten hänen viestinsä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

"Käännytään feministeiksi kun ei saada miestä", voi hyvänen aika. Sinulla ei siis ole mitään käsitystä, mistä puhut. Luuletko sinä oikeasti, että kaikkien nuorten naisten tärkein päämäärä on päästä naimisiin ja jos kukaan ei kelpuuta, nainen alkaa feministiksi? Kerro sitten, mitä tulee niistä miehistä, jotka haluavat naimisiin, mutta kukaan ei kelpuuta?

Erittäin monen nuoren naisen päämäärä on hyvä parisuhde. Nimenomaan se tärkein päämäärä. Siihen ei päästä, joten syytetään miehiä ja siitä alkaa feminismi. 

Hyvä parisuhde, hyvä koulutus ja hyvä ammatti on nyt hyvin monelle ihmiselle tärkeitä asioita. Osa haluaa lapsia, osa ei, osa haluaa muuttaa ulkomaille töihin ja osa haluaa asua lapsuusmaisemissa. Hyvän parisuhteen haluaa myös moni mies, mutta sinä ilmeisesti et kommentistasi päätelleen. Jos ei saa hyvää parisuhdetta, niin miksi pitäisi kelpuuttaa ihminen, jonka kanssa elämänlaatu laskee?

Ei tietenkään tarvitse, mutta kannattaa kelpuuttaa se hyvä kumppani, vaikka hän ei omia typeriä kriteerejä täyttäisikään. Ulkonäköä pitää tietysti olla ja pitää viihtyä yhdessä, mutta etenkin koulutuksesta kannattaa tinkiä, koska se ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä tai sivistyksen tasosta. 

Jos koulutus on päättynyt nipinnapin läpäistyyn peruskouluun eikä sen jälkeen ole tullut opiskeltua ollenkaan, niin kyllä se kertoo ihmisestä enemmän kuin tarpeeksi. Joku harva on pystynyt perustamaan menestyvän yrityksen, mutta hanttihommasta sinne tänne seilaavasta ei älykkyys paista. Huoletonta taivaanrannanmaalaria en minä kelpuuta olipa tällä ulkonäköä miten paljon tahansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Ja sillä perusteella on sitten ihan oikeutettua haukkua naisia prinsessaharhaisiksi kurpiksi? Mistä tulee tämä kauhea tarve todistella, ettei naisen kriteereissä ole järkeä, kun jokainen nainen tässäkin ketjussa tiedostaa mahdollisuuden jäädä sinkuksi? 

Jos se oma sinkkuus on ihan fine, niin miksi ihmeessä se tämänkin tämän ketjun perusteella on ainoastaan toisen sukupuolen syytä? Miksi ei sitten olla tyytyväisiä niihin omiin kriteereihin ja siihen ettei niitä juuri kukaan täytä? Miksi ei ymmärretä, että vain itseä voi muuttaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

Ei helkkari 😂 . Järjellä naiset ne kriteerit miettivätkin; on varsin järkevää haluta järkevä ja koulutettu mies, paljon järkevämpää kuin valita komea tyhmyri. Ja naiset ovat ilmaisseet tässä ketjussa jo useita kertoja, että sinkkuus ei heitä pelota.

Miksi ihmeessä oletat, että koulutettu olisi älykkäämpi kuin vähän koulutettu? 

Miksi oletat, että huippu-urheilija on paremmassa kunnossa kuin sohvaperuna? Koska harjoittelusta kunto kohoaa, vaikka lahjoja olisi yhtä paljon alun perin. Sama koskee älyä. Korkeasti kouluttautunut on harkaannuttanut älyään enemmän.

En todellakaan oleta, että huippu-urheilija on paremmassa kunnossa kuin sohvaperuna. Toki se on todennäköisempää, mutta sen joutuu todistamaan jos haluaa minut vakuuttaa. Opiskelu ei juurikaan haasta älyä, vaan istumalihaksia. Hyvin harvassa ammatissa nimittäin tarvitsee älyä. 

Koitapa väitellä tohtoriksi teoreettisesta fysiikasta ilman, että joudut älyäsi lainkaan käyttämään. :)

Vaikea sanoa asiaan perehtymättömänä, että kuinka paljon älykkyyttä tuo vaatii, mutta varmaan huomattavasti enemmän kuin akateeminen koulutus yleisesti. Silti kouluttamattomissa ihmisissä on älykkäämpiä ihmisiä kuin tuo tohtoriksi väitellyt ja valtaosa akateemisista on huomattavasti tyhmempiä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

"Käännytään feministeiksi kun ei saada miestä", voi hyvänen aika. Sinulla ei siis ole mitään käsitystä, mistä puhut. Luuletko sinä oikeasti, että kaikkien nuorten naisten tärkein päämäärä on päästä naimisiin ja jos kukaan ei kelpuuta, nainen alkaa feministiksi? Kerro sitten, mitä tulee niistä miehistä, jotka haluavat naimisiin, mutta kukaan ei kelpuuta?

Erittäin monen nuoren naisen päämäärä on hyvä parisuhde. Nimenomaan se tärkein päämäärä. Siihen ei päästä, joten syytetään miehiä ja siitä alkaa feminismi. 

Hyvä parisuhde, hyvä koulutus ja hyvä ammatti on nyt hyvin monelle ihmiselle tärkeitä asioita. Osa haluaa lapsia, osa ei, osa haluaa muuttaa ulkomaille töihin ja osa haluaa asua lapsuusmaisemissa. Hyvän parisuhteen haluaa myös moni mies, mutta sinä ilmeisesti et kommentistasi päätelleen. Jos ei saa hyvää parisuhdetta, niin miksi pitäisi kelpuuttaa ihminen, jonka kanssa elämänlaatu laskee?

Ei tietenkään tarvitse, mutta kannattaa kelpuuttaa se hyvä kumppani, vaikka hän ei omia typeriä kriteerejä täyttäisikään. Ulkonäköä pitää tietysti olla ja pitää viihtyä yhdessä, mutta etenkin koulutuksesta kannattaa tinkiä, koska se ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä tai sivistyksen tasosta. 

Jos koulutus on päättynyt nipinnapin läpäistyyn peruskouluun eikä sen jälkeen ole tullut opiskeltua ollenkaan, niin kyllä se kertoo ihmisestä enemmän kuin tarpeeksi. Joku harva on pystynyt perustamaan menestyvän yrityksen, mutta hanttihommasta sinne tänne seilaavasta ei älykkyys paista. Huoletonta taivaanrannanmaalaria en minä kelpuuta olipa tällä ulkonäköä miten paljon tahansa.

Aika marginaalinen ryhmä matalasti koulutetuista läpäisi peruskoulun nipinnapin. Valtaosa läpäisis sen ihan helposti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

"Käännytään feministeiksi kun ei saada miestä", voi hyvänen aika. Sinulla ei siis ole mitään käsitystä, mistä puhut. Luuletko sinä oikeasti, että kaikkien nuorten naisten tärkein päämäärä on päästä naimisiin ja jos kukaan ei kelpuuta, nainen alkaa feministiksi? Kerro sitten, mitä tulee niistä miehistä, jotka haluavat naimisiin, mutta kukaan ei kelpuuta?

Erittäin monen nuoren naisen päämäärä on hyvä parisuhde. Nimenomaan se tärkein päämäärä. Siihen ei päästä, joten syytetään miehiä ja siitä alkaa feminismi. 

Hyvä parisuhde, hyvä koulutus ja hyvä ammatti on nyt hyvin monelle ihmiselle tärkeitä asioita. Osa haluaa lapsia, osa ei, osa haluaa muuttaa ulkomaille töihin ja osa haluaa asua lapsuusmaisemissa. Hyvän parisuhteen haluaa myös moni mies, mutta sinä ilmeisesti et kommentistasi päätelleen. Jos ei saa hyvää parisuhdetta, niin miksi pitäisi kelpuuttaa ihminen, jonka kanssa elämänlaatu laskee?

Ei tietenkään tarvitse, mutta kannattaa kelpuuttaa se hyvä kumppani, vaikka hän ei omia typeriä kriteerejä täyttäisikään. Ulkonäköä pitää tietysti olla ja pitää viihtyä yhdessä, mutta etenkin koulutuksesta kannattaa tinkiä, koska se ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä tai sivistyksen tasosta. 

Jos koulutus on päättynyt nipinnapin läpäistyyn peruskouluun eikä sen jälkeen ole tullut opiskeltua ollenkaan, niin kyllä se kertoo ihmisestä enemmän kuin tarpeeksi. Joku harva on pystynyt perustamaan menestyvän yrityksen, mutta hanttihommasta sinne tänne seilaavasta ei älykkyys paista. Huoletonta taivaanrannanmaalaria en minä kelpuuta olipa tällä ulkonäköä miten paljon tahansa.

Sinusta sen sijaan paistaa melkoinen omahyväisyys ja tuo on harvinaisen luotaantyöntävä piirre ihan jokaisessa.

Ihan vaan vinkiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Ja sillä perusteella on sitten ihan oikeutettua haukkua naisia prinsessaharhaisiksi kurpiksi? Mistä tulee tämä kauhea tarve todistella, ettei naisen kriteereissä ole järkeä, kun jokainen nainen tässäkin ketjussa tiedostaa mahdollisuuden jäädä sinkuksi? 

Jos se oma sinkkuus on ihan fine, niin miksi ihmeessä se tämänkin tämän ketjun perusteella on ainoastaan toisen sukupuolen syytä? Miksi ei sitten olla tyytyväisiä niihin omiin kriteereihin ja siihen ettei niitä juuri kukaan täytä? Miksi ei ymmärretä, että vain itseä voi muuttaa?

En minä ole ainakaan ketään syyttänyt tai ollut tyytymätön omiin kriteereihini. Tässä syytetään ja ollaan tyytymättömiä ainoastaan siksi, että miehille tämä on ongelma.

Luinko peräti tämän päivän lehdestä, että 75 % sinkkunaisista haluaa parisuhteen ja sinkkumiehistä parisuhteen haluaa lähes 100 %. Itse olen kokeillut seurustella todella mukavan ja miellyttävän näköisen miehen kanssa. Mutta kun en vain tuntenut häntä kohtaan seksuaalista halua, niin lopetin suhteen. Hänessä ei ollut mitään vikaa. En tiedä, miksi en halunnut häntä siinä mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis seksuaalinen häirintä yliopistoilla todistaa, että amismiehet ovat älykkäämpiä? Miten?

Aika epätoivoiseksi antaa mennä. Kuka täällä on väittänyt, että amismiehet ovat älykkäämpiä? Täällä on sanottu, että et voi päätellä koulutuksesta ihmisen älykkyyttä, mikä on täysi fakta ja jos haluat todistaa päinvastaista, niin antaa palaa vaan. 

No mikä noiden linkkien tarkoitus oli? Se, että yliopistossakin joku voi ahdistella? Onko se tosiaan sinulle uutinen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

121212 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amisjonnet pyrkivät tässäkin ketjussa dominoimaan naisia kertoen ja lopulta hokemalla hokien heille, miten asiat heidän mielestään todellisuudessa ovat ja mikä heistä on parisuhteessa tärkeää. He eivät lainkaan kuuntele naisia eivätkä pidä arvossa naisten mielipiteitä vaan pyrkivät jyräämään naisten kannan asiassa kuin asiassa. Parisuhde erilaisia arvoja kannattavan ihmisen kanssa käy raskaaksi, etenkin jos huonosti koulutettu jatkuvasti mitätöi koulutetumpaa kumppaniaan, kuten miehet tässäkin ketjussa pyrkivät tekemään.

Koulutetut naiset suosivat koulutettuja miehiä, joiden kanssa he jakavat usein saman tieteellisen maailmakuvan ja arvopohjan, eikä toinen yritä sitä omia "faktojaan" jankkaamalla jankuttaen murentaa, vaan asioista voidaan toivon mukaan keskustella rakentavassa hengessä. Yliopiston käyneet naiset usein arvostavat mieheltä sanavalmiutta ja kirjallista ilmaisukykyä, mikä amiksilla ei usein kovin korkealle tasolle yllä.

Miksi ihmeessä amikset eivät etsi sieltä amiksesta itselleen naisia? Miksi heidän mielestään naisen olisi oltava välttämättä koulutettu, vaikka he eivät koulutusta tai koulutettua naista arvosta? Luulisi yhteisen sävelen löytyvän helpommin sieltä kuin itselle täysin vieraista kuvioista.

Opettavainen kirjoitus.

Koska akateeminen tutkinto on naiselle niin massiivinen saavutus, rakentuu hänen koko identiteettinsä tutkinnon ympärille. Hänestä tulee Akateeminen Nainen joka on tieteellinen, sanavalmis, sosiaalinen ja kirjallisesti taitava. Joten tokihan miehenkin tulee olla, eikö niin?

Tosiasiassa suuri osa akateemisista naisista on samoja kiltisti läksynsä tekeviä hissukoita joita he olivat lukiossakin. Älyllisesti alle keskivertoja, mutta ahkeria. Akateemisuus nähdään porttina johonkin parempaan, verrattuna aikoihin jolloin sosiaalinen jumppatyttö varasti suosittujen poikien huomion. Yhtä lailla yliopiston käytävillä maleksii huippulahjakkaita alisuorittajahippeja, rasittavia feministejä, opintonsa mokaavia bailaajatyttöjä, jne. Porukkaa on laidasta laitaan, pl. pahimmat autonrassaajajonnet.

Perheen hankkineiden entisten opiskelukaverieni maailmankuvakin on kaukana tieteellisestä; enemmänkin se koostuu samoista keittiöremontti-, ja kakkavaippajutuista kuin muillakin.

Kyse on lähinnä akateemisesta kuplasta, vain harvalla se konvertoituu "akateemiseksi elämäksi" opiskeluaikojen jälkeenkin kun ihmiset sekoittuvat keskenään ja muuttavat työn perässä ympri maailmaa.

Jostain syystä miehet ymmärtävät tämän, kun taas naiset eivät. Toki kyse on statuksesta: miehelle riittää että nainen on fiksu, nainen edellyttää tutkintoa joka naisen silmissä nostaa pariskunnan paikkaa sosiaalisessa hierarkiassa.

M/31v

Etpä paljon oikeammassa voisi olla. Miehetkin antavat yleensä suuren painoarvon koulutukselle opintojensa alussa, etenkin jos on panostanut pääsykokeisiin ja päässyt sisään, mutta viimeistään työelämässä koulutus alkaa olemaan hyvin merkityksetön asia miehille. Naisille akateemisuus on paljon useammin osa identiteettiä vielä pitkään valmistumisen jälkeen, eikä kouluttamattomia ihmisiä pidetä minään. Ei silloinkaan, vaikka he toiminnallaan osoittavat olevansa fiksuja. Ainoastaan varallisuuden kerääminen riittää naisille nostamaan miehen ylös sivistymättömien joukosta. 

Tietenkin naisissakin on paljon heitä, jotka eivät anna liian suurta painoarvoa tutkinnolle, mutta he ovatkin pääasiassa parisuhteessa, eikä valittamassa näissä ketjuissa siitä, että ei löydy sivistynyttä miestä. 

Tässä keskustelussa ovat kyllä olleet vastakkain onnellisessa parisuhteessa olevat äiti-ihmiset, ja sinkkumiehet, joita suututtaa, että nämä naiset eivät olisi huolineet heitä.

Tarkoitat varmaankin, että täällä on ollut hyviä ja perusteltuja kommentteja miehiltä ja sitten keskustelun hävinneet naiset ovat koittaneet viestisi tapaan lyödä pöytään "et saa pillua" -korttia, koska eivät voi enää muuta tehdä. 

Etkö vieläkään ymmärrä, että yhdelläkään miehellä ei voi olla hyviä perusteluja sille, millaisen puolison naisen pitäisi haluta. Meillä naisilla on oikeus päättää ihan itse, ja kriteerimme saavat olla ihan mitä vaan.

Eihän lainaamassasi viestissä puhuttu mitään tuollaisesta. Toki nainen saa päättää itse kriteerinsä, mutta mies saa sanoa, että naisen kriteereissä ei ole mitään järkeä. Näissä ketjussa esitetyissä kriteereissä, kun ei ole oikeastaan mitään järkeä ja niitä asettamalla naiset ampuvat vain itseään jalkaan. 

Kuinka niin? Näillä mielestäsi järjettömillä kriteereillä naiset valitsevat puolisonsa omien tarpeiden ja ja mieltymysten mukaan. Jos ei sopivaa löydy, elellään mieluummin tyytyväisenä sinkkuna kuin annetaan epätyydyttävälle ehdokkaalle tilaisuus. Hyvä puoli asiassa on se, että vaikket välttämättä täyttäisi minun kriteerejäni , niin taatusti kelpasit jollekkin toiselle. Sinun ei tarvitse muuta kuin löytää se yksi, jonka kanssa natsaa.

Eri

Jos oltaisiin tyytyväisiä sinkkuja, niin ongelmaa ei tietenkään olisi, mutta kun ollaan katkeroituneita ja käännytään feministeiksi sen seurauksena, kun ei saada miestä. Tämä oltaisiin vältetty yksinkertaisesti miettimällä järjellä ne omat kriteerit ja sen jälkeen löydettyä upea mies ja upea parisuhde. 

"Käännytään feministeiksi kun ei saada miestä", voi hyvänen aika. Sinulla ei siis ole mitään käsitystä, mistä puhut. Luuletko sinä oikeasti, että kaikkien nuorten naisten tärkein päämäärä on päästä naimisiin ja jos kukaan ei kelpuuta, nainen alkaa feministiksi? Kerro sitten, mitä tulee niistä miehistä, jotka haluavat naimisiin, mutta kukaan ei kelpuuta?

Erittäin monen nuoren naisen päämäärä on hyvä parisuhde. Nimenomaan se tärkein päämäärä. Siihen ei päästä, joten syytetään miehiä ja siitä alkaa feminismi. 

Hyvä parisuhde, hyvä koulutus ja hyvä ammatti on nyt hyvin monelle ihmiselle tärkeitä asioita. Osa haluaa lapsia, osa ei, osa haluaa muuttaa ulkomaille töihin ja osa haluaa asua lapsuusmaisemissa. Hyvän parisuhteen haluaa myös moni mies, mutta sinä ilmeisesti et kommentistasi päätelleen. Jos ei saa hyvää parisuhdetta, niin miksi pitäisi kelpuuttaa ihminen, jonka kanssa elämänlaatu laskee?

Ei tietenkään tarvitse, mutta kannattaa kelpuuttaa se hyvä kumppani, vaikka hän ei omia typeriä kriteerejä täyttäisikään. Ulkonäköä pitää tietysti olla ja pitää viihtyä yhdessä, mutta etenkin koulutuksesta kannattaa tinkiä, koska se ei kerro mitään ihmisen älykkyydestä tai sivistyksen tasosta. 

Minusta taas ulkonäöstä kannattaa noissa tinkiä eniten, koska se muuttuu vuosikymmenien varrella kuitenkin.

Muuttuu toki, mutta ruma ei kauniiksi muutu, eikä kaunis rumaksikaan ainakaan kovin nopeasti. Toisekseen se, että on ollut kaunis nuorena kaunistaa naista myös vanhana, koska hänestä on mielikuva kauniina naisena.