Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Terapeutin sanaton kommunikointi
08.02.2018 |
Minulla on traumatausta ja sen myötä käsittelen (subjektiivisesti) erittäin raskaita aiheita terapiassani. Olen oppinut huomaamaan herästi, jos vastapuolta ei kiinnosta asiani, rasittaa juttuni tai herätän muutoin huonoja fiiliksiä. Tällöin väistän ja katoan. Nyt olen kuitenkin ammattiavun piirissä, terapiani raskaasti kesken ja katoaminen lähes mahdotonta. Terapeuttini on näennäisen kohtelias ja kiinnostunut, mutta ikävä kyllä ammattirooli rakoilee. Yllätän hänet katsomasta minua halveksien ja inhoten - ja ei, en ole vainoharhainen. Ilme muuttuu sutjakasti kun huomaa että ”huomaan”. Tämän lisäksi hän ”peitellysti” haukottelee läpi istuntojeni. Loukkaa ja vi******! Turhauttaa!
Onko muilla kokemusta tuntemuksista että koko touhu on pelkkää teatteria?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Onko terapeutti ainoa ihminen joka kuuntelee sinua?
Onko yhteys vanhempiin kunnossa?
Onko edes pari hyvää ystävää?
En käytä ystäviäni terapeutteina, etenkään kun ongelmat ovat tätä kokoluokkaa. Harvempi kestää edes kuulla, eikä ole tarviskaan. Ihmiset ovat (myös) pahoja, ja todella ikäviä asioita tapahtuu - muuallakin kuin elokuvissa. Monen on vaikea sitä lintukodossaan sisäistää.
Vanhempani ovat jo kuolleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koko elämä on teatteria. Älä roolita itseäsi uhriksi.
Hyvin tiivistetty, mitä elämä todella on. Tämä lause pitää muistaa.
En ole kiinnostunut elämästä roolileikkipohjaisena. Tiedän kyllä näitäkin ihmisiä.
Parempi sanoa vain henkilökemioiksi eikä alalle sopimattomuudeksi, kuten yleensäkin. Jos on kyse vaikka kiusaamisesta, niin henkilö saattaa ottaa itseensä, jos on osallistunut kiusaamiseen joskus (iloitkaa, jos löydätte toisenlaisen Suomesta). Ei se ammatti suojaa alkeelliselta ajattelulta, kuten moni on huomannut.
Ihan ohiksena, mä haukottelen itse tosi paljon välillä, vaikken olisi väsynyt (tai tylsistynyt.) Opiskelen lääkiksessä, ja haukottelu on tosi kiusallista esim pienryhmäopetuksissa ja varsinkin potilaiden kanssa. Yritän aina pidätellä tai "haukotella" suu kiinni, mutta kai sen huomaa kuitenkin. Ei kuitenkaan liity siihen, miten skarppina olen.
Terapeuttia suosittelen vaihtamaan, jos ei kemiat kohtaa, oli syy siihen mikä vain. Toimivalla suhteella on iso merkitys onnistumisen kannalta.
Itse olen jo yli 10 vuotta kokenut tarvitsevani terapiaa ja nyt kun olen alkanut puhumaan asiasta terveyskeskuksen lääkärien kanssa, niin en ehkä uskalla mennäkään...
Syystä että: Terapeuttihan saattaa olla ns. moni. Kultt. uurisuuden fanittaja ja minulla on pahoja patoutumia juuri tuota ideologiaa kohtaan ja pelkään, että tuon ideologian omaava terapeutti tekisi mielelleni vain lisävahinkoa ja jopa tahallisesti.
En vain näe, että voisin tuota asiaa lähteä terapeutilta kysymäänkään, mutta en kyllä voisi häneen luottaakaan ennen kuin saisin asiaan varmistuksen. Mitä voin tehdä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen jo yli 10 vuotta kokenut tarvitsevani terapiaa ja nyt kun olen alkanut puhumaan asiasta terveyskeskuksen lääkärien kanssa, niin en ehkä uskalla mennäkään...
Syystä että: Terapeuttihan saattaa olla ns. moni. Kultt. uurisuuden fanittaja ja minulla on pahoja patoutumia juuri tuota ideologiaa kohtaan ja pelkään, että tuon ideologian omaava terapeutti tekisi mielelleni vain lisävahinkoa ja jopa tahallisesti.
En vain näe, että voisin tuota asiaa lähteä terapeutilta kysymäänkään, mutta en kyllä voisi häneen luottaakaan ennen kuin saisin asiaan varmistuksen. Mitä voin tehdä?
Häipyä minun ketjustani ja hankkia M1 suljetulle sekä kuuri antipsykootteja. Häpeä. Tyhmyydellä(kin) on rajansa.
Henkilökemiat täällä on jo mainittukin, sitten tulee vielä ihan terapeutin persoona. Oppisuuntauksesta riippumatta tutkimuksissa on havaittu, että onnistumisprosentti vain on toisilla terapeuteilla korkeampi kuin muilla. Nämä ovat ominaisuuksia, joita koulutus ei kertakaikkiaan tuo tullessaan. Terapeutin kyky eläytyä asiakkaan tilanteeseen ja tätä myötä nopea "liittoutuminen" asiakkaan kanssa yhdessä ratkomaan tämän elämän solmuja on ollut kaikkein selkein onnistumisen ja tyytyväisyyden edellytys.
Tajuan hyvin jo ilman traumataustaakin millaiseen käytökseen tämänhetkisen terapeuttisi käytös vie, teen itsekin samaa. Alan esittämään "ihmeparantumisia" ja suorastaan keksimään juttuja, joiden luulen olevan terapeutille mieluisia. Koska yksinkertaisesti hän ei ole enää turvallinen ihminen.
Keskustelun jälkeen (ota rohkeasti asia esille) sinun kannattaa varsin nopeasti vaihtaa terapeuttia, hän voi auttaa sinua siinä (jos on ammattimainen, muutoin kysy terveyskeskuksesta).
Minun oma terapeuttini viestii aivan eri tavalla. Jos kerron jotain tuskallista, hän vetää henkeä ikäänkuin empaattisesta kivusta. Hänestä selkeästi näkee, että hän eläytyy asiakkaan tunteisiin ja käyttää ihan kehollisen tason tuntemuksiaan hyödyksi pohtiessaan mikä minulle olisi hyödyksi. Usein tällaisen "tunnetartunnan" jälkeen hän analysoi tilannettani hyvin tarkkanäköisesti ja oivaltavasti, tuntuu että olen turvassa ja asiani menee eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen jo yli 10 vuotta kokenut tarvitsevani terapiaa ja nyt kun olen alkanut puhumaan asiasta terveyskeskuksen lääkärien kanssa, niin en ehkä uskalla mennäkään...
Syystä että: Terapeuttihan saattaa olla ns. moni. Kultt. uurisuuden fanittaja ja minulla on pahoja patoutumia juuri tuota ideologiaa kohtaan ja pelkään, että tuon ideologian omaava terapeutti tekisi mielelleni vain lisävahinkoa ja jopa tahallisesti.
En vain näe, että voisin tuota asiaa lähteä terapeutilta kysymäänkään, mutta en kyllä voisi häneen luottaakaan ennen kuin saisin asiaan varmistuksen. Mitä voin tehdä?
Häipyä minun ketjustani ja hankkia M1 suljetulle sekä kuuri antipsykootteja. Häpeä. Tyhmyydellä(kin) on rajansa.
Joo sinulta en lisävinkkejä kaipaakaan, jos et kerran osaa ottaa erilaisia näkökulmia lainkaan huomioon. En voisi elää kommunismin tai natsisminkaan valloittamassa ympäristössä ahdistumatta, mutta juuri nyt moni. Kult. Tuurisuus on se ideologia, joka on valloillaan.
Tää on taas maallikon tietoa, enkä sano, että sulla ois tää, voi olla lievempänäkin, että traumataustan vuoksi sun on tosi helppo lukea muiden tunnetiloja, sulla on vähän kuin tuntosarvet pystyssä kokoajan. Eli epävakaassa persoonallisuushäiriössä on ainakin noin. Lisänä vielä se, että epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä usein tulkitsee muiden ilmeet ja eleet negatiivisiksi, vaikka olisivat neutraaleja. En kuitenkaan sano, että sulla on epävakaa persoonallisuus.
Usein kanssa ainakin psykiatrit osaavat käyttää projektiivista identifikaatiota...
Ja voihan olla, että oikeasti herätät terapeutissasi negatiivisia ajatuksia tai, että teillä ei kohtaa kemiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Henkilökemiat täällä on jo mainittukin, sitten tulee vielä ihan terapeutin persoona. Oppisuuntauksesta riippumatta tutkimuksissa on havaittu, että onnistumisprosentti vain on toisilla terapeuteilla korkeampi kuin muilla. Nämä ovat ominaisuuksia, joita koulutus ei kertakaikkiaan tuo tullessaan. Terapeutin kyky eläytyä asiakkaan tilanteeseen ja tätä myötä nopea "liittoutuminen" asiakkaan kanssa yhdessä ratkomaan tämän elämän solmuja on ollut kaikkein selkein onnistumisen ja tyytyväisyyden edellytys.
Tajuan hyvin jo ilman traumataustaakin millaiseen käytökseen tämänhetkisen terapeuttisi käytös vie, teen itsekin samaa. Alan esittämään "ihmeparantumisia" ja suorastaan keksimään juttuja, joiden luulen olevan terapeutille mieluisia. Koska yksinkertaisesti hän ei ole enää turvallinen ihminen.
Keskustelun jälkeen (ota rohkeasti asia esille) sinun kannattaa varsin nopeasti vaihtaa terapeuttia, hän voi auttaa sinua siinä (jos on ammattimainen, muutoin kysy terveyskeskuksesta).
Minun oma terapeuttini viestii aivan eri tavalla. Jos kerron jotain tuskallista, hän vetää henkeä ikäänkuin empaattisesta kivusta. Hänestä selkeästi näkee, että hän eläytyy asiakkaan tunteisiin ja käyttää ihan kehollisen tason tuntemuksiaan hyödyksi pohtiessaan mikä minulle olisi hyödyksi. Usein tällaisen "tunnetartunnan" jälkeen hän analysoi tilannettani hyvin tarkkanäköisesti ja oivaltavasti, tuntuu että olen turvassa ja asiani menee eteenpäin.
Kiitos! <3
Vierailija kirjoitti:
Tää on taas maallikon tietoa, enkä sano, että sulla ois tää, voi olla lievempänäkin, että traumataustan vuoksi sun on tosi helppo lukea muiden tunnetiloja, sulla on vähän kuin tuntosarvet pystyssä kokoajan. Eli epävakaassa persoonallisuushäiriössä on ainakin noin. Lisänä vielä se, että epävakaasta persoonallisuushäiriöstä kärsivä usein tulkitsee muiden ilmeet ja eleet negatiivisiksi, vaikka olisivat neutraaleja. En kuitenkaan sano, että sulla on epävakaa persoonallisuus.
Usein kanssa ainakin psykiatrit osaavat käyttää projektiivista identifikaatiota...
Ja voihan olla, että oikeasti herätät terapeutissasi negatiivisia ajatuksia tai, että teillä ei kohtaa kemiat.
Kiitos. Epävakaata ei ole -muuta kyllä. Nämä kaikki testattu ja todeksi näytetty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken yllämainitun lisäksi terapiasuhteessa tärkeää on se, miten pystytään ratkomaan ongelmia. Nyt ehdotankin, että viet tämän teidän välisen ongelman sinne terapiaan ratkottavaksi ja katsot miten te siihen pystytte. Kahden välisessä suhteessa tulee aina konflikteja ja vääriä käsityksiä. Niiden käsittely yhdessä saattaa olla jopa sitä terapian tärkeintä ydintä.
Vierailija kirjoitti:
Kaiken yllämainitun lisäksi terapiasuhteessa tärkeää on se, miten pystytään ratkomaan ongelmia. Nyt ehdotankin, että viet tämän teidän välisen ongelman sinne terapiaan ratkottavaksi ja katsot miten te siihen pystytte. Kahden välisessä suhteessa tulee aina konflikteja ja vääriä käsityksiä. Niiden käsittely yhdessä saattaa olla jopa sitä terapian tärkeintä ydintä.
Ok, tää on taas oma näkökulmani, mutta terapiasuhteessa se terapiaan hakeutuva on aina se "huonompi" ja "alempi" osapuoli. Tai menet terapiaan= sulla on ongelmia/sulla menee huonosti tai pahimmassa tapauksessa sulla on mielenterveyden ongelma. Eli tällöin, olet jopa lähihoitajan ja siivoojan alapuolella. Kuka nyt muuten menisi terapiaan? Miksi tämä terapiaan hakeutuva ihminen haluaisi vielä yhden lisäongelman, terapeutin ja itsen välisen ongelman ratkottavaksi? Suosittelen vaihtamaan terapeuttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken yllämainitun lisäksi terapiasuhteessa tärkeää on se, miten pystytään ratkomaan ongelmia. Nyt ehdotankin, että viet tämän teidän välisen ongelman sinne terapiaan ratkottavaksi ja katsot miten te siihen pystytte. Kahden välisessä suhteessa tulee aina konflikteja ja vääriä käsityksiä. Niiden käsittely yhdessä saattaa olla jopa sitä terapian tärkeintä ydintä.
Ok, tää on taas oma näkökulmani, mutta terapiasuhteessa se terapiaan hakeutuva on aina se "huonompi" ja "alempi" osapuoli. Tai menet terapiaan= sulla on ongelmia/sulla menee huonosti tai pahimmassa tapauksessa sulla on mielenterveyden ongelma. Eli tällöin, olet jopa lähihoitajan ja siivoojan alapuolella. Kuka nyt muuten menisi terapiaan? Miksi tämä terapiaan hakeutuva ihminen haluaisi vielä yhden lisäongelman, terapeutin ja itsen välisen ongelman ratkottavaksi? Suosittelen vaihtamaan terapeuttia.
No siinäpä vertausta kerrakseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaiken yllämainitun lisäksi terapiasuhteessa tärkeää on se, miten pystytään ratkomaan ongelmia. Nyt ehdotankin, että viet tämän teidän välisen ongelman sinne terapiaan ratkottavaksi ja katsot miten te siihen pystytte. Kahden välisessä suhteessa tulee aina konflikteja ja vääriä käsityksiä. Niiden käsittely yhdessä saattaa olla jopa sitä terapian tärkeintä ydintä.
Ok, tää on taas oma näkökulmani, mutta terapiasuhteessa se terapiaan hakeutuva on aina se "huonompi" ja "alempi" osapuoli. Tai menet terapiaan= sulla on ongelmia/sulla menee huonosti tai pahimmassa tapauksessa sulla on mielenterveyden ongelma. Eli tällöin, olet jopa lähihoitajan ja siivoojan alapuolella. Kuka nyt muuten menisi terapiaan? Miksi tämä terapiaan hakeutuva ihminen haluaisi vielä yhden lisäongelman, terapeutin ja itsen välisen ongelman ratkottavaksi? Suosittelen vaihtamaan terapeuttia.
No siinäpä vertausta kerrakseen.
Pistin parastani. ;D
Onkohan sulla sama terapeutti millä olen käynyt. Aina vaan haukotteli ja silmätkin lupsui. Näytti siltä ettei kiinnosta pätkääkään istua siinä.
Miksi terapeutti ei saisi haukotella? Eikö hän saa koskaan olla väsynyt? Kaikki ei pyöri sinun ympärilläsi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi terapeutti ei saisi haukotella? Eikö hän saa koskaan olla väsynyt? Kaikki ei pyöri sinun ympärilläsi.
Kannattaisi varmaan olla hiukan vihkiintyneempi tähän ketjuun ennen tuollaisia heittoja. Tai terapiaan. Elämään ylipäätään. Kyllä se elämä pyörii ihan juuri tasan sen asiakkaan ympärillä siellä terapiassa. Ja hänen traumakokemuksiensa. Terapeutti voi sen ulkopuolella yehdä ihan juuri sitä mitä parhaakseen näkee.
Vierailija kirjoitti:
Miksi terapeutti ei saisi haukotella? Eikö hän saa koskaan olla väsynyt? Kaikki ei pyöri sinun ympärilläsi.
??? Siis on liikaa olettaa, että asiakkaan terapia pyörii asiakkaan ympärillä? Ketä varten terapia on?
Alue: Aihe vapaa
Itselläni vasta kolmas terapeutti on ollut hyvä ja nyt on vasta päästy terapiassa eteenpäin. Olisinpa itse vuosia sitten tajunnut heti, että vika ei ole minussa tai terpaeutissakaan, vaan yhteensopimattomuudessa. Tuli sätkittyä turhaan likemmäs kymmenen vuotta. Niin paljolta olisin säästynyt.
Älä toista mun virhettä, vaan vaihda tetpaeutti saman tien. Mitään et häviä.