Te jotka olette saaneet lapsenne 35v

Elää. Itse olen nyt 45v (laspsi 10v), omat vanhempani ovat 69v. Itse asiassa omatkin isovanhempani elävät vielä, mummu 89v ja vaari 90v. Toinwn mummuni kuoli viime kesänä 90-vuotiaana. Miehen vanhemmat ja yksi miehen mummu ovat myös elossa.

Kyllä elää. Miksi kysyt?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä elää. Miksi kysyt?

Siksi kun itse sain lapseni 35v ja 3/4 isovanhemmasta on kuollut.

Elää 3/4, hengissäolevien iät siinä 70 nurkilla.

Ei yksikään, mutta olivat kuolleet jo ennen lapsen syntymää. Mieheni oli 5, kun äitinsä kuoli, isän kuollessa 26 v.

Mun puolelta elävät, miehen ei. Tosin vain äiti on kunnossa ja tavattavissa.

Kolme neljästä isovanhemmistani elää.

1 on elossa ja hyväkuntoinen, isovanhempiportaan vanhin, nuoremmat menivät kuolemaan ensin. Lapsi ehti tavata myös mun vanhemmat siten että muistaa heistä edes jotain.

Mummon sisko ja ystävä ovat hienosti ottaneet mummotukset hoitaakseen, kiitos heille :)

Nuorin lapseni synytyi, kun olin 35. Nyt hän on 19-vuotias. 

Kaikki isovanhemmat elävät, ovat kahdeksankympin korvilla, joten emme ole mikään teiniraskaussuku,

Isä on kuollut, joten näin ikävästi :(

Kyllä. Vanhempani ovat reippaita kuusikymppisiä ja äitinikin vanhemmat elävät vielä. Isäni vanhemmat kuolivat kun olin vielä lapsi, eivät vanhuuteen vaan vakaviin sairauksiin.

Mieheni vanhemmat elävät ja hänen molemmat mummonsa myös.

Ikä alkaa tulla vastaan jo vanhemmasta päästä, joten kymmenen vuoden sisään on odotettavissa melkoinen hautajaissuma :(

Vierailija kirjoitti:

Elääkö teidän lasten isovanhemmat vielä?

Eivät elä ja hyvä niin. Heistä jokaisella oli omat ongelmansa, jotka haittasivat isovanhemmuutta raskaasti. Käytännössä heistä yksikään ei halunnut olla isovanhempi.

Mitä hittoa, olen vanhempi kuin kysymyksen 35, mutta mun vanhemmat on vasta kuuskymppisiä :o Mitä ihmettä haet takaa?

Olen 28-vuotias ja kaikki isovanhempani elävät ja ovat jopa hyväkuntoisia. Yhdellä on vähän liikkumisvaikeuksia, mutta kaikilla järki kohdillaan. 

Olen huomannut tuttavapiiristäni, että olen aivan uniikki. En tiedä ketään ikäistäni, jolla kaikki isovanhemmat olisivat elossa. 

Vanhempani saivat minut 27- ja 28-vuotiaina. Äitini vanhemmat ovat kummatkin syntyneet v. 37. Isäni 40-luvun alussa. 

Koen, että olen etuoikeutettu. Kaikki ovat elämässäni hyvällä tavalla vielä nytkin. Teininä kävin lukuisilla ulkomaanmatkolla heidän kanssaan. Kotosuomessa usein ravintolassa, teatterissa, museoissa jne. 

Kyllä isovanhemmat minulle ovat olleet ja ovat siis vieläkin todella tärkeitä ihmisiä. Olen etuoikeutettu, kun näin hyvin on. 

Riippuu kai kovin siitä, minkä ikäinen lapsi nyt on. 

Eli otsikko on typerä. 

Totta kai kolmevitosilla vauvan vanhemmilla on enemmän vanhempansa elossa kuin kolmevitosilla lapsensa saaneilla, joiden lapset ovat nelikymppisiä.  

Ei varmaan missään tutkimuslaitoksessa töissä tämä ääliö-aloittaja... 

Synnyin kun äitini oli viikkoa vajaa 40v. Ja kaikki elävät, paitsi yksi, joka kuoli ihan muihin syihin kuin vanhuuteen.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu kai kovin siitä, minkä ikäinen lapsi nyt on. 

Eli otsikko on typerä. 

Totta kai kolmevitosilla vauvan vanhemmilla on enemmän vanhempansa elossa kuin kolmevitosilla lapsensa saaneilla, joiden lapset ovat nelikymppisiä.  

Ei varmaan missään tutkimuslaitoksessa töissä tämä ääliö-aloittaja... 

:D :D :D

Mitä ideaa tässä kysymyksessä on?

Sain yhden lapsistani 35-vuotiaana. Hänen isovanhempansa eivät enää ole elossa. 

(Ja vaikka tätä ei kysytty, se "lapsi" on nykyään 37-vuotias. Ja itse siis olen 72.) 

Elää kaikki isovanhemmat vaikka mies on kymmenen vuotta minua vanhempi. Lisäksi oma isoäitinikin ehti tavata muutaman vuoden ajan molempia lapsiani.

Heh, mikä kysymys idiootilta. 

Olen saanut 35-vuotiaana lapsen v. -64. 

Eivät elä enää lapsen isovanhemmat yksikään. Olisivat kaikki reilusti yli satavuotiaita, jos eläisivät. 

Tarkoittaako aloittaja elävätkö he vielä vauva-aikana? Toki elivät silloin ja vielä silloinkin kun lapset olivat kaikki aikuisia. 

Kaksi elää, miehen vanhemmat kuolivat jo ennen lastemme syntymää. Minun vanhempani ovat tosin jo aika dementoituneita, eikä heistä ole ollut lapsille seuraksi tai lapsenvahdiksi oikeastaan ikinä.

N51, lapset nyt jo teinejä