Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten psykologi/perhetuki voi auttaa?
31.01.2018 |
jos lapsi on luonteeltaan hiljainen ja eristäytyvä. On aina ollut sellainen, kävi tarhaikäisenä myös tarhassa pienryhmässä jonkin aikaa. Vai rupeaako lapsi vain tuntemaan itsensä vielä erilaîsemmaksi, kun käy juttelemassa? Entä jos lapsi on itsepäinen ja ei halua mennä (kyseessä jo isokokoinen)
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auttaa lasta muuttumaan sosiaalisemmaksi.
no siis sehän olisi loistavaa jos näin kävisi, että lapsi muuttuu sosiaalisemmaksi. Toisen vanhemman mielestä lapsi ollut aina erilainen kuin muut ja hiljainen ja eristäytyvä ryhmästä. Ei myöskään oikein hyvåksy tai usko mihinkään terapioihin. Pitää niitä humpuukkina. Pelkään että hankaloittaa lapsen hoitoa.
ap
Minusta kannattaisi käydä. Olen seurannut opena vieressä kun vanhempien mielestä ”aina ollut samanlainen” lapsi oli hajoamassa henkisesti.
Pitkällisten keskustelujen jälkeen vanhempien kanssa suostuivat apuun ja nyt tämä lapsi saa asianmukaista hoitoa ja apua. Ihan aina se vanhempi ei näe asioiden oikeaa tolaa.
Apua kannattaa ottaa vastaan jos sitä on saamassa, sekään kun ei ole itsestäänselvyys kaikissa kunnissa.
mitä jos toinen vanhempi kieltää avun?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Auttaa lasta muuttumaan sosiaalisemmaksi.
Miten? En ole ap mutta yksi lapsista on ollut ikänsä sairaanloisen ujo ja syrjään vetäytyvä aina. Olen kuskannut häntä erilaisiin harrastuksiin ja lahjoja selkeästi on. hän on viihtynyt joukkueissa ja harrastusryhmissä, mutta ei kai ole koskaan jutellu niissä kenenkään kanssa. Koulussa oli yksinäinen, vaikka minulle väitti muuta. Sitä oli todella surullista katsoa sivusta. En voi luoda kaverisuhteita hänen puolestaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Auttaa lasta muuttumaan sosiaalisemmaksi.
Miten? En ole ap mutta yksi lapsista on ollut ikänsä sairaanloisen ujo ja syrjään vetäytyvä aina. Olen kuskannut häntä erilaisiin harrastuksiin ja lahjoja selkeästi on. hän on viihtynyt joukkueissa ja harrastusryhmissä, mutta ei kai ole koskaan jutellu niissä kenenkään kanssa. Koulussa oli yksinäinen, vaikka minulle väitti muuta. Sitä oli todella surullista katsoa sivusta. En voi luoda kaverisuhteita hänen puolestaan.
meillä ihan sama tilanne. Koulu saanut minut huolestumaan todella. Kotona on kuitenkin suht normaali, tietty eroa sisarukseen on luonteessa.
Kiinnostaisi tietää miten tekevät lapsesta, joka aina ollut ujo ja eristäytyvä niin sosiaalisen. Molemmat vanhemmat samanlaisia.
Lisäksi isä ei hyväksy terapiaa lapselle.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
up