Mies, miten reagoisit jos nainen alkaisi itkeä kun huudat hänelle/riitelette?

Alkaisi siis itkeä huutamisesi takia. Ap

Up

En ole mies, mutta olen kyllä riidellyt mieheni kanssa muutamia kertoja ihan kunnolla. En onneksi montaa kertaa, vaikka olemme yhdessä olleetkin 20 vuotta. Yleensä minä olen miehen mielestä aloittanut riidat, mutta omasta mielestäni yritän puhua silloin voimassa olevaa riitaa auki. Sen teen vasta silloin kun asiat ovat todella huonosti ja en pysty enää pitämään asiaa sisälläni. Riitaa on voinut edeltää miehen pitkä mykkäkoulu ja eristäytyminen koko perheestä ja olen sinä vaiheessa yleensä aika herkillä. Mieheni mielestä paras puolustus on hyökkäys ja kun alan juttelemaan, niin hän hyökkää sanallisesti hyvin ikävästi sanomaani vastaan. Vaikka hänen tyylinsä tiedän ja siihen olen varautunut, niin ketuiksihan se menee kun huomaan mieheni ärjyvän minulle. Itkustani ärsyyntyneenä minäkin alan huutamaan ja rääyn takaisin minkä ehdin.

Mieheni ei ikinä lohduta, ei tule lähelle, eikä välttämättä edes hiljennä volyymia, vaan paasaa tulemaan koko vihansa kerralla, vaikka huomaakin minun itkevän. Tosin siinä vaiheessa riita on jo täydellinen sota ja en edes osaisi kuvitella hänen muuta tekevän. Kerran tällaisen riidan aikana heitin hänen eteensä eropaperin ja se hiljensi hänet kyllä, mutta syliin hän ei ota.

Riidat ovat päättyneet sitten niin, että huudamme asiaamme niin pitkään, että jonkunlainen ratkaisu on tullut. Siitä erkanemme eri huoneisiin nuolemaan haavojamme ja nukumme yön yli kaukana toisistamme asioita miettien. Seuraavana päivänä vasta lähennymme.

Mun mies ei ole ikinä huutanut niin että itkisin, onneksi.

Mun mieheni on valitettavasti saanut sellaisen "lopeta tuo märiseminen" -tyylisen kasvatuksen. Ahdistuu aivan älyttömästi itkusta: omaansa häpeää ja minun riitaitkuistani suuttuu. Lasten itkua ei kestä myöskään yhtään.

Minunkaan mieheni ei lohduta, jos itken riidan takia. Silloin kun eniten tarvitsisi lohdutusta sitä ei tule. Aiheen vierestä, mutta jos olemme riidoissa useamman päivän niin mies jättää kaikki kotityöt tekemättä. Tämä raivostuttaa ehkä eniten.

En tiiä oikein, lähtisin moköttää johonkin.

ei nainen ala itkemään huutamisen takia vaan manipuloidakseen hävittyään itse riidan.

Jaa tajuampa taas miten onnekas olen miehen suhteen. .. lohduttaa aina jos itken, myös vaikka olisi riita kiivaimmillaan.

Meillä kans mies reagoi kun 8: pitää manipulointina ja suuttuu lisää. Paskiainen.

Itken helposti tunnekuohusta, syy ei siis välttämättä edes miehen raivoomisessa

En huuda vaimolleni. Mutta jos vaimoni alkaa itkeä, lohdutan, tilanne mikä hyvänsä.

Meillä oli mieheni kanssa kausi, jolloin kieltämättä minä aiheutin draamaa pienistäkin asioista (oli aika paha itsetuntokriisi tuolloin). Ja mies tietysti otti usein nokkiinsa ja suuttui, ja yleensä suuttui vielä lisää jos itkin. Ei ikinä lohduttanut, vaan yleensä eristäytyi täysin. Oli kuin seinä jos hänelle koitti puhua, ei reagoinut mitenkään. Usein sain itkeä itsekseni pari päivää, ja jossain mies yleensä tuli sitten itse hieromaan sovintoa kun oli saanut viilentyä rauhassa. 

Viimeiset pari vuotta ovat olleet hyvin seesteistä, ja pari kertaa kun olemme riidelleet tänä "rauhanaikana", niin mies on kyllä tullut lohduttamaan jos olen itkenyt. 

Miksi pitää huutaa. Opettele kypsemmät tavat riidellä ja ottakaa aikalisä ennen kuin tilanne kärjistyy huudoksi ja itkuksi

Olen nainen ja jos joku alkaisi itkemään kanssani kun riiteleisimme se vain ärsyttäisi. En lohduttaisi, mutta varmaan lähtisin paikalta jotta toinen voisi rauhoittua.

Tottakaihan se alkaa itkeä, tarkoituksenaan tällä teatraalisella uhrautumisella saada sinulta sääliä ja että unohtaisit syyn minkä vuoksi korotit ääntäsi ja että se asia olisi näin myös loppuunkäsitelty.

Opetelkaa lukemaan naisten kieroutta, älkääkä antako kusettaa itseänne ja tehkö näin itsestänne lapatossua.

Itseeni ei akan itkut vaikuta, vaan selvitän asian loppuunasti mikäli olen siinä oikeassa.

En koskaan huuda, joten tilanne on täysin hypoteettinen.

Todennäköisesti yrittäisin halata vaimoani ja jos hän torjuisi yritykseni, poistuisin esimerkiksi 30-60 min kävelylle, jotta molemmat saisivat aikaa rauhoittua ja kasata ajatuksiaan. Sen jälkeen voitaisiin jatkaa keskustelua asiallisesti.

Ei lohduta. Itken usein, ilostakin. Kadonneen jäljillä itkettää aina.

Vierailija kirjoitti:

En ole mies, mutta olen kyllä riidellyt mieheni kanssa muutamia kertoja ihan kunnolla. En onneksi montaa kertaa, vaikka olemme yhdessä olleetkin 20 vuotta. Yleensä minä olen miehen mielestä aloittanut riidat, mutta omasta mielestäni yritän puhua silloin voimassa olevaa riitaa auki. Sen teen vasta silloin kun asiat ovat todella huonosti ja en pysty enää pitämään asiaa sisälläni. Riitaa on voinut edeltää miehen pitkä mykkäkoulu ja eristäytyminen koko perheestä ja olen sinä vaiheessa yleensä aika herkillä. Mieheni mielestä paras puolustus on hyökkäys ja kun alan juttelemaan, niin hän hyökkää sanallisesti hyvin ikävästi sanomaani vastaan. Vaikka hänen tyylinsä tiedän ja siihen olen varautunut, niin ketuiksihan se menee kun huomaan mieheni ärjyvän minulle. Itkustani ärsyyntyneenä minäkin alan huutamaan ja rääyn takaisin minkä ehdin.

Mieheni ei ikinä lohduta, ei tule lähelle, eikä välttämättä edes hiljennä volyymia, vaan paasaa tulemaan koko vihansa kerralla, vaikka huomaakin minun itkevän. Tosin siinä vaiheessa riita on jo täydellinen sota ja en edes osaisi kuvitella hänen muuta tekevän. Kerran tällaisen riidan aikana heitin hänen eteensä eropaperin ja se hiljensi hänet kyllä, mutta syliin hän ei ota.

Riidat ovat päättyneet sitten niin, että huudamme asiaamme niin pitkään, että jonkunlainen ratkaisu on tullut. Siitä erkanemme eri huoneisiin nuolemaan haavojamme ja nukumme yön yli kaukana toisistamme asioita miettien. Seuraavana päivänä vasta lähennymme.

Miksi sinulla on avioerohakemus kotonasi? Suunnitteletko eroa?

Erolla uhkailu on alhaisinta, mitä tiedän.

Jos meillä mies huutaisi niin heittäisin pihalle. Minulle ei mies huuda, ja jos huutaa niin voi sanoa heipat. Tämän olen tehnyt selväksi miehelleni. Onneksi emme kumpikaan ole riitelevät tyyppiä.

Vierailija kirjoitti:

Tottakaihan se alkaa itkeä, tarkoituksenaan tällä teatraalisella uhrautumisella saada sinulta sääliä ja että unohtaisit syyn minkä vuoksi korotit ääntäsi ja että se asia olisi näin myös loppuunkäsitelty.

Opetelkaa lukemaan naisten kieroutta, älkääkä antako kusettaa itseänne ja tehkö näin itsestänne lapatossua.

Itseeni ei akan itkut vaikuta, vaan selvitän asian loppuunasti mikäli olen siinä oikeassa.

Mun mieheni ei muuta kantaansa VAIKKA lohduttaakin jos alan itkeä. ..eli ottaa tunteeni vastaan vaikka olisi edelleen eri mieltä itse riidan aiheesta. -9