Miksi Suomessa ei osata tehdä tyylikästä Nordic Noiria kuten esim. Silta-sarja?
Kommentit (29)
Katsoin Sorjosta yhden jakson silloin aikoinaan, kun se alkoi. Ensimmäisessä jaksossa Sorjonen ratkoi jonkun tapauksen katsomalla pikkutytön piirustuksia. Tiesi heti kaikesta kaiken ja oli oikee mastermind. Oikeesti luulin että kyseessä on parodia Sherlockille ja CSI - sarjoille ja vastaaville.
Mutta se olikin ihan tosissaan.
Mikä myötähäpeä :/
Vierailija kirjoitti:
Raid, alamaailma, vares
No Raid oli onnistunut omalla tavallaan kyllä mutta sen jälkeen ei ole tullut mitään yhtä hyvää suomalaista dekkarisarjaa.
Vierailija kirjoitti:
Katsoin Sorjosta yhden jakson silloin aikoinaan, kun se alkoi. Ensimmäisessä jaksossa Sorjonen ratkoi jonkun tapauksen katsomalla pikkutytön piirustuksia. Tiesi heti kaikesta kaiken ja oli oikee mastermind. Oikeesti luulin että kyseessä on parodia Sherlockille ja CSI - sarjoille ja vastaaville.
Mutta se olikin ihan tosissaan.
Mikä myötähäpeä :/
Sorjosessa järkyttävän kökköjä ilmakuvauksia, ilmeisesti yritetty kopioida Silta-sarjan tyylikkäitä, taiteellisia näkymiä. Juoni tietysti myös ihan kökkö.
Koukussa oli tosi hyvä, en tosin tiedä luokitellaanko sitä varsinaisesti rikossarjaksi vai enemmän draamasarjaksi.
Vierailija kirjoitti:
Kylmäverisesti sinun, koukussa
Kylmäverisesti sinun oli parhaimmillaan aika hyvä mutta ei ole pitkiin aikoihin tullut Suomesta mitään sellaista.
Tekisivät vain ihan omaa juttuansa. Kukaanhan ei sitä täällä kotimaassa tule arvostamaan eikä ulkomaillakaan mutta ei ole mitään muuta tekemisen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Koukussa oli tosi hyvä, en tosin tiedä luokitellaanko sitä varsinaisesti rikossarjaksi vai enemmän draamasarjaksi.
Ihan katsottava mutta ei nyt lähimainkaan Silta-sarjan veroinen.
Aallonmurtaja - sarja samaa tasoa Koukussa kanssa.
Silta sarjan vankilasta vapautuva nainen on ainakin huono näyttelijä.
Ei tehdä omaa ja ideoida omaa vaan matkitaan muita. Vrt. Sorjonen
Vierailija kirjoitti:
Kylmäverisesti sinun, koukussa
Ainakin 1000 kertaa parempi kuin se Sorjonen.
Meillä käytetään aina samoja näyttelijöitä, jotka ovat uransa huipulla eli naama on jokaisessa tuotannossa samanaikaisesti. Kuluneet naamat eivät vakuuta rikossarjoissa. En haluaisi katsoa rikossarjaa, jossa Mikko Leppilampi tai Riku Nieminen ratkoisi murhia ja kuolinsyytutkijana patsastelisi "jonkun" ex-vaimo ja muissa rooleissa olisi tietenkin koko "Salmisen perhe," Niina Lahtinen, Putouksen tähtikaarti jne. Leena Lehtolaisen kirjoista tehty sarja meni minun mielestäni pilalle, koska pääroolissa oli tuolloin hypetetty yhden ilmeen näyttelijätär.
Mielestäni parhaita rikossarjoja ovat olleet Helppo elämä, Ilman kavaluutta ja Paholaisen tytär:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helppo_el%C3%A4m%C3%A4
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ilman_kavaluutta
https://fi.wikipedia.org/wiki/Paholaisen_tyt%C3%A4r
Mustat lesket oli myös ok.
1970-luvulta mieleen on tunnusmusiikkia myöten jäänyt tv-sarja Soittorasia, jonka joku vinkkasi olevan saatavana kirjastoissa DVD:nä.
Viktor kärppä Tappajannäköinen mies
Suomessa on pulaa hyvistä käsikirjoittajista sekä ohjaajista. Enemmän käsikirjoittajista.
Kylmäverisesti sinun oli hyvä. Tykkäsin etenkin niistä poliisihahmoista, niihin oli saatu moniulotteisuutta.
Samalla sarjassa oli jotain niin suomalaista. Erilaista kuin Nordic Noir. Oikeasti, voisitko kuvitella että Suomen poliisissa toimisi joku klassikkoautolla ajeleva kohtuullisen viehättä blondi, joka onneksi on sen verran asperger, että pystyy ratkaisemaan rikoksia?
Mun mielestä Finnish Noir on elämänmakuisempaa. Se kun tiukka poliisipomo onkin keski-ikäinen nainen, joka sairastuu rintasyöpään. Tai komea kovispoliisi, jonka tragedia on se, että sen sekopäinen tyttöystävä vetää sitä turpiin himassa.
Tuollaiseen arkielämän todelliseen raadollisuuteen ei ruotsalaiset ja tanskalaiset pysty.
Suomalaiset ja ruotsalaiset elokuvat olivat yhtä huonoja 1940-ja 1950 luvuilla. Nykyisin sekä suomalaiset elokuvat että dekkarisarjat ovat surkeita; käsikirjoitukset huonoja ja näyttelytaito kehnoa. Ruotsalaiset ovat parempia. Arvelen että ongelma on teatterikorkean ja yliopiston pääsykokeet, jotka eivät seulo parhaita käsikirjoittajia eikä näyttelijöitä
Suomalaiset ovat vasta raahautumassa metsästä sivistyksen pariin vähitellen. Tanskalaiset ja ruotsalaiset eivät ole metsässä koskaan olleetkaan.
Tanskassa aloitettiin 15 vuotta sitten aktiivisesti panostaa dekkarisarjoihin. Rahaa, koulutusta. Se tehtiin ihan tietoisesti.
Suomessa taas ei.