Menetkö helposti pois tolaltasi ja masennut vähintään loppupäiväksi jos tapahtuu jotain hirveää?

Siihen ei totu. Minulle tapahtuu usein pahaa ja aina menen pois tolaltani. Tai melkein aina.

Kyllä. Vaikka olisi kyse jostain pienestä ja mitättömästä jutusta, stressaan ja murehdin sitä jälkikäteen. Tulee lannistunut olo. Yritän järjellä ajatella, että tämä ei ollut niin iso asia, mutta silti masentaa. Yleensä seuraavana päivänä on parempi mieli. 

Vaihtoehdot ovat hieman rajalliset (esim. "melko/jokseenkin helposti" olisi voinut vielä olla), mutta lähimpänä on kai "helposti". Riippuu tietysti millaisesta poikkeuksellisen pahasta asiasta puhutaan. Se nyt ei ole minulle poikkeuksellista, jos sanon jotain tyhmää ja omasta mielestäni noloa, mutta kyllä se saattaa pari päivää gringettää.

Oikeasti vakavia asioita (joissa olisin aiheuttanut muille vahinkoa) ei ole kai tapahtunut pitkiin aikoihin. Tunnen vieläkin kyllä hirveää syyllisyyttä, kun mieleeni tulee se, kun noin kymmenen vuotta sitten olin siskoni mukana kampaajalla enkä "vahtinut" kampaajaa tarpeeksi huolella, joten se leikkasi siskoni tukkaa liikaa. Siskoni oli todella surullinen ja itki kotona ihan murtuneena. Oli vielä kasvattanut vuosia hiuksiaan, jotka kasvaa hänellä hitaasti. Tästä tulee kamala tunne, kun muistelen asiaa.