Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mistå yksinäinen ihminen voisi saada turvaa Helsingissä?
27.01.2018 |
Olen keskipalkkainen yh-äiti ja olosuhteuden seurauksena minulla ei ole lainkaan läheisiä ystäviä kotipaikkakunnalla. Kaipaisin todella paljon jotain paikkaa, jossa voisi olla anonyymisti läsnä kuitenkin osana joukkoa, ehkä oppia jotain ja saada turvaa ja ehkä välittämistäkin. Voimani eivät tällä hetkellä riitä parisuhteen etsimiseen ja yh-äitinä taidan olla aika pohjasakkaa parisuhdetta ajatellen muutenkin, joten olen lähtökohtaisesti varautunut elämään yksin niin kauan, kunnes nuorempi lapsista täyttää 18 vuotta/aloittaa opiskelut/muuttaa pois kotoa jne. Olen miettinyt ehkä seurakuntia, mutta niissäkin yh-äitejä pidetään pohjasakkana tietääkseni. Mikä yhteisö voisi hyväksyä kaltaiseni ihmisen? Missä olisi lämpimiä ihmisiä, jotka ymmärtäisivät erilaisuuttakin?
Kommentit (40)
Varaa aika omalle terveysasemalle ja käy juttelemassa oman alueen terveydenhoitajan kanssa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, ei seurakunnissa ketään tuomita. Ei varsinkaan Helsingissä, jossa eronneita perheitä on varmaan suhteessa eniten Suomessa. Vähän sinulla nyt on mielikuvat jostakin sadan vuoden takaa...
Eikä kukaan sinua pakota kertomaan perhetilanteestasi mitään.
Joten jos seurakuntien sanoma muuten sinuun vetoaa, niin sekaan sinne vaan!
Muutenkin harrastuksista voisi hakea seuraa. Mikä sinua kiinnostaa? Haluatko käydä jossakin lasten kanssa (montako lasta ja minkä ikäisiä he ovat, voitko jättää heitä kotiin siksi aikaa vai onko otettava mukaan?)?
Miten olisi joku harrastus? Kuoro tai vaikka työväenopiston kurssi esim. joku käsityökerho?
... ja ykkösen ehdotus Helsinki Missiosta oli hyvä, se on siis sosiaalialan järjestö, joka järjestää myös lapsiperheille kaikenlaista.
https://www.helsinkimissio.fi/perhetyo
t. 3
taitaa nykyään olla ydinperhe sitä erilaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
taitaa nykyään olla ydinperhe sitä erilaisuutta.
Itse olisin kuollut tai vammautunut, jos olisin jatkanut ex-mieheni kanssa yhteiseloa. Väkivalta raaistui koko ajan ja jouduin nukkumaan lattialla nurkassa, kun mies nukkui isossa parisängyssä yksin. Tavarani piti viedä kellarikoppiin ja sain pitää asunnossa muutaman muovilaatikollisen verran tavaraa maksimissaan. Elämä oli oikeasti painajaista hänen kanssaan. Itse olisin halunnut ison ydinperheen, mutta kaikkea ei vain voi aina saada.
Liity
Marttoihin
Hyötykasviyhdistykseen
Kuoroon
Taidepiiriin
Puistojoogaan
Jne....
Harrasta jotain josta on sulle iloa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
... ja ykkösen ehdotus Helsinki Missiosta oli hyvä, se on siis sosiaalialan järjestö, joka järjestää myös lapsiperheille kaikenlaista.
https://www.helsinkimissio.fi/perhetyo
t. 3
Tuo kuulostaa tosi mukavalta ja olisi melko lähellä maantieteellisesti, mutta suurin osa toiminnasta näyttää olevan päiväsaikaan, kun olen itse töissä ja lapset päiväkodissa. Täytyy tosin perehtyä lisää aiheeseen.
Vierailija kirjoitti:
Liity
Marttoihin
Hyötykasviyhdistykseen
Kuoroon
Taidepiiriin
Puistojoogaan
Jne....Harrasta jotain josta on sulle iloa
Kuoro ja taidepiiri kiinnostaisivat, mutta pitäisi etsiä hoitopaikka lapsille siksi aikaa. Kun siis sosiaaliset verkostoni ovat todella huonot, niin ei ole ketään, joka voisi viettää lasten kanssa aikaa harrastusteni ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Friskis ja svettis on mukava urheiluseura, jossa myös kävelyä, ulkoilua yms.porukassa myös, pikkujouluja, matkoja, teemajumppia. Tsekkaa niiden sivut!
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei seurakunnissa ketään tuomita. Ei varsinkaan Helsingissä, jossa eronneita perheitä on varmaan suhteessa eniten Suomessa. Vähän sinulla nyt on mielikuvat jostakin sadan vuoden takaa...
Eikä kukaan sinua pakota kertomaan perhetilanteestasi mitään.
Joten jos seurakuntien sanoma muuten sinuun vetoaa, niin sekaan sinne vaan!
Muutenkin harrastuksista voisi hakea seuraa. Mikä sinua kiinnostaa? Haluatko käydä jossakin lasten kanssa (montako lasta ja minkä ikäisiä he ovat, voitko jättää heitä kotiin siksi aikaa vai onko otettava mukaan?)?
Mutta olenhan tavallaan epäonnistunut elämässäni, kun olem eronnut ja Raamatun mukaan ei saisi ainakaan avioitua enää uudelleen tai elää avoliitossakaan. Lapset ovat niin pieniä, ettei heitä voi jättää kotiin itsekseen vielä moneen vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Friskis ja svettis on mukava urheiluseura, jossa myös kävelyä, ulkoilua yms.porukassa myös, pikkujouluja, matkoja, teemajumppia. Tsekkaa niiden sivut!
Lisään vielä, että osaan jumpista voi ottaa alle 7v.lapset mukaan ja on kohtuuhintainenkin.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/sosiaalinen-…
Noihin osaan saa ottaa lapsen mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seurakunnat järjestävät muutaman tunnin ilmaisia lapsiparkkeja. Pääset hengähtämään. Käy ev.lut. sivuilla katsomassa. Ei tarvitse olla jäsen.
Vierailija kirjoitti:
Olen keskipalkkainen yh-äiti ja olosuhteuden seurauksena minulla ei ole lainkaan läheisiä ystäviä kotipaikkakunnalla. --- Voimani eivät tällä hetkellä riitä parisuhteen etsimiseen--- nuorempi lapsista täyttää 18 vuotta/aloittaa opiskelut/muuttaa pois kotoa jne. --- Mikä yhteisö voisi hyväksyä kaltaiseni ihmisen? Missä olisi lämpimiä ihmisiä, jotka ymmärtäisivät erilaisuuttakin?
Yyhoo on nykynormi. Et ole erilainen. Tavis ja datsunsata.
Mitä haet, miukumauku? Arvaan, että olet nuori nainen. Et sitten yhdestä lapsesta oppinut?
"Ei lainkaan läheisiä ystäviä" tarkoittanee, että ne ovat lähteneet opiskelemaan, kun sinä aivan halvatun fiksusti samaan aikaan ryhdyit toistamiseen raskaaksi.
Omat valintasi. Kestä ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen keskipalkkainen yh-äiti ja olosuhteuden seurauksena minulla ei ole lainkaan läheisiä ystäviä kotipaikkakunnalla. --- Voimani eivät tällä hetkellä riitä parisuhteen etsimiseen--- nuorempi lapsista täyttää 18 vuotta/aloittaa opiskelut/muuttaa pois kotoa jne. --- Mikä yhteisö voisi hyväksyä kaltaiseni ihmisen? Missä olisi lämpimiä ihmisiä, jotka ymmärtäisivät erilaisuuttakin?
Yyhoo on nykynormi. Et ole erilainen. Tavis ja datsunsata.
Mitä haet, miukumauku? Arvaan, että olet nuori nainen. Et sitten yhdestä lapsesta oppinut?
"Ei lainkaan läheisiä ystäviä" tarkoittanee, että ne ovat lähteneet opiskelemaan, kun sinä aivan halvatun fiksusti samaan aikaan ryhdyit toistamiseen raskaaksi.
Omat valintasi. Kestä ne.
Huomaa taas ennakkoluulot. Menin naimisiin ylikolmekymppisenä ja lapset ovat saman isän lapsia (syntyneet ollessani reilusti yli kolmekymppinen). Olen opiskellut kaksi korkeakoulututkintoa ja muutin ulkomaille opiskelemaan tasokkaaseen yliopistoon heti lukiosta päästyäni 18-vuotiaana sekä ensimmäisen poikaystäväni tapasin vasta 23-vuotiaana.
Ja mulla läheisten ystävien puute johtuu siitä, että he asuvat ulkomailla ja minä muutin takaisin Suomeen miehen vuoksi (ajattelin, että olisi hienoa saada suomalainen poikaystävä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei seurakunnissa ketään tuomita. Ei varsinkaan Helsingissä, jossa eronneita perheitä on varmaan suhteessa eniten Suomessa. Vähän sinulla nyt on mielikuvat jostakin sadan vuoden takaa...
Eikä kukaan sinua pakota kertomaan perhetilanteestasi mitään.
Joten jos seurakuntien sanoma muuten sinuun vetoaa, niin sekaan sinne vaan!
Muutenkin harrastuksista voisi hakea seuraa. Mikä sinua kiinnostaa? Haluatko käydä jossakin lasten kanssa (montako lasta ja minkä ikäisiä he ovat, voitko jättää heitä kotiin siksi aikaa vai onko otettava mukaan?)?
Mutta olenhan tavallaan epäonnistunut elämässäni, kun olem eronnut ja Raamatun mukaan ei saisi ainakaan avioitua enää uudelleen tai elää avoliitossakaan. Lapset ovat niin pieniä, ettei heitä voi jättää kotiin itsekseen vielä moneen vuoteen.
Tämä: mutta olenhan tavallaan jne., paljastaa,että on provo. Kukaan ei voi vakavissaan ajatella näin
Häpeän tätä nykytilaani, mutta mun oli vain pakko erota. Ex-mieheni olisi pahoinpidellyt mut aivovammaiseksi tai tappanut, jos en olisi lähtenyt siitä avioliitosta. Itselläni oli todella ruusunpunaiset kuvitelmat ja unelmoin suurperheestä. Exäni halusikin lapset vain cv:tä varten ja jouduimme elämään ala-arvoisissa oloissa, vaikka rahaa olisi ollut. En vain pystynyt sinnittelemään siinä liitossa pidempään. Olen pahoillani.
Alue: Aihe vapaa
Katso jos Helsinki Missiolta löytyisi jotain, heillä on kaikenlaista ilmaista ohjelmaa/ryhmiä eri ikäisille. (Ei ole kirkollinen ta poliittinen järjestö).