Sanonko deittikumppanille suoraan, etten halua edetä, koska minusta hänellä on olut liian monta kumppania..?

Rakkaus ja pariutuminen on hankala asia, kun samaan aikaan pitäisi ja ei saisi olla jotain.

Ehkä tämäkin ketju paljastaa se että osa ihmisistä kuitenkin arvostaa sitä siistimmän seurusteluhistorian omistavaa kumppania enemmän kuin helposti ja sattumanvaraisesti kaikkien kanssa vehtaavaa naista/miestä.

Mustasukkaisuus, ja tieto lisää tuskaa pitää siis paikkansa monessa tapauksessa.

Vai että antautunut.  Ei nyt eletä enää 50-lukua.

Se nainen on saattanut tehdä jopa itse aloitteen.

T. Mies

Vierailija kirjoitti:

Patja on patja, eikä muuksi muutu + jälleenmyyntiarvo matala, ei kuitenkaan ihan 0

Jep, ja monta eri tamppaajaa hikoillut päällä. ( Ei vaimomatskua)

Vierailija kirjoitti:

Vai että antautunut.  Ei nyt eletä enää 50-lukua.

Se nainen on saattanut tehdä jopa itse aloitteen.

T. Mies

No tuo lähinnä kertoo, että aloittaja on hyvin nuori eikä hänellä vielä ole omakohtaista kokemusta seksistä.

Jokaisella on kuitenkin oikeus kumppaninsa valita, eikä siinä ole mitään väärää, että ei halua tuttavapiirissä monen kanssa seurustellutta.

Kerronvaan rehellisesti että huono itsetuntosi estää tapailun.

Vierailija kirjoitti:

Vai että antautunut.  Ei nyt eletä enää 50-lukua.

Se nainen on saattanut tehdä jopa itse aloitteen.

T. Mies

Voi olla, mutta se ei välttämättä paranna hänen pisteitään parisuhdemarkkinoilla.

Valinnoilla ja historialla on merkitystä, toisille enemmän kuin toisille mutta aina se vaikuttaa.

Sano suoraan, että lutkailuja ei voi kumittaa pois elämästä.

Once a slut, always a slut.

Vierailija kirjoitti:

Siis, hän ei ole puhunut entisistä kumppaneistaa, vaan tiedän asian, koska samoja tuttuja on.

Tuntuu vain niin vastenmieliseltä, että hän on antautunut niin monelle eri miehelle. En vain näe enää arvoa hänessä parisuhteeseen.

Siis meillä synkkaa hyvin jne... niin ei viittisi tekosyyksi sanoa, että "kemiat ei kohtaa".

Sanonko suoraan vai "häviänkö kuvioista" vähin äänin.

Sanoisin suoraan. Itsekin toivoisin suoraa puhetta ettei tarvitse jäädä arvailemaan.

Vierailija kirjoitti:

Kerronvaan rehellisesti että huono itsetuntosi estää tapailun.

Millä ihmeen logiikalla ihmisellä on huono itsetunto kun ei halua vakavaa ihmissuhdetta itselleen sopimattoman ihmisen kanssa? Eikö silloin painvastoin ole hyvä itsetunto kun ei halua/tarvitse jatkaa tapailua ihan vain siksi että olisi "joku"?

Miehet, joilla on ollut paljon naisia, ovat osoittautuneet kovin levottomiksi parisuhteessa. Jatkuva haku päällä, kaipaavat kai jotain pönkitystä itsetunnolle.

Tiedä sitten onko naisilla sama tilanne.

Jos sanot suoraan, voit odottaa maineesi tuhoamista kaveripiirin keskuudessa. Johan täälläkin ensimmäisistä kommenteista huomasi, miten katkeran aggressiivisia naiset osaa olla. Asian voi toki ilmaista jotenkin hienovaraisemminkin, kuten että tuntuu oudolta, kun kaveripiiri tietää kaikkien asiat turhankin intiimisti.

Minä vaihdoin työn vuoksi paikkakuntaa ja piti etsiä kaveriporukat uudelleen. Olin tosi hämmentynyt, kun sosiaalinen verkosto paljastui hiljalleen sivusta seuraten. Paikkakunta on pienempi kuin synnyinkaupunkini, mutta ei nyt mikään tuppukylä kuitenkaan, kolmattakymmentätuhatta asukasta. Melkein kaikki oli olleet kaikkien saman ikäluokan, +/- pari vuotta, tyyppien kanssa ristiin keskenään. Siis puhun nyt 10-15 vuoden aikana kouluvuosista lukien.

Ei todellakaan napannut alkaa heilastelemaan sellaisen parinvaihtoporukan kanssa. Onneksi löysin samalla tapaa kanssani ajattelevan neitokaisen naapurikylästä. Kumpikaan meistä ei halua olla toiselle vain "yksi monista" vaan jotain merkityksellistä ja kahdenkeskistä.

Löydät kyllä vielä itsellesi hyvän kumppanin, jota ei ole jokainen kylän jätkä höylännyt.

Puhkinussitut Av-mamma-siiderivalaat varmaan alanuolettaa taas urakalla. 😂

Jaaha, jaaha, AP:ta siis syyllistetään itsetunnottomaksi ja yleisesti ottaen jotenkin vialliseksi kun hän on vain järkevä ja tunnistaa että monikumppaniset henkilöt rakentavat tutkitusti vähemmän parisuhdekelpoisia ihmisiä. Taitaa olla AV:n viestittelijöillä psykoosit tulilla kun ei todellisuus ole hanskassa.

http://www.dailymail.co.uk/femail/article-4085758/Experts-reveal-sexual…

https://www.psychologytoday.com/blog/fulfillment-any-age/201304/the-lin…

Ja siksi naiset (ja miehetkin) kannattaa lähteä vähän kauemmaksi niiltä omilta huudeilta riiamaan. Kyllä muakin ahdistaisi olla osa jotain pientä piiriä, jossa on naitu ristiin rastiin. Ja vaikka kumppaneita mulla on vuosien varrella ehtinyt olla muutamia kymmeniä, toisiaan ne eivät tunne, eivätkä kokemuksiaan pääse vertailemaan. Suosittelen ;)

En minäkään halua miestä joka on pannut tai edes vongannut kavereitani. Harmittaa yhden vuoksi pirusti. Minkäs teet, aikakonettakaan ei oo. Olisit rehellinen hänelle, jos on perättömiä juoruja niin selviää sillä. Jos taas totta, muista kertoa miten ihana hän silti on.

Vierailija kirjoitti:

Miehet, joilla on ollut paljon naisia, ovat osoittautuneet kovin levottomiksi parisuhteessa. Jatkuva haku päällä, kaipaavat kai jotain pönkitystä itsetunnolle.

Tiedä sitten onko naisilla sama tilanne.

  Kyllä on. On kokemusta tuollaisista naisista, hyväuskoisuuttani haksahdin toiseenkin tuollaiseen naiseen.

Vierailija kirjoitti:

Jos sanot suoraan, voit odottaa maineesi tuhoamista kaveripiirin keskuudessa. Johan täälläkin ensimmäisistä kommenteista huomasi, miten katkeran aggressiivisia naiset osaa olla. Asian voi toki ilmaista jotenkin hienovaraisemminkin, kuten että tuntuu oudolta, kun kaveripiiri tietää kaikkien asiat turhankin intiimisti.

Minä vaihdoin työn vuoksi paikkakuntaa ja piti etsiä kaveriporukat uudelleen. Olin tosi hämmentynyt, kun sosiaalinen verkosto paljastui hiljalleen sivusta seuraten. Paikkakunta on pienempi kuin synnyinkaupunkini, mutta ei nyt mikään tuppukylä kuitenkaan, kolmattakymmentätuhatta asukasta. Melkein kaikki oli olleet kaikkien saman ikäluokan, +/- pari vuotta, tyyppien kanssa ristiin keskenään. Siis puhun nyt 10-15 vuoden aikana kouluvuosista lukien.

Ei todellakaan napannut alkaa heilastelemaan sellaisen parinvaihtoporukan kanssa. Onneksi löysin samalla tapaa kanssani ajattelevan neitokaisen naapurikylästä. Kumpikaan meistä ei halua olla toiselle vain "yksi monista" vaan jotain merkityksellistä ja kahdenkeskistä.

Löydät kyllä vielä itsellesi hyvän kumppanin, jota ei ole jokainen kylän jätkä höylännyt.

Puhkinussitut Av-mamma-siiderivalaat varmaan alanuolettaa taas urakalla. 😂

Mitä katkeraa on sanoa, että kannattaa olla rehellinen?

Oma tapasi kirjoittaa ihmisistä on hyvin vastenmielinen ja epäkunnioittava. Siksi sinä putoaisit monen sellaisen ihmisen seurasta, jonka kanssa arvosi muuten osuisivat yhteen.

Ja minulle naisena oli tärkeää, että en harrasta seksiä kuin vakavassa suhteessa, ja samaa toivoin puolisoltani. Me olimmekin molemmat toistemme ensimmäiset ja ainoat.

Mutta kyllä minulle sivistynyt kielenkäyttö ja erilaisten ihmisten kunnioitus on myös ihan ehdoton juttu.

Vedänkö pohjat kun kerron, että vaimosta paljastui yli 10 vuoden avioliiton jälkeen olleensa tälläinen kaveripiirin yleinen patja, mihin kymmenet ja kymmenet "rokki"piirin miehet olivat aikoinaan käyneet siemenensä ruiskimassa.

Vaimoni kertoi seurustelun alkuvaiheessa harrastaneensa seksiä vajaan kymmenen tyypin kanssa, reilun 10 vuoden aikana.

Sieltä '90-luvun alusta laskettuna.

Totuus selvisi kuitenkin vasta yli 10 vuoden avioliiton jälkeen eräässä illanvietossa, missä yksi näistä tyypeistä hieman avautui aiheesta, jonka jälkeen viinipäissään vaimoni myös tunnusti kaiken.

Oli itselläni sellainen "olenpa minä oikea onnenpoika ja varsinaisen kultakimpaleen olen itselleni saanut.." -tunne.

Onhan se mieltä ylentävää saada tietää, että jossain rokin sm-fudis kilpailussa koko joukkue on vaimoni päässyt panemaan.

Hyi saatana.

huoria kaikki kirjoitti:

Vedänkö pohjat kun kerron, että vaimosta paljastui yli 10 vuoden avioliiton jälkeen olleensa tälläinen kaveripiirin yleinen patja, mihin kymmenet ja kymmenet "rokki"piirin miehet olivat aikoinaan käyneet siemenensä ruiskimassa.

Vaimoni kertoi seurustelun alkuvaiheessa harrastaneensa seksiä vajaan kymmenen tyypin kanssa, reilun 10 vuoden aikana.

Sieltä '90-luvun alusta laskettuna.

Totuus selvisi kuitenkin vasta yli 10 vuoden avioliiton jälkeen eräässä illanvietossa, missä yksi näistä tyypeistä hieman avautui aiheesta, jonka jälkeen viinipäissään vaimoni myös tunnusti kaiken.

Oli itselläni sellainen "olenpa minä oikea onnenpoika ja varsinaisen kultakimpaleen olen itselleni saanut.." -tunne.

Onhan se mieltä ylentävää saada tietää, että jossain rokin sm-fudis kilpailussa koko joukkue on vaimoni päässyt panemaan.

Hyi saatana.

Tiedän tunteen, mutta sain sen selville hienovaraisemmin ilman julkista nolausta. Voin kuvitella vaikean hymysi tilanteessa. Mites elämää jatkui? Itse olin ja olen lapsien vuoksi suhteessa edelleen, mutta aloin pettämään säännöllissesti ja käymään huorissa.

Vierailija kirjoitti:

Itse en pystyisi deittailemaan miestä jolla on vastaava menneisyys. Jotenkin oksettava ajatuskin.

Kieltämättä kuvottavaa, jos mies on uittanut vehjettään (ja kenties kieltäänkin) ties missä vaoissa. Ei tosiaan parisuhdemateriaalia tällainen mies, eihän tuollaiseen edes tee mieli koskea. Hrrrrr.

Pane kerran ja sano vasta sitten.