Palstan huonoin CV

Voin aloittaa.

Ikä 40.

Korkein koulutus ylioppilastutkinto

Työkokemus pätkätöitä yhteensä alle 2 vuotta

Kielitaito englanti

Osaaminen tietokoneen peruskäyttö

Harrastukset lukeminen ja kävely

B-ajokortti

Mutta hallituksellahan on tähän ratkaisu: mene töihin.

Vierailija kirjoitti:

Mutta hallituksellahan on tähän ratkaisu: mene töihin.

Kyllä vaan. :D

Vierailija kirjoitti:

Mutta hallituksellahan on tähän ratkaisu: mene töihin.

En pääse edes haastatteluihin. Edes niihin paikkoihin, joihin ei muka ole vaatimuksia.

Vierailija kirjoitti:

Voin aloittaa.

Ikä 40.

Korkein koulutus ylioppilastutkinto

Työkokemus pätkätöitä yhteensä alle 2 vuotta

Kielitaito englanti

Osaaminen tietokoneen peruskäyttö

Harrastukset lukeminen ja kävely

B-ajokortti

Hyi helvetti.

Eikö hävetä? Sano vielä, että sulla on lapsiakin?

Ikä 32-vuotta (Tuohan on siinä iässä, että kohta tekee lisää lapsia)

Alakouluikäinen lapsi (sillähän on lapsi, joten on usein pois lapsen sairastaessa)

Kaksi ammattikoulu tutkintoa

Pätkätyö kokemusta alle 2 vuotta

Pitkiä työttömyysjaksoja

En tiedä kenen mielestä lyhyitäkin työpätkiä kannattaa ottaa vastaan, vaikka kaikki ei ole täysin samalta alalta. Lähiaikoina useammassakin työhaastattelussa olen tuntenut tehneeni pahankin rikoksen kun näitä pätkätöitä CV´ssäni on. Milloin on epäilty, että olen saanut potkut koeajalla, ja milloin että kaikki työni ovat olleet työkkärin kautta olleita. Ja tämä ihan vain siksi, että olen ajatellut että kaikki työkokemus on kuitenkin plussaa, ja ottanut vastaan näitä lyhyitä pätkiä, koska en muutakaan ole saanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin aloittaa.

Ikä 40.

Korkein koulutus ylioppilastutkinto

Työkokemus pätkätöitä yhteensä alle 2 vuotta

Kielitaito englanti

Osaaminen tietokoneen peruskäyttö

Harrastukset lukeminen ja kävely

B-ajokortti

Hyi helvetti.

Eikö hävetä? Sano vielä, että sulla on lapsiakin?

En ole ylläolevan CV:n kirjoittaja mutta samankaltaisessa tilanteessa. Kaikkein kauheinta ei ole työttömyys ja köyhyys sinänsä vaan kaltaisesi tuomitsevat ihmiset, joita tässä maailmassa riittää niin paljon, että joutuu sosiaalisesti eristetyksi, eli on pakko elää joko jatkuvan syyllistämisen alla itseään häveten tai sitten on oltava vain omissa pienissä piireissään, jos haluaa säilyttää jonkinlaisen mielenterveyden. Joka tapauksessa vaikutus on se, että ihminen lamaantuu eikä pysty luomaan niitä työpaikkaan vaadittavia verkostoja.

Vierailija kirjoitti:

Voin aloittaa.

Ikä 40.

Korkein koulutus ylioppilastutkinto

Työkokemus pätkätöitä yhteensä alle 2 vuotta

Kielitaito englanti

Osaaminen tietokoneen peruskäyttö

Harrastukset lukeminen ja kävely

B-ajokortti

Mitä sä olet tehnyt tämän 20 vuotta ylioppilaaksi tulon jälkeen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin aloittaa.

Ikä 40.

Korkein koulutus ylioppilastutkinto

Työkokemus pätkätöitä yhteensä alle 2 vuotta

Kielitaito englanti

Osaaminen tietokoneen peruskäyttö

Harrastukset lukeminen ja kävely

B-ajokortti

Hyi helvetti.

Eikö hävetä? Sano vielä, että sulla on lapsiakin?

En ole ylläolevan CV:n kirjoittaja mutta samankaltaisessa tilanteessa. Kaikkein kauheinta ei ole työttömyys ja köyhyys sinänsä vaan kaltaisesi tuomitsevat ihmiset, joita tässä maailmassa riittää niin paljon, että joutuu sosiaalisesti eristetyksi, eli on pakko elää joko jatkuvan syyllistämisen alla itseään häveten tai sitten on oltava vain omissa pienissä piireissään, jos haluaa säilyttää jonkinlaisen mielenterveyden. Joka tapauksessa vaikutus on se, että ihminen lamaantuu eikä pysty luomaan niitä työpaikkaan vaadittavia verkostoja.

Miksi olet tilanteessasi? Miksi et ole kouluttautunut korkeammalle? Miksi et ole itseopiskellut?

Jokainen työelämän ja opiskelun ulkopuolella vietetty vuosi vie yhä kauemmaksi, kunnes lopulta työllistyminen on mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin aloittaa.

Ikä 40.

Korkein koulutus ylioppilastutkinto

Työkokemus pätkätöitä yhteensä alle 2 vuotta

Kielitaito englanti

Osaaminen tietokoneen peruskäyttö

Harrastukset lukeminen ja kävely

B-ajokortti

Mitä sä olet tehnyt tämän 20 vuotta ylioppilaaksi tulon jälkeen?

Keskeyttänyt pari koulutusta, sairastanut ja hävennyt itseäni. Tuo ei kuitenkaan ole oleellista, sillä ei se muuta tilannettani, eikä vie lähemmäksi työllistymistä. Olen käytännössä ikuisesti työelämän ulkopuolella, enkä oikeastaan enää jaksa edes yrittää.

Ikä 36 v.

Peruskoulun päästötodistus 9,8 keskiarvolla.

Ei minkäänlaista työkokemusta, ellei peruskoulun aikaisia tet-jaksoja lasketa. Tai olinhan minä 15 vanhana 2 viikkoa marketissa kesätöissä.

Kielitaitoa löytyy, mutta ei muodollista todistusta tasosta.

Ajokortti löytyy, mutta en osaa ajaa enkä ole kokeillutkaan sitten inssiajon 15 vuotta sitten.

En tosin ole työtä hakemassa enkä ole asunut 20 vuoteen Suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin aloittaa.

Ikä 40.

Korkein koulutus ylioppilastutkinto

Työkokemus pätkätöitä yhteensä alle 2 vuotta

Kielitaito englanti

Osaaminen tietokoneen peruskäyttö

Harrastukset lukeminen ja kävely

B-ajokortti

Mitä sä olet tehnyt tämän 20 vuotta ylioppilaaksi tulon jälkeen?

Keskeyttänyt pari koulutusta, sairastanut ja hävennyt itseäni. Tuo ei kuitenkaan ole oleellista, sillä ei se muuta tilannettani, eikä vie lähemmäksi työllistymistä. Olen käytännössä ikuisesti työelämän ulkopuolella, enkä oikeastaan enää jaksa edes yrittää.

Minulla on sama juttu, mutta ei ole edes sitä yo-tutkintoa, vaan olen peruskoulupohjalla. Työkokemusta muutama vuosi, osaamisilla ei kehuskella. Aika on mennyt toipuessa ties mistä traumoista, lasten kasvatuksessa ja tavallisessa arjessa - tosin ilman sitä työtä. 

Häpeä on valtava. Siis niin valtava, että en enää juttele ihmisille ellei ole ihan pakko. Joskus jopa valehtelen. Sanon, että nuorena oli kivempaa tehdä töitä kuin opiskella, ja että sitten hoidin pitkään lapsia kotona koska periaate, ja nyt sitten mietin mitä lähtisi opiskelemaan. Todellisuudessa en usko, että minusta on mihinkään. Olen niin monta kertaa nähnyt sen ällistyksen ja suoranaisen halveksunnankin, etten uskaltaisi mennä työhaastatteluun. Siellä pitäisi sitten peittää tunteensa ja olla reipas ja vastaialla että juu, juuri niin! Ei ole työkokemusta tältä alalta ja kyllä tosiaan olen jo 35-vuotias! Eikö ole hienoa, että me jotkut olemme joutuneet elämään vähän eri tavalla tämän elämän? Sitten hymyt, kättelyt ja kotiin itkemään. 

Ikä ja en muuta etelän kasvukeskuksiin. Ikäkään ei tunnu olevan ongelma kun sen jättää pois CV:stä. Seuraavaksi pitää alkaa laittamaan nuorentava meikki työhaastatteluihin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voin aloittaa.

Ikä 40.

Korkein koulutus ylioppilastutkinto

Työkokemus pätkätöitä yhteensä alle 2 vuotta

Kielitaito englanti

Osaaminen tietokoneen peruskäyttö

Harrastukset lukeminen ja kävely

B-ajokortti

Mitä sä olet tehnyt tämän 20 vuotta ylioppilaaksi tulon jälkeen?

Keskeyttänyt pari koulutusta, sairastanut ja hävennyt itseäni. Tuo ei kuitenkaan ole oleellista, sillä ei se muuta tilannettani, eikä vie lähemmäksi työllistymistä. Olen käytännössä ikuisesti työelämän ulkopuolella, enkä oikeastaan enää jaksa edes yrittää.

Minulla on sama juttu, mutta ei ole edes sitä yo-tutkintoa, vaan olen peruskoulupohjalla. Työkokemusta muutama vuosi, osaamisilla ei kehuskella. Aika on mennyt toipuessa ties mistä traumoista, lasten kasvatuksessa ja tavallisessa arjessa - tosin ilman sitä työtä. 

Häpeä on valtava. Siis niin valtava, että en enää juttele ihmisille ellei ole ihan pakko. Joskus jopa valehtelen. Sanon, että nuorena oli kivempaa tehdä töitä kuin opiskella, ja että sitten hoidin pitkään lapsia kotona koska periaate, ja nyt sitten mietin mitä lähtisi opiskelemaan. Todellisuudessa en usko, että minusta on mihinkään. Olen niin monta kertaa nähnyt sen ällistyksen ja suoranaisen halveksunnankin, etten uskaltaisi mennä työhaastatteluun. Siellä pitäisi sitten peittää tunteensa ja olla reipas ja vastaialla että juu, juuri niin! Ei ole työkokemusta tältä alalta ja kyllä tosiaan olen jo 35-vuotias! Eikö ole hienoa, että me jotkut olemme joutuneet elämään vähän eri tavalla tämän elämän? Sitten hymyt, kättelyt ja kotiin itkemään. 

Kuulostaa tutulta. Valehtelu ja häpeä ovat valitettavan isossa osassa elämääni. Aivan lähiomaisiani lukuun ottamatta kukaan ei tiedä tilanteestani. Olen valehdellut ja kertonut puolitotuuksia, joiden avulla olen saanut ihmiset uskomaan minun olevan normaali, tuottava kansalainen. Tämä salailu ottaa niin koville, että olen vuosi vuodelta eristänyt itseäni ihmisistä ja tapaamisista. Olen lopettanut harrastuksia ja kieltäytynyt juhlista, koska en halua valehdella ihmisille päin näköä.

En näe mitään ulospääsyä tilanteesta, eikä sitä helpota tosiaan jatkuva ulkopuolinen paine ja huonon, epäonnistuneen ihmisen leima.

Vierailija kirjoitti:

Voin aloittaa.

Ikä 40.

Korkein koulutus ylioppilastutkinto

Työkokemus pätkätöitä yhteensä alle 2 vuotta

Kielitaito englanti

Osaaminen tietokoneen peruskäyttö

Harrastukset lukeminen ja kävely

B-ajokortti

Yhtä korkea koulutus kuin Pekka Haavistolla. Olet ihan vihreiden presidenttiainesta.

Elkää hävetkö itseänne. Teidän elämä on ihan yhtä arvokas kuin kenen tahansa muunkin.

Vierailija kirjoitti:

Elkää hävetkö itseänne. Teidän elämä on ihan yhtä arvokas kuin kenen tahansa muunkin.

Väitän hieman vastaan. Eikä ole tarkoitus loukata muita kaltaisiani, mutta kokemus elämästä, yhteiskunnasta, ihmisten kanssakäymisestä ja viranomaisista on aivan toisenlainen. Toki, aina joskus eteen on tullut ihminen, joka ei ole sanonut mitään, mutta sitten on tullut paljon niitä, joista huomaa heti, mihin lokeroon olen päässyt. 

Ehkä jossain vähemmän suorituskeskeisessä yhteiskunnassa voisin kokea olevani osa yhteisiö, mutta en Suomessa, jossa yksilön arvoa mitataan koulutuksella ja työnteolla. Sillä ei ole työnantajille mitään merkitystä, etten aikaisemmin ole pystynyt kouluttautumaan tai tekemään töitä. Nyt kun pystyisin, ovet pysyvät suljeuttuina. Eikä se mitään, jos vain työelämän ovet pysyisivät kiinni. Mutta kun se koskee kaikkea kanssakäymistä ihmisten parissa. 

Ei koulutusta, ei työpaikkaa (ja toisaalta ei päihde- tai peliongelmia eikä näkyviä, pahoja mt-ongelmia) - ei paikkaa yhteiskunnassa.

Vierailija kirjoitti:

Elkää hävetkö itseänne. Teidän elämä on ihan yhtä arvokas kuin kenen tahansa muunkin.

En tunne näin. Jos joku on saanut tietää tilanteestani on tuloksena ollut aina arvostelua, kauhistelua ja vittuilua. Haluaisin uskoa olevani arvokas ja hyvä ihminen, mutta kyllähän kaikki merkit viittaavat päinvastaiseen.

Olen hakenut oman alan töitä viisi vuotta. En ole päässyt kertaakaan edes haastatteluun. Tämän ajan olen toiminut yksityisenä perhepäivähoitajana, eli en varsinaisesti ole työtön, mutta minulla ei ole minkäänlaista kasvatus- tai sosiaalialan koulutusta - en haluaisi tehdä enää päivääkään tätä työtä. Teen tätä henkeni pitimiksi.

No, minun CV:ni:

-ikää 39v

-humanistisen alan maisteri sekä AMK-tutkinto samalta alalta 

-työkokemus pelkkiä työharjoitteluita ja palkattomia projekteja, ei päivääkään palkallista oman alan työtä - eikä kesätöitä edes nuorempana

-neljä lasta, jotka saatu ylioppilaskirjoitusten jälkeen

Ja syy, miksi olen tässä tilanteessa: uskonnollinen tausta, menin nuorena naimisiin ja olin 8 vuotta kotiäitinä - opiskelin yliopistotutkinnon ja AMK-tutkinnon yhteensä 6 vuodessa ja koska tein nuo niin nopeasti ja tiiviisti, työkokemusta ei kertynyt yhtään. Opiskeluaikana tein nuo palkattomat projektit ja työharjoittelut osana tutkintoa. Sen jälkeen ei ole herunut mitään työtä mistään ja siksi olen nyt perhepäivähoitaja.

Jos lopetan perhepäivähoitajana (jonka kohta teen, kun ei pää kestä!), niin en tule työllistymään ikinä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Olen hakenut oman alan töitä viisi vuotta. En ole päässyt kertaakaan edes haastatteluun. Tämän ajan olen toiminut yksityisenä perhepäivähoitajana, eli en varsinaisesti ole työtön, mutta minulla ei ole minkäänlaista kasvatus- tai sosiaalialan koulutusta - en haluaisi tehdä enää päivääkään tätä työtä. Teen tätä henkeni pitimiksi.

No, minun CV:ni:

-ikää 39v

-humanistisen alan maisteri sekä AMK-tutkinto samalta alalta 

-työkokemus pelkkiä työharjoitteluita ja palkattomia projekteja, ei päivääkään palkallista oman alan työtä - eikä kesätöitä edes nuorempana

-neljä lasta, jotka saatu ylioppilaskirjoitusten jälkeen

Ja syy, miksi olen tässä tilanteessa: uskonnollinen tausta, menin nuorena naimisiin ja olin 8 vuotta kotiäitinä - opiskelin yliopistotutkinnon ja AMK-tutkinnon yhteensä 6 vuodessa ja koska tein nuo niin nopeasti ja tiiviisti, työkokemusta ei kertynyt yhtään. Opiskeluaikana tein nuo palkattomat projektit ja työharjoittelut osana tutkintoa. Sen jälkeen ei ole herunut mitään työtä mistään ja siksi olen nyt perhepäivähoitaja.

Jos lopetan perhepäivähoitajana (jonka kohta teen, kun ei pää kestä!), niin en tule työllistymään ikinä mihinkään.

Jos tämmöisen ansioluettelon omaava kokee aiheelliseksi kirjoittaa tällaiseen ketjuun ja pitää tilannettaan huonona, niin kyllähän sitä tuntee itsensä yhä enemmän luuseriksi. Samalla katoaa viimeinenkin toivonkipinä paremmasta tulevaisuudesta ja häpeävapaasta elämästä.

t. vastaus nro. 1