2v täystuho. En jaksa!

Kaapista repinyt riisit siis. Ei jääkaapista.

Ap

Aika aktiiviselta kuulostaa, kahden suht vilkkaan lapsen äidin ja pph:n näkökulmasta. Mutta ehtii hän vielä tasoittuakin, ei kaikista tule ihan niin villikoita kuin pienenä vaikuttaa.

Et oo salpoja ajatellu laittaa? Tuolit ja jakkarat niin, ettei pikkunen niitä saa siirreltyä. Sohva on tietty hankalampi, mutta luulis oppivan kun muutaman kerran putoaa ja systemaattisesti kielletään ja selitetään miksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei pysy paikoilla hetkeäkään, ei leiki leluillaan. Kiipeilee pöydille, tuoleille, repii kaapeista tavarat, tunkee tavaraa vessanpönttöön, repii ruokia jääkaapista, paskoo ja pissaa vaippaan (pottaan hyvin harvoin). Koko ajan repii, sotkee ja tuhoaa.

Jos selkäni käännän, on kiivennyt tiskipöydälle ja repinyt jääkaapista riisipaketin lattialle tai jos käyn pissalla (ovi auki), niin muksu ehtii kiivetä sohvalle hyppimään ja tippumaan pääedellä alas.

Onko tuo normaalia???

Isosisaruksista kukaan ollut tuollainen.

Kuka sekopää joka on kehdannut lisääntyä kun pitää riisiä jääkaapissa?!?!?

Virtaa siis riittää.Ei muuta kuin paljon ulkoilua ja liikuntaa että saa purkaa energiaansa.

Meillä ei noin vilkasta ollut mutta muistan kyllä vaiheen, lapsi onneksi keskittyi välillä leluihin (yleensä halusi kyllä leikkiä äidin kanssa) ja kirjoihin. Nyt tulee kiviä, mutta keskittyykö mihinkään piirrettyyn, jotta saisit hetken rauhan? Kyllä tämä on vilkkaalla lapsella nimittäin aivan kamala vaihe, uhma ja taidot kehittyy, ei enää olla niin äidin pikkutyttöjä tai -poikia, joten ole armollinen itsellesi. Meillä alettiin katsomaan piirrettyjä n. 30 minuuttia päivässä jo alle 2-vuotiaana (olisiko ollut jopa 1,5-vuotiaana, ja minä jopa työskentelen lastenhoitajana, hah), tukiverkkoja ei ollut ja tarvitsin edes yhden hetken päivään, kun nukkuminenkin päivällä meni niin ja näin..

Ja jos saat keskellä päivää hoitoapua, niin ota ihmeessä vastaan, alenna myös standardeja siisteyden suhteen. Ja kyllä ne pottailut siitä, yritä tehdä asiasta jotenkin leikki, ei monikaan ole tuolloin vielä päiväkuiva.

Tuossa iässä kannattaa aktivoida mielikuvitusta ja "opettaa" lasta leikkimään, niin pian saat jo omia hetkiä kun lapsi leikkii. Yritä kiinnostua aina siitä lelusta mistä lapsi kiinnostuu, ja auta lasta kehittämään leikkiä. Duplot ja palapelit saavat lapsen viihtymään, kun aikuinen auttaa lasta oivaltamaan niiden tekemisen. Kirjat myös auttavat lasta kehittämään mielikuvitusta ja leikkiä. Mutta nämäpä varmasti tiedätkin, tarkoitan sanoa, että jos nämä eivät ole tähän asti kiinnostaneet, niin älä luovuta. Sinun huomiota ja seuraa se kiukkuaa, yritä antaa sitä leikissä.

Ja se uhma, eihän siihen voi muuta toivottaa kuin voimia ja lohdutusta, että sellaista tunnetta et varmasti koe mitä joku toinen mamma ei olisi pilttinsä kanssa kokenut myös. Pysy poissa kaikkitietävistä ihmisistä, et halua syyllistyä tuossa tilanteessa kaiken lisäksi. Niin ja lue ihmeessä temperamenteista, todennäköisesti siinä syy miksi tämä lapsesi on niin erilainen kuin sisaruksensa! :)

Kielletään, kielletään ja kielletään. Ei auta. En voi laittaa lukkoon kaikkia ovia ja poistaa tuoleja yms, kun muitakin lapsia meillä.

Ulkoillaan päivittäin. Nukkuu 2h päiväunia ja 10h yöunia. Nukkuisi enemmänkin. Vaikka oltaisiin koko päivä ulkona ja ties mitä aktiviteettia, niin tuo tuhoaminen ei vähene.

Ap

Niin ja itse olen antanut jo 2-vuotiaan kiivetä aika vapaasti kotona. Yritä vaan järjestää koti mahdollisimman turvalliseksi. Jonkinlainen Temppurata olisi varmasti jo omiaan lapsellesi.

7

J-M?

hanki voimistelurenkaat pikkuselle

kiipeilyseinäkään ei ois pahitteeksi

ja tramppoliini pihalle

Tämä saa nyt alspeukkuja varmasti, mutta Esikoinen on myös tuommoinen vilkas tapaus.

Meillä auttaa yksinkertaisesti se että rytmitetään päivät, jokaiselle päivälle jotakin ohjelmaa. Meillä on aina ollut harrastuksia, kyläilyjä, ulkoilua, tapahtumia.. Myös päivähoito 20h/viikossa auttaa, sen aloitti 2v5kk iässä.

Kotona on aina valmiiksi katsottu jotakin virikettä. Kirjoja ja leluja on laitettu jemmaan ja annan sitten semmoisia jotka kiinnostaa. Hän saa katsoa nyt 3v myös tabletilla silloin tällöin lastenohjelmia. Pikkukakkosta ei jaksa seurailla vaan toimintaa pitää olla. Tästä nyt ne alapeukut :)

Veikkaan että sinunkin lapsi tarvitsisi melko liikunnallista toimintaa? Meille pelastus on ollut esim. perhekuperkeikkojen kaltaiset tapahtumat. Iso liikuntasali jossa saa juosta, kiljua ja ryskätä luvan kanssa.

Kunnon kurinpalautus tai hullummaksi vaan menee.

Vierailija kirjoitti:

Tämä saa nyt alspeukkuja varmasti, mutta Esikoinen on myös tuommoinen vilkas tapaus.

Meillä auttaa yksinkertaisesti se että rytmitetään päivät, jokaiselle päivälle jotakin ohjelmaa. Meillä on aina ollut harrastuksia, kyläilyjä, ulkoilua, tapahtumia.. Myös päivähoito 20h/viikossa auttaa, sen aloitti 2v5kk iässä.

Kotona on aina valmiiksi katsottu jotakin virikettä. Kirjoja ja leluja on laitettu jemmaan ja annan sitten semmoisia jotka kiinnostaa. Hän saa katsoa nyt 3v myös tabletilla silloin tällöin lastenohjelmia. Pikkukakkosta ei jaksa seurailla vaan toimintaa pitää olla. Tästä nyt ne alapeukut :)

Veikkaan että sinunkin lapsi tarvitsisi melko liikunnallista toimintaa? Meille pelastus on ollut esim. perhekuperkeikkojen kaltaiset tapahtumat. Iso liikuntasali jossa saa juosta, kiljua ja ryskätä luvan kanssa.

Eiköhän suurin osa 3-vuotiaista katso ne pikkukakkoset :)

-se joka aloitti lastenohjelmat aivan liian aikaisin

Tuonne jäähtymään vähäksi aikaa.

http://kotisivukone.fi/files/crocoliini.kotisivukone.com/kuvat/Verkkoka…

Meillä oli tuollainen jo alle 1-vuotiaana. Sporttinen kaveri. Teki vauvana itsekseen vatsoja. Sitten kun oppi istumaan, alkoi hurja konttaaminen ympäri kämppää, ja ylösnousun treenaaminen tukea vasten. Nyt 11kk kävelee aamusta iltaan ympäri kämppää ja roudaa tavaroita ympäriinsä. Leluja enemmän kiinnostaa keittiökaappien ja kylppärinkaappien sisältö. Musta vaan kiva juttu, että on aktiivinen, ja omatoimisuus hämmästyttää. Vaarallisimpia tavaroita nosteltu pois ulottuvista. Ei vielä onneksi osaa kiivetä tiskipöydälle sentään.

Vierailija kirjoitti:

Kielletään, kielletään ja kielletään. Ei auta. En voi laittaa lukkoon kaikkia ovia ja poistaa tuoleja yms, kun muitakin lapsia meillä.

Ulkoillaan päivittäin. Nukkuu 2h päiväunia ja 10h yöunia. Nukkuisi enemmänkin. Vaikka oltaisiin koko päivä ulkona ja ties mitä aktiviteettia, niin tuo tuhoaminen ei vähene.

Ap

2vee on huomannut, että saa huomiota tekemällä "vääryyksiä". Oletko varma että jaat hänelle huomiotasi? Lapset osaavat tulkita ilmeet ja eleet ja ounout eivätkä osaa parantaa tapojaan sillä, että näkevät mutsin menettävän hermonsa. Muistan vastaavia vaiheita omien lasteni kanssa. Jos alkoivat riehua niin joskus laitoin esim klassista musiikkia päälle ja aloin selittää sitä, mitä siinä tapahtuu (siis mielikuvitusta peliin).

Tässä tarvitaan viitseliäisyyttä. Jos muut lapset ovat reilusti isompia niin sovi heidän kanssaan pienemmän mukaanottamisesta leikkeihin. Jos pienempiä niin laittaisin videon päälle jotta saisin itse aikaa valmistautua ulkoiluun. Jotkut tarvitsevat paljon ulkoilua. Omat poikani olivat ulkona lähes aina. 

Tee jotain, joka on erityisesti hänelle. Vaikka niin, että otat hänet mukaan isoon kauppaan (vain hänet) ja sanot (ja pidät kiinni sanomisistasi) että saa vaikka pillimehun sitten kun on tehty ostokset. Kärryissä 2vee pysyy aika hyvin hallinnassa.

Mutta - älä näytä vittuuntumistasi hänelle. Lasten kanssa nyt vaan tarvitaan pinnaa, vaikka turhautumisaste on jo yli viivan. Mulla oli sellainen hassu tapa, että kun mulla alkoi mennä yli, niin lauloin mielessäni: Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen ... se rauhoitti. Joskus lauloin ääneen ja kovensin volaa. 

Ota se pikkuinen erityiskohteluusi ja lue vaikka Kirsi Kunnaksen Siili-runoa niin, että näyttelet sen. Se oli meillä tosi hyvä konsti rauhoittaa lapsi. 

Vierailija kirjoitti:

Ei pysy paikoilla hetkeäkään, ei leiki leluillaan. Kiipeilee pöydille, tuoleille, repii kaapeista tavarat, tunkee tavaraa vessanpönttöön, repii ruokia jääkaapista, paskoo ja pissaa vaippaan (pottaan hyvin harvoin). Koko ajan repii, sotkee ja tuhoaa.

Jos selkäni käännän, on kiivennyt tiskipöydälle ja repinyt jääkaapista riisipaketin lattialle tai jos käyn pissalla (ovi auki), niin muksu ehtii kiivetä sohvalle hyppimään ja tippumaan pääedellä alas.

Onko tuo normaalia???

Isosisaruksista kukaan ollut tuollainen.

Se on normaalia. Tai no, normaalia ja normaalia. Sun täytyy laittaa se jäähylle kun tekee jotakin tuhmaa. Meillä jos poika tekee jotain niin nostan sen omaan huoneeseen ja ovi kiinni. Osaa avata kyllä oven mutta rauhoittuu.

Voimia!! Määrätietoisena vamhempana olemiseen, luovaan virikkeiden keksimiseen ja kaikesta huolimatta, lempeyden osoittamiseenkin.

Onko mitään, mikä imaisee lapsen mielenkiinnon hetkeksikään yhteen asiaan? Piirtäminen? Traktorit?

Voisitko joissain asioissa 'valita taistelusi', täyttää alimmat keittiön laatikot lapselle soveltuvilla tavaroilla ja antaa rauhassa tyhjennellä ilman että kiellät, saisit samalla jotain touhuttua itse keittiössä?

Eräässä sukulaisperheessä on hyvin samalta kuulostava reilu parivuotias ja mun omaan korvaan kalskahtaa se jatkuva kieltäminen. En tietenkään tiedä mitä se arki sitten on, se varmasti voi jäädä vähän päällekin se kieltäminen. Mutta ettei vain veisi kaikkea tehoa siitä sanasta ja yllyttäisi sillä kiusantekoon...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä saa nyt alspeukkuja varmasti, mutta Esikoinen on myös tuommoinen vilkas tapaus.

Meillä auttaa yksinkertaisesti se että rytmitetään päivät, jokaiselle päivälle jotakin ohjelmaa. Meillä on aina ollut harrastuksia, kyläilyjä, ulkoilua, tapahtumia.. Myös päivähoito 20h/viikossa auttaa, sen aloitti 2v5kk iässä.

Kotona on aina valmiiksi katsottu jotakin virikettä. Kirjoja ja leluja on laitettu jemmaan ja annan sitten semmoisia jotka kiinnostaa. Hän saa katsoa nyt 3v myös tabletilla silloin tällöin lastenohjelmia. Pikkukakkosta ei jaksa seurailla vaan toimintaa pitää olla. Tästä nyt ne alapeukut :)

Veikkaan että sinunkin lapsi tarvitsisi melko liikunnallista toimintaa? Meille pelastus on ollut esim. perhekuperkeikkojen kaltaiset tapahtumat. Iso liikuntasali jossa saa juosta, kiljua ja ryskätä luvan kanssa.

Eiköhän suurin osa 3-vuotiaista katso ne pikkukakkoset :)

-se joka aloitti lastenohjelmat aivan liian aikaisin

Niin mutta 3-vuotiaalle tabletti kouraan ei tunnu itsestä kivalle. Ja hänelle ei tosiaan kelpaa Pikkukakkoset vaan sen pitää olla esim. Ryhmä Hau ja mahdollisimman vauhdikas jakso.

I feel you... keittiön tuolit piilotin, portaisiin, kerrossängyn päälle :D

Siltikin ehtii tuhoilla, Jatkuvasti laittaa hanaa päälle vessassa, menee saunaan ylälauteille jne.

Onneksi kohta alkaa päiväkoti, vähän rauhaa..