Mitä teet lapsen raivokohtaukselle?

Hei.  Vaikka tunteiden ilmaisu on hyvä, lapselle ei ole hyväksi, että raivarit menevät hallitsemattomaan tilaan. Se rapauttaa lapsen turvallisuudentunnetta. Hyvin usein ns lapasesta lähteneiden raivareiden syy  tai syntymekanismi  on jossain muualla kuin pelkässä akuutissa tilanteessa. Sen takia myöskään yleispäteviä neuvoja on vaikeaa antaa, koska ne eivät välttämättä päde juuri teidän perheeseen, vaikka 'naapurin Virtasille' sopiikin. Siksi suosittelen, lapsen kehityksen tukemiseksi, että otat asian puheeksi neuvolassa. He ovat lasten asioiden ammattilaisia ja käyvät kanssasi juuri teidän tilannettanne läpi ja yhdessä opitaan toisenlaisia menettelytapoja. Jossain pitää siis tapahtua muutos, ja se muutos on aikuisen hallittava.  Tarvittaessa neuvola voi myös ohjata eteenpäin.

Meidän 4-vuotias ymmärtää jo hyvin, kun aiheesta jutellaan silloin kun raivari ei ole päällä. Me on yhdessä mietitty tapoja, joilla rauhoittaa itseä kun tuntuu, että kiehahtaa yli (tyttö itse on valinnut, että silittää koiraa tai menee toiseen tilaan hetkeksi). Näistä muistutetaan, kun tilanne on räjähdysherkkä, ja kun onnistuu hillitsemään itsensä, saa tietty hirveät kehut. Pikkuhiljaa tämä on alkanut tepsiä.

Jos raivari on päällä, avain on olla itse äärirauhallinen. Meillä menee pahemmaksi, jos otat syliin raivarin aikana. Hoen, että ei ole hätää ja että tulee syliin sitten kun siltä tuntuu. 

Meillä on siis arki melko tasaista ja rauhallista, touhutaan paljon yhdessä ja mielestäni ihan tasapainoista elämää. Nämä raivarit tulee välillä ihan pienistäkin asioista, siskolla on joku tietty lego, toisen kädestä ei saa ottaa jne.