Te jotka olette hankkineet lapsia vain jotta ei alkaisi kaduttaa, oletteko katuneet?
Itsellä ei ole ollut koskaan vauvakuumetta ja uskon että elämäntarkoitukseni on tehdä jotain ihan muuta. Enää on kuitenkin max. 5vuotta aikaa hankkia lapsia ja mietin että pitäiskö niitä sitten hankkia sillä verukkeella ettei ala kaduttaa. Toisaalta tuntuu että kaduttaa kuitenkin teki kummin vain. Sitten olisin vain kotiäiti tai korkeintaan kävisin jossain puuduttavassa työssä, jotta saisin ruokaan rahaa ja se oma elämäntarkoitukseni jäisi toteutumatta. Suurin osa elämästä on ollut sairastelua, joten siksi en ole vieläkään päässyt kunnolla toteuttamaan sitä elämäntarkoitustani. Hyvää vauhtia kuitenkin olen matkalla siihen ja tuntuu että lasten hankkiminen tuhoaisi mahdollisuudet kokonaan. Ei riitä enää aikaa ja energia sitten muuhun.
Kommentit (6)
Älä hanki. Kyllä niitä lapsia pitää oikeasti haluta eikä tehdä vaan "varmuuden vuoksi".
No, nyt kun työ alkaa olla tehty, niin ei. Kyllä se silti on ottanut ainakin yhtä paljon kuin antanut, ellei enemmänkin, mutta kasvattamani aikuistuva nuori on varsin hyvä tyyppi. Kaduin kyllä koliikin, eskariuhman ja lähestulkoon koko murrosiän, mutta näin jälkeenpäin käy kuten synnytyksen kanssa, se unohtuu. Tulpipahan tehtyä, selvittiin kaikki kolme :)
Älä missään tapauksessa hanki lasta. Varsinkaan, kun et sitä selvästikään halua. Mutta muutenkin neuvo olisi, että älä hanki.
Kai sulla jonkunlainen halu/kiinnostus sitten kuitenkin on hommata lapsi jos edes mietit tollasta? Itselle ei tulisi mieleenkään hommata lapsia "varmuuden vuoksi" kun tiedän etten niitä halua.
Mietin vähän samaa tällä hetkellä. Nyt se pitäisi päättää, aletaanko edes yrittämään lasta vai ei.
Todella pelkään, että en viihdy kotona enkä jaksa sitä päiväkotirumbaa.
Toisaalta taas, mitä jos myöhemmin kaduttaa jos en edes lähde yrittämään raskautta.
Toisaalta on kaikki kaverinikin selvinneet..
aika paha.
kannattaa ihmisten luottaa kohtaloon sekä sattumaan.