Lue keskustelun säännöt.
Rehtori huolissaan naisopettajien määrästä – koulut kilpailevat miehistä
09.01.2018 |
"Yli kymmenen vuotta rehtorina opettajia rekrytoinut Kuuskorpi painottaa, että akateemisesti taitava nainen ei ole synonyymi hyvälle opettajalle.
– Nyt tämä valintakoejärjestelmä suosii akateemisesti taitavia nuoria naisia, jotka ovat jo lukiossa osoittaneet vahvaa, akateemista kyvykkyyttä. Valintakoejärjestelmä on vaikuttanut miesten valikoitumiseen koulutukseen ja heikentänyt sukupuolten välistä tasa-arvoa.
VAKAVAN tilastojen mukaan esimerkiksi tänä vuonna pääsykokeiden perusteella luokanopettajakoulutukseen hyväksyttiin 793 hakijaa, joista miehiä oli 192 henkeä eli noin 24 prosenttia.
Ratkaisuksi ongelmaan Kuuskorpi esittää nykyisen valintakoejärjestelmän ulkoistamista osittain yksityiselle toimijalle. Se voi tulla nykyistä kalliimmaksi, mutta seurauksena koulutukseen voisi valikoitua heterogeenisempi opiskelijajoukko."
OAJ: Mieskiintiöihin ei paluuta
Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salon mukaan mieskiintiöt opettajakoulutuksessa eivät ole nykyaikaa eivätkä myöskään ratkaisu opettajien miespulaan.
– Olisi hyvä, että myös miehet hakeutuisivat alalle enemmän, mutta ei tuollaisilla keinoilla. Ykkösjuttu on se, että meillä pitää olla parhaat mahdolliset opettajat kuten nyt. Sitä tilannetta ei saa hukata.
Salo myöntää, että valintakokeessa pärjäämiseen vaikuttaa se, miten hakija on menestynyt lukiossa. Hänen mukaansa valintakoe ei kuitenkaan suosi naisia, sillä sisään päässeiden miesten määrä on suhteessa naisiin ”aika lailla sama” kuin mieshakijoiden määräkin.
– Mielestäni olisi silti hyvä juttu, että kouluissa olisi monenlaisia opettajia. Ratkaisu ei kuitenkaan löydy mekaanisilla keinoilla. Pitää vaikuttaa nuorten asenteisiin ja pyrkiä jotenkin murtamaan stereotypioita siinä, mitkä koetaan miesten ja naisten aloiksi.
Salon mukaan erityisesti opinto-ohjaukseen panostamisella voisi olla vaikutusta nuorten tekemiin koulutusvalintoihin.
TS
Kommentit (30)
Monessa aineessa naisia hakeutuu alalle enemmän. Käydessäni pääsykokeessa pyrkiessäni opiskelemaan englantia suurin osa salissa oli naisia. Eilen alkoivat pedagogiset opinnot ja salissa suurin osa on taas naisia. Pääsykokeet enkunlaitokselle olivat kielioppi, luetun ymmärtäminen ja aineistopohjainen essee.
Opettajaksi pyrkivät haastateltiin ja valittiin jo pääsykoevaiheessa ja silloin oli ehkä silmämääräisesti arvioiden 60% naisia odottamassa haastatteluun pääsyä. Aloittaneita on noin puolet ja puolet, ehkä pari naista enemmän koko niistä kahdestakymmenestä opettajaopinnot aloittaneesta anglistista. Matikalla ja kemialla taas on mies enemmistö hakuvaiheesta sisälle päässeisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lehden artikkelissa tuo rehtori laittoi jopa laskeneet pisa-tulokset naisopettajien syyksi. Viis siitä että parempien tulosten aikaan naisten osuus oli ihan sama kuin nytkin.
Lähde tälle väittämälle?
On kyse vain muutamasta vuodesta, opettajien sukupuolijakauma ei tuossa ajassa ole heilahtanut juuri minnekään.
Totta kai on. Kyse on melkein viidestätoista vuodesta, ja koska sukupuolikiintiöt poistettiin -89, on ala koko ajan naisistunut 90-luvulta alkaen. Aiemmin opiskelijoista 40 % oli miehiä, ja se romahti samantien 20 %:in. Siksi -00 ja -03 hyviä Pisa-tuloksia napsineilla pojilla on ollut enemmän miesopettajia kuin -15 testiin osallistuneilla.
Höpönhöpön, naisia on ollut jatkuvasti se n. 3/4 peruskoulun opettajista. 2003: Suhteellisesti eniten naisia oli peruskoulun opettajissa: 72 %. Vaikka miehiä otettiinkin välillä enemmän opettajakoulutukseen, heistä iso osa ei kuitenkaan päätynyt opettajiksi, ei varsinkaan peruskouluun.
Ai? No kuinka suuri osuus opettajista oli miehiä vaikkapa 1997? Eihän tuo yhden vuoden heittäminen ole mikään todiste siitä, että aina on näin ollut. Naisten osuus perusopetuksen opettajista oli vuonna 2016 jo 77 %.
Vierailija kirjoitti:
Mieskiintiöiden aikaan huomattiin että opiskelijoiksi tuli paljon ei-niin-motivoituneita, miehistä iso osa keskeytti tai päätyi ihan eri alalle töihin, siksi kiintiöistä luovuttiinkin.
Toinen juttu on se että jos motivaatio ratkaisee "liikaa", alalle voi päätyä myös heitä, joilla on varsin arveluttavat syyt hakeutua nuorten lasten pariin...
Ei pidä paikkaansa. Kiintiöistä luovuttiin, koska ne todettiin tasa-arvolain vastaisiksi, joka tuli voimaan 1987. Iso osa miehistä ei ole koskaan keskeyttänyt opintoja, vaan osa miehistä on aina työllistynyt yksityiselle sektorille hyvien ansioiden perässä. Näin on edelleen, joten tuo ei ole mikään argumentti mieskiintiötä vastaan.
Ongelmahan on etenkin kaikkein huonoiten pärjääven oppimisongelmat, ja entiset "kympin tytöt" eivät varmaankaan osaa samaistua siihin ongelmiin. Luulenkin, että tässä on osasyy siihen, miksi peruskoulunsa päättää yhä suurempi määrä tyttöjä ja etenkin poikia, jotka eivät osaa edes lukea kunnolla.
Moni mies ope viis veisaa heikoimpien oppimisongelmista. Armovitosilla vaan läpi, ettei tule opelle lisää hommaa.
Vierailija kirjoitti:
Moni mies ope viis veisaa heikoimpien oppimisongelmista. Armovitosilla vaan läpi, ettei tule opelle lisää hommaa.
Ei se noin taida olla. Päinvastoin naisopettajathan tuntuvat tekevän sitä, koska kun naisopettajien suhteellinen osuus on kasvanut, ovat oppimistulokset heikenneet, ja ysiluokalta pääsee yhä enemmän niin huonoa porukkaa, etteivät he edes ymmärrä lukemaansa tekstiä. Koitapa sitten noilla pohjataidoilla opiskella jotain.
"Peruskoulun päättää uusimman Pisa-tutkimuksen mukaan joka vuosi noin 6 000 nuorta, joilla ei ole riittävää lukutaitoa. Se tarkoittaa 11 prosenttia ikäluokasta, ja osuus on kasvanut hiljalleen 2000-luvun mittaan."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Säännöt ja lait ovat muuttuneet siitä ajasta, kun miehiä oli enemmän opettajina. Ysiltä on open pakko päästää pois. Rehtori ja huoltaja eivät anna enää jättää luokalle. Jättäisin joka vuosi joitakin oppilaita kertaamaan, mutta se ei enää ole mahdollista. Rehtori ja erityisopettaja tekevät näille hoiksin jolloin he pääsevät läsnä olemalla läpi.
Omien kokemusteni (kouluajoilta) mukaan opettajan sukupuolella voi olla jossain määrin kurinpidollista ja kasvatuksellista merkitystä.
Yksilöiden väliset erot ovat suuremmat kuin ryhmien väliset, mutta oman kokemukseni mukaan miesopettajat huomattavan usein saavat koulukiusaamisen kuriin paremmin kuin naisopettajat. Tämä saattaakin palautua osittain biologisiin- eli sukupuolitekijöihin: miehen olemus, kuten ääni ja koko, viestivät herkemmin auktoriteetista kuin naisen.
Toki fyysisesti heikomman oloinen voi saavuttaa auktoriteettia itselleen toisenlaisin tavoin. Vahvan auktoriteetin naisopettajastakin minulla on kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nykyisen opettajakunnan muodostavat kympin tytöt ovat valitettavasti aivan eri ulottuvuudessa useimpien poikien kanssa ja se heikentää poikien oppimistuloksia.
Tämä voi hyvin päteä joidenkin poikien suhteen, mutta olen vähän kyllästynyt tähän yleistykseen. Oma poikani on nyt yläkoulussa ja hänellä on ollut ongelmia motivaation kanssa ja Aspergerin syndrooma vaikeuttaa tilannetta mm. väsymyksen kautta. Oppimiskyvyssä sinänsä ei ole vikaa. Olen havainnut, että isoimmat ongelmat tulevat aina miesopettajien kanssa. Olen miettinyt, että heidän asenteensa on ehkä usein aika autoritäärinen "minä määrään täällä ja te keskenkasvuiset penskat tottelette", kun taas naisopettajat eivät samalla tavalla alleviivaa valta-asemaansa. He määrittelevät tehtävät selkeästi, mutta näiden vaatimusten esittämisen jälkeen ovat ystävällisiä. Poikani on yleensäkin sellainen, että tottelee ihan hyvin, kun ollaan ystävällisiä (se ei siis mitenkään sulje pois vaatimusten asettamista), mutta heti kun alkaa äkseeraus, hän menee vastahankaan. No, toki tuo AS varmaan vaikuttaa, mutta olen miettinyt, että pitävätköhän kaikki muutkaan pojat kovasta "äijämeiningistä". Samaten opettajien välillä on paljon eroja, todellakaan eivät kaikki nais/miesopettajat ole keskenään samanlaisia.
Mistä revit tuon 40 %? Tuskin mistään oikeasta tilastosta. Se jos hetken aikaan opiskelijoiksi otettiinkin tuon verran miehiä, niin opettajina heitä ei kuitenkaan ollut tuota määrää missään vaiheessa, ei ainakaan peruskoulussa.