Jos ystäväsi täyttää pyöreitä, mutta ei pidä juhlia

Tästä syystä suurimmasta osasta ystäviä kannattaa hankkiutua eroon.

En viettänyt 50v päiviä. Mutta sitä ei sitten kaikki uskoneet. Vietin ihan normaalia päivää kotona. Olin käynyt aamulla lenkillä ja lämmittänyt päiväsaunan. Lojuin oloasu päällä ja tukka märkänä katsomassa netflixiltä leffaa ja eikös alkanut ovikello soida. Siellä oli kaveria ja sukulaista kukkapuskan kanssa kärkkymässä syntymäpäiväkahvia. No ei ollut kakkua, eikä muuta tarjottavaa, koska olin ilmoittanut, etten juhli.

En ollut kyllä mitenkään innostuneen oloinen juhlavieraista. Kaljupääkahvit saivat keittiössä ja olivat pettyneitä, kun ei ollutkaan sen seitsemää sorttia tarjottavana.

Helpolla pääsee kun "on matkoilla" eli katsomassa sitä netflixiä, pitää vaan oven kiinni eikä avaa :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai vien vähintään kukkakimpun, kun seuraavan kerran nähdään. Tiedän, että juhlimattomuudessa on kyse rahan puutteesta, ei siitä, etteikö haluaisi järjestää kunnon bileitä.

Voi herranjestas . Tiedän ihmisiä minut mukaan lukien että ei vain huvita olla mikään juhlien keskipiste enkä tykkää juhlista muutenkaan . Kyse ei ole rahanpuutteesta

Sanoin tietäväni eli tunnen ystäväni. Asiasta on puhuttu monta kertaa.

En, meillä ei ole ollut ystävien kesken tapana lahjoa synttäreinä ellei ole juhlia. Ei vaihdeta myöskään joululahjoja, mutta välillä on annettu lahjoja ihan muuten vaan jos on sattunut joku oikein sopiva kohdalle. Yleensä vaan toivotetaan hyvää syntymäpäivää tekstarilla.

Minulla on kokemusta kahdestakin kerrasta, syntymäpäivästä ja eläkkeelle jäännistä. Molemmilla kerroilla olin ilmoittanut selväsanaisesti, etten juhli kumpaakaan tapausta enkä halua minkäänlaisia huomionosoituksia. Työnantajallamme on tapana muistaa pyöreitä täyttäviä jonkinlaisella rahasummalla. Taisin olla ensimmäinen, joka kieltäytyi siitäkin. Totesin, että peruste on yksinkertainen: ei juhlia - ei lahjoja. Monilla on toisenlainen moraali.

Kun jäin eläkkeelle, ilmoitin myös, että en aio järjestää läksiäisiä enkä halua, että työkaveritkaan sen tekisivät. Minua yritettiin kyllä houkutella illanviettoon yhdelle kalamajalle, mutta kieltäydyin siitäkin. Mutta eihän ne kiellot olleet menneet perille työkavereille. Viimeisessä työpaikkapalaverissa, johon viran puoleen jouduin osallistumaan, ojennettiin läksiäislahjat. Minä närkästyin ja petyin. Miksi ei noudateta toivetta?

Minulle tehtiin tuo. Ja prekl....ja mieskin sai monta viikkoa huutia. Ja kyllä sen jälkeen oli ystävyys koetuksella ja osa heistä on onneksi jo pudonnut kyydistä.

Jos joku ap. sanoo EI, niin se tarkoittaa myös ei. Ja vie se lahjasi kierrätyskeskukseen. Minä olin niin vihainen, että kannoin kukat ja lahjat roskiin, kun ystävåni käveli mielipiteeni yli.[/quote]

Mies-parka, halusi ilahduttaa vaimoaan ja säästää tämän siivoukselta ym. juhlia edeltävältä stressiltä.

Olen aina haaveillut yllätysjuhlista, joten olisin todella otettu, jos minulle sellaiset järjestettäisiin. Nelikymppiset lähestyvät ja haluaisin juhlia niitä ystävien ja lähisuvun kesken, mutta laskin tässä yksi päivä, että juhlat tulisivat maksamaan niin paljon, että pakko jättää väliin.

Olen lähettänyt kortteja tai ostanut kukkia ystäville, vaikka eivät ole järjestäneet juhlia.

Kukaan ei ole suuttunut.

En odota että minulle tarjotaan jotain vain siksi että onnittelen ystävää.

Äitini on tällainen "ehdottomasti ei mitään muistamista" - ihmisiä, ja se on tylsää. Hänen tapauksessa se luultavasti johtuu siitä, ettei hyväksy vanhenemista.

Vierailija kirjoitti:

Anteeksi voinko kysyä teiltä suuttuneilta, miksi teitä loukkaa että ihmiset haluavat onnitella? Tai antaa kukan tai lahjan? Vai onko pahinta käyminen ja miksi? Aidosti haluan tietää koska helposti mokaisin tuossa.

Kaikki eivät halua juhlia, eivät halua olla huomionkohteena eivätkä ole huomionkipeitä.

Oliko se Vesku Loiri joka mainitsi jossain haastattelussa kun kysyttiin, että juhlitko syntymäpäiviäsi? Vesku sanoi, ettei viihdy muiden juhlissa kun ei omissakaan viihdy. Samansuuntaista kertoi myös Lenita Airisto.

Meikä on juuri sellainen. En halua olla juhlimisen kohde enkä viihdy juhlissa.

Kyllä nykyään mm työpaikoillakin on opittu kunnioittamaan "sankarin" toivomusta ja ei huomioida jos sellainen toive on esitetty.

Veli täytti 50 niin laitoin whatappiin onnitteluviestin, en mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Muistatko häntä lahjalla kuitenkin? Eli viet sen tai kukat?

Annan olla rauhassa koska toisten iät eivät kuulu minulle.