Kannattaako kuolinpesä jakaa vai ei?
Isäni kuoli ja perunkirjoitus on pidetty. Äitini kunto huomioiden hän voinee kuolla muutaman vuoden sisään. Kannattaako isäni kuolinpesä jakaa nyt vai ei? Meitä on kaksi sisarusta ja jaettava koostuu metsätiloista, käteisestä ja omakotitalosta. Meneekö hankalaksi jos jaon tekee äitini kuoleman jälkeen? Iso kiitos etukäteen
Kommentit (16)
Eikös se ole aika tavallista että pesä jaetaan vasta lesken kuoltua?
Jos äitinne on huono kuntoinen, eikä jäljellä olevaa elämää näyttäisi paljon olevan, antaisin pesän olla. Varsinkin jos tulette hyvin toimeen niin, miksi hätäillä. Voitte sitten selvitellä koko pesän kerralla ja näin pysyy äitinne mieli parempana. Toisaalta jos aiotte realisoida koko omaisuuden ja äitinne on joutumassa hoivakotiin, voisi sen realisoinnin aloittaa jo nyt, niin voisi olla helpompaa asioiden hoitamisen kannalta. Molempi pahempi. Kannattaa miettiä ja nyt on metsän hinta vähän heikko, joten sitä ei ehkä nyt kannattaisi realisoida, samoin talot käyvät paikoitellen tosi huonosti kaupaksi, tai hinta on matala.
Taloa ei kannata seisottaa tyhjänä. Isovanhempieni talot homehtuu, kun kukaan ei osaa luopua seinistä, joita eivät kuitenkaan käytä. Voi olla ettei mene kaupaksi, mutta tuskin se siitä paranee seisottaa vuosia.
Jos tulette sopuisasti toimeen ja osaatte puhua asioita selviksi niin ei kai mikään kiire muuten ole.
Vierailija kirjoitti:
Taloa ei kannata seisottaa tyhjänä. Isovanhempieni talot homehtuu, kun kukaan ei osaa luopua seinistä, joita eivät kuitenkaan käytä. Voi olla ettei mene kaupaksi, mutta tuskin se siitä paranee seisottaa vuosia.
Jos tulette sopuisasti toimeen ja osaatte puhua asioita selviksi niin ei kai mikään kiire muuten ole.
Kannattaisko se talo laittaa vuokralle, kunnes jako tapahtuu?Jos siis on jäämässä tyhjäksi.
Äiti on vasta siirtynyt hoivakotiin ja talo on alueella jossa kysyntä on heikkoa. Koti on hyvässä kunnossa muttei haluttaisi vuokrata.
Vierailija kirjoitti:
Äiti on vasta siirtynyt hoivakotiin ja talo on alueella jossa kysyntä on heikkoa. Koti on hyvässä kunnossa muttei haluttaisi vuokrata.
Asumaton talo ränsistyy aina!
Parempi olisi vuokrata vaikka vuosisopimuksella vapaa-ajan asunnoksi.
Pieni kuluma ei haittaa, kun se muuten pysyy asumiskelpoisena.
Minä olen sitä mieltä, ettei kuolinpesiä kannata pitää, jakoon vaan. Mitä pitemmälle asiat pitkittyy, ne mutkistuu.
Kun meillä äiti kuoli, äidin osuudet jaettiin heti meidän kolmen lapsen kesken. Isän kuoleman jälkeen loput. Jaettavaa oli äidin jälkeen niin paljon että isä jäi asumaan taloonsa ja jäi hänelle muutakin omasuutta.
Olen pari tapausta seurannut kun juurikin kiinteistöjä on jätetty jakamatta. Joku perijöistä voi erota, kuolla, mennä uusiin naimisiin tms. Loppujen lopuksi niitä perijöitä on siellä ja täällä ja jos yksi kieltäytyy myymästä, taloa ei sitten enää myydäkään. Meidän mökin lähellä on yksi tällainen mökki, katto on painunut, laiturin on virta vienyt mutta toinen perijä ei suostu myymään mutta ei myöskään käy siellä. Nyt ei sitten käy enää toinenkaan ja sinne se rapistuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti on vasta siirtynyt hoivakotiin ja talo on alueella jossa kysyntä on heikkoa. Koti on hyvässä kunnossa muttei haluttaisi vuokrata.
Asumaton talo ränsistyy aina!
Parempi olisi vuokrata vaikka vuosisopimuksella vapaa-ajan asunnoksi.
Pieni kuluma ei haittaa, kun se muuten pysyy asumiskelpoisena.
Satunnaisin ajoin käydään viikonloppuisin. Ylläpitokulut on aika maltilliset onneksi. Vuokrsiskohan tuota kalustettuna kukaan. Tavaraa on kyllä paljon mm. Lapsuuden leluista lähtien.
Vierailija kirjoitti:
Loppujen lopuksi niitä perijöitä on siellä ja täällä ja jos yksi kieltäytyy myymästä, taloa ei sitten enää myydäkään. Meidän mökin lähellä on yksi tällainen mökki, katto on painunut, laiturin on virta vienyt mutta toinen perijä ei suostu myymään mutta ei myöskään käy siellä. Nyt ei sitten käy enää toinenkaan ja sinne se rapistuu.
Yksi osakas ei kylläkään pysty estämään myymistä (ellei sitten ole leski, ja lesken asumisoikeus, mutta nämä ei kesämökkejä ainakaan koske). Jos ei hyvällä suostu, niin oikeuden kautta sitten. Tietenkin, jos muut osakkaat ovat niin vässyköitä, että antavat olla sitten...
Jossain vaiheessa jako kannattaa tehdä, tai asiat vaikenee. Itse olin pari vuotta sitten mukana kuolinpesässä, johon liittyi vainajan osuus aiemmasta jakamattomasta kuolinpesästä. Ei se mahdoton ollut, mutta teki asian hankalammaksi.
Säästytte yhdeltä jaolta kun jaatte vasta lesken kuoleman jälkeen. Te joudutte kuitenkin jakamaan leskelle hänen osuutensa, jos avioehtoa ei ole ja leskellä on vähemmän omaisuutta kuin vainajalla. Jos on avioehto tai lesken oma omaisuus on suurempi, hänen omaisuuttaa ei nyt huomioida eikä hän saa tasinkoa. Siinä tapauksessa voisi olla selvempi jakaa, sillä kuolinpesässä olisitte osakkaina vain sinä ja sisaresi.
Perukirjasta se selviää, miten on. Sisaresi kanssa voitte jakaa metsätilat keskenänne eikä niitä tarvitse myydä. Omistaja vain vaihtuu, mutta metsä säilyy. Itse asiassa kuolinpesä kannattaisi jakaa metsäyhtymäksi, joka olisi tavallaan yhteismetsä.
Taloa ei tarvitse jättää myymättä siksi, että yksi kieltäytyy myymästä. Päin vastoin, lain mukaan kuolinpesä on jaettava, jos YKSI osakas vaatii jakoa. Voi sen jakaa muutenkin kuin myymällä talon, esimerkiksi se yksi myyntiä vastustava "ostaa ulos" muut osakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Taloa ei tarvitse jättää myymättä siksi, että yksi kieltäytyy myymästä. Päin vastoin, lain mukaan kuolinpesä on jaettava, jos YKSI osakas vaatii jakoa. Voi sen jakaa muutenkin kuin myymällä talon, esimerkiksi se yksi myyntiä vastustava "ostaa ulos" muut osakkaat.
Ymmärrän, että kuolinpesä on jaettava. Entä jos yksi omistajista ei laita nimeään kiinteistön kauppakirjaan? Miten se sitten oikein menee? Jos myyntiä vastustava ei myöskään halua sitä itselleen?
Veljeni osti (pääasiassa) tontin, jolla on vanha purettava hirsirakennus. Se oli ollut yli 30 vuotta tyhjillään. Kauppakirjaan piti saada lähes 50 henkilön nimi, joita metsästettiin ulkomaita myöten ja sitten he alkoivat kinastella osuuksistaan. Veljeni sanoi, että entä jos hän nyt maksaa tämän ja saa tämän omistukseensa ja te riitelette sitten sen jälkeen keskenänne siitä rahasta?
Tässä tapauksessa leski olisi nimenomaan oukeutettu tasinkoon. Ei ole avioehtoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äiti on vasta siirtynyt hoivakotiin ja talo on alueella jossa kysyntä on heikkoa. Koti on hyvässä kunnossa muttei haluttaisi vuokrata.
Asumaton talo ränsistyy aina!
Parempi olisi vuokrata vaikka vuosisopimuksella vapaa-ajan asunnoksi.
Pieni kuluma ei haittaa, kun se muuten pysyy asumiskelpoisena.Satunnaisin ajoin käydään viikonloppuisin. Ylläpitokulut on aika maltilliset onneksi. Vuokrsiskohan tuota kalustettuna kukaan. Tavaraa on kyllä paljon mm. Lapsuuden leluista lähtien.
Onko seudulla mitään luontoarvoja tai aktiviteetteja?
Kävisikö se lomapaikaksi?
Metsääkin voi vuokrata metsästysmaaksi. Meillä oli sellainen sopimus kuolinpesän maista.
Jos teillä on jotain varastotilaa mihin henkilökohtaisimmat tavarat voi siirtää, niin en usko, että kalusteet ovat määräaikaisvuokralaisille mikään ongelma.
Ps. Jos teillä itsellänne ei ole varastotilaa, niin kysykää naapureilta. Me saimme läheltä vanhan navettarakennuksen lainaksi sähkölaskua vastaan (peruslämpö) kun piti varastoida ylimääräisiä tavaroita muutamaksi vuodeksi.
Myös osittainen jako on mahdollista.
Omakotitalon laittaisin myyntiin heti. Oma äitini vitkutteli 5 vuotta ja nyt sitä rähjää ei osta enää kukaan, kulut kyllä juoksee koko ajan.
Jakais helposti jaettavat nyt