Lue keskustelun säännöt.
Miksi Suomessa huostaanotettuja lapsia ei anneta adoptioon?
15.04.2006 |
Mikä tähän on se syy?
Onhan olemassa muitakin länsimaita, joissa näin tehdään, ja ilmeisesti homma toimii ihan hyvin, eikä se aina edes tarkoita sitä, että kaikki yhteydenpito biologisiin vanhempiin olisi pakko katkaista.
Kommentit (34)
[
Tulisi olla mahdollista lapsen päästä adoptioon. Kyllä, se tuntuisi ihan epäoikeudenmukaiselta biologisten vanhempien mielestä. Valintakysymys - kumman oikeuksia pitää suojella, lapsen oikeutta turvalliseen kotiin vai biologisten vanhempien omistusoikeutta lapsiin? Molempia ei voi saada.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[
Tulisi olla mahdollista lapsen päästä adoptioon. Kyllä, se tuntuisi ihan epäoikeudenmukaiselta biologisten vanhempien mielestä. Valintakysymys - kumman oikeuksia pitää suojella, lapsen oikeutta turvalliseen kotiin vai biologisten vanhempien omistusoikeutta lapsiin? Molempia ei voi saada.
Vai hyvätuloisten oikeutta viedä lapsetkin köyhiltä ja sairailta...
[
Tulisi olla mahdollista lapsen päästä adoptioon. Kyllä, se tuntuisi ihan epäoikeudenmukaiselta biologisten vanhempien mielestä. Valintakysymys - kumman oikeuksia pitää suojella, lapsen oikeutta turvalliseen kotiin vai biologisten vanhempien omistusoikeutta lapsiin? Molempia ei voi saada.Vai hyvätuloisten oikeutta viedä lapsetkin köyhiltä ja sairailta...
Kyllä ne kuule on alkoholisoituneita lapsenpieksäjiä suurin osa joilta ne pois otetaan ja pitääkin ottaa!!
Britanniassa lapsiköyhyys ja -asunnottomuus ovat järkyttävissä luvuissa, samoin asuntojen home-ongelmat. Sosiaalijärjestelmä ylipäätään aika kurja ja hurja. Siinä systeemissä ei ole yhtään ihme, että lapsia riittää adoptoitavaksi.
Jopa toistakymmentä prosenttia syntyperäisestä briteistä luokitellaan luku- ja kirjoitustaidottomiksi. Sikäläisissä työkkäreissä on työnhakulomakkeet, joilla tällaiset ihmiset voivat hakea töitä. Lukihäiriö syrjättää pahemmin kuin Suomessa, eroa oikeasti tyhmän ja lukihäiriöisen välillä ei oikein nähdä.
Huostaanotettujen lasten adoptoiminen on vain yksi luokkayhteiskunnan toimi.
Suomessa kellään ei ole rahasta tai koulutuksesta tmv. kiinni voiko kasvattaa lapsensa säällisesti. Täällä huostaanotettujen adoptioon antaminen ei olisi suuri eettinen vääryys kuten Britanniassa.
ja toiseksi ihmiset eivät halua adoptoida muita kuin vauvoja, yli 3 vuotiailla ei ole oikeastaan minkäänlaisia mahdollisuuksia
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja harvoinhan ulkomailtakaan adoptoidessa ihan vauvoja saadaan.
ja valitettavasti hyvin harva sijaislapsi on " normaali" lapsi, ihan taraumaattisen elämän takia. Lisänä vielä mahdolliset fas-oireet tms. Kovin moni ei näitä lapsia edes halua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta onko parin vuoden päästä enää lapsen etu, että hänet palautetaan takaisin vanhemmilleen? Entä jos sijoitettu lapsi on ollut 6 kk ikäinen, onko oikein tai lapsen etu, että hänet 2,5 vuotiaana palautetaan omille vanhemmilleen?
Ja ihan omassa kunnassamme on viime vuonna annettu 17 lasta paikalliseen adoptioon (eli ei tosiaankaan kaikkia huostaanotettuja). Niistä kuitenkin 10 on ollut alle 2-vuotiaita ja vain 4 yli 5-vuotiaita (ja siis kaikki kuitenkin saaneet uuden kodin ja vanhemmat). Kahdeksasta sanotaan, että heillä on " uncertain developmental future" . Yksi on ollut vanhempien toivosta adoptioon annettu vastasyntynyt vauva.
Olen myös seurannut sivusta, kun tuttavapariskunta jokin aika sitten adoptoi kaksi tyttöä. Sisarukset, jotka olivat 8kk ja n. 2-vuotta kun tulivat sitten heille.
Mun mielestä täällä adoptioon laitetaan tosiaan ne huostaanotetut lapset, joita ei laillisista tai muista syistä enää koskaan kuitenkaan tulla antamaan takaisin vanhemmilleen, vaan toinen vaihtoehto olisi sitten joko lastenkoti taikka ehkä vaihtelevat sijaisperheet koko lapsuusajaksi.
Tietenkin joka maassa omat tapansa, mietin vaan...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä ajattelin tässä nyt esim. vanhempia, jotka ovat tosi pahoin laiminlyöneet ja ehkä pahoinpidelleet ja hyväksikäyttäneetkin lapsiaan, ja syyllistyneet siis oikeasti vakaviin rikoksiin omien lastensa suhteen.
huostaanoton purkua voi hakea.
Ihan samantekevää, mitä me sen järkevyydestä ajattelemme, noin se nyt vaan ON. Ja vaikka vanhemmat olisivat alkoholismin tai huumeiden käytön takia (ne siellä usein taustalla ovat) käyttäytyneet kuinkakin sikamaisesti, niin elämä voi silti muuttua - erittäin harvoin kyllä.
Vierailija:
Mä ajattelin tässä nyt esim. vanhempia, jotka ovat tosi pahoin laiminlyöneet ja ehkä pahoinpidelleet ja hyväksikäyttäneetkin lapsiaan, ja syyllistyneet siis oikeasti vakaviin rikoksiin omien lastensa suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...huostaanotto paitsi pyritään purkamaan, myös PITÄÄ PURKAA jos olosuhteet muuttuvat sellaisiksi, että lapsi voi elää vanhempiensa kanssa. Huostaanotossa pyritään aina pitämään yhteyttä lapsen ja vanhenmpien välillä myös huostaanoton aikana.
Joo, ei kyllä lapsen etua ajatella jos aletaan palauttelemaan pitkän ajan jälkeen vanhemmilleen vailla minkäänlaista varmuutta että olot pysyvät hyvinä. Itse voisin hyvin adoptoida yli 3-vuotiaan, vauva-aika ei ole tärkeä minulle ja toisaalta isomman lapsen mahdolliset sairaudetkin ovat jo paremmin selvillä. Voisin hyvin adoptoida vaikka eskari-ikäisen. Se mitä pelkäisin, olisin että saisin lapsen väkivaltaiset narkkarivanhemmat riehumaan kotiimme. En tiedä miten viranomaiset antaisivat tietoja eteenpäin, mutta en tosiaan haluaisi järjestellä jotain tapaamisia kotiimme.
Kaikille se ikä ei todellakaan ole tärkein kriteeri.
Todellinen syy ees taas pompottelulle on se, että kun huostaanotettu on välillä vanhempiensa luona, maksetaan lapsilisät vanhemmille. Lisää ryyppyrahaa, jeejee. Ja lisäksi vanhempien pitää antaa adoptiolle suostumus joten näinhän ei käy. Kuten eräs huostaanotettujen ja heidän vanhempiensa kanssa työskentelecä kaveri kertoi asiakkaastaan... "Jos otatte tän vauvan meiltä pois, tehdään piruuttammekin uusi." Että siinä sitä syytä.