loppuiko pitkäaikainen ystävyyssuhde nyt?
Puolitoista kuukautta mennyt ja ystävä ei enää viestittele. Mitään ei kuulu.
Suuttuiko siitä kun en joulukuun alussa lähtenyt hänen luo?
En ymmärrä mitä olisin tehnyt väärin.
Aikaisemmin tavattiin säännöllisesti.
Tuntuu etten voi enää luottaa tähän ihmiseen.
Meillä oli hyvä ystävyyssuhde.
Vai onko tämä hankkinut jonkun toisen mun tilalle?
Kommentit (5)
Kannattaa varmaankin kysyä siltä ystävältä eikä täällä taivastella
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa varmaankin kysyä siltä ystävältä eikä täällä taivastella
Pitää vaan varovasti kysyä kun on niin temperamenttinen ihminen kyseessä.
Haluan purkaa tätä huoltani. Tuntuu kamalalle.
"Tumma mies vienyt. Ei tule takaisin."
Oikeasti: meediotako täältä etsit?
Jos nyt ihan vaan kysyisit siltä kaveriltasi että mitä kuuluu kun ei olla vähään aikaan nähty?
Sen puolentoista kuukauden aikana on vietetty joulua ja vastaanotettu uusi vuosi, monilla ollut talvilomaa, oblikatorisia sukulaisvierailuja ja muita kyläilyjä. Ennen joulua on rykäisty syksyn työprojektit ja koulun syyslukukausi pakettiin, hääritty jouluvalmistelujen kanssa; siivottu, kokattu, leivottu ja pähkäilty kaupoissa lahjavalintoja että sitten pyhinä voi hyvällä omallatunnolla vain nautiskella tunnelmasta ja hieman herkutellakin - tai vaan relata. Yksin, kaksin, perheen tai koko suvun kanssa.
Ehkä sinunkin ystävälläsi on ollut kaikenlaista kiirettä ja ohjelmaa?
[Kyllä minullakin ystävärinki jäi vähän huonommalle huomiolle kun olin niin totaalisen sippi syksyn kiireiden jäljiltä, ja halusin pyhät plus välipäivät (=lomaa) rauhoittaa ihan kaikelta ja kaikilta, kaivaa sohvannurkkaan pesän ja ryömiä sinne kirjapinon, Julia-rasian, piparkakkujen ja camembert-juuston kera. Mukillinen lämmintä hehkuviiniä käden ulottuvilla, päällä nallekuvioinen flanellipyjama ja jalassa punaiset villasukat.
Nyt sitten pikkuhiljaa taas elvytellyt niitä sosiaalisia kuvioita...
Ja omat ystäväni kyllä ymmärsivät hyvin radiohiljaisuuteni, ovat jo tottuneet ajoittaiseen erakoitumistarpeeseeni. - ohis]
Turhaan siellä pähkäilet ja aprikoit, voithan itsekin olla aloitteellinen.
Osoita että sinä ainakin haluat olla ystävä, että ystävät pitävät yhteyttä, kysyvät kuulumisia - jatkavat juttua siitä mihin viimeksi jäätiin, eivätkä tenttaa tai moiti vaikka toinen välillä ei-niin-hyvä-ystävä olisikaan, vaikka joutuisivat hetken yksin sitä ystävyyttä kannattelemaan, olemaan se aloitteellinen osapuoli. Koska aina tulee se päivä jolloin roolit vaihtuvat, jolloin sinä olet kiitollinen ystävästäsi joka jaksaa sinua kannatella, pitää teistä kahdesta kiinni.
Sitä on ystävyys.
Todella oikukas ihminen. Nyt minä en olekaan enää mitään ja aikaisemmin mun kanssa vietettiin aikaa ja jaettiin kaikki asiat..