Veljen lapsen ristiäisiin vai ei?

Voi fuck mikä pölö sä olet. Sä et ole veljesi mielestä sopiva kummiksi ja sillä sipuli. Mitä siinä märiset.

”Kyse ei ole vain kummiudesta.” No mistä sitten on kyse?

Vierailija kirjoitti:

Tahtoisin että yrittäisitte nähdä asiani myös minun kannaltani. Tiedän olevani itsekäs, mutta myös äärettömän surumielinen.

Veljeni sai poikalapsen ja ristiäiset pidetään kahden viikon kuluttua. Tädiksi tuleminen oli yksi hienoimpia asioita elämässäni. Suvussamme on ollut "kirjoittamaton sääntö" että ainakin vanhin sisaruksista valitaan kummiksi ensimmäiselle lapselle. Tästä syystä olin jo kummin hommaan asennoitunut, tyhmänä uskottelin että saan jonkinlaisen yllätys pyynnön kun ei puhetta ollut.

Nyt kaksi viikkoa ristiäisiin, täytyisi jo viimeistään lahjaa miettiä joten kysyin veljeltäni, ketkä ovat kummeja. Kirjaimellisesti polvet pettivät, kun kuulin että kummeiksi oli valittu nuorin juuri viimekesänä ripille päässyt sisaruksemme, hänen poikaystävänsä ja lapsen äidin hyvä ystävä. Kova isku, en kehdannut kysellä sen enempää.

Tuntuu niin pahalta että harkitsen jättäväni ristiäiset väliin. Luulen että veljelleni olisi tärkeää että kaikki sisarukset saavumme paikalle, mutta kummiksi pääseminen olisi ollut Minulle vähintäänkin yhtä tärkeää.

Vertaistukea vailla, samanlailla "sivuutettu" osaa ehkä kuvitella miltä tuntuu. Kyse ei ole Vain kummiudesta, se on iso juttu. Kiitän kommenteista jo etukäteen.

Uskon, että tuntuu pahalta. Melkeinpä ainoa mitä nyt voi tehdä, on puhua tai kysellä lapsen vanhemmilta, edes yrittää.  Jos et mene ristiäisiin, annat muille viestiä, ettet hirveästi ole kiinnostunut veljesi ja suvun asioista. Tästä voi seurata sitä, että jäät myöhemminkin ulkopuolelle, mitä tuskin haluat. Voi olla, että seuraaviin ristiäisiin sinua ei kutsuta ja niin edelleen. Se, että joskus jää sivurooliin, tekee helposti sen, että henkilö vetäytyy ja silloin jää myöhemminkin joukon ulkopuolelle. Kyseessä on siis itse itseään ruokkiva kierre.

miksiköhän sisaresi poikakaveri on valittu kummksi? ovat viellä niin nuoria että voivat milloin tahansa erota.

Mitä helvettiä :D

Jos aiemmat lisääntyneet ovat kokeneet isosiskonsa/isoveljensä läheisimmäksi ihmiseksi niin ei se tarkoita että teillä on kirjoittamaton sääntö valita vanhin sisarus kummiksi.

Tuollaiset "suvun kirjoittamattomat säännöt" kuulostavat aivan joltain punaniskalan tynnyrinperän meiningeltä. Mikä tuossa nyt oikeasti on se ongelma, sinun loukattu egosi, ap? Pelkäätkö, mitä muu suku ehkä kenties mahdollisesti kuvittelee nyt sinusta, kun et "suvun perinteistä" huolimatta tullutkaan pyydetyksi kummiksi?

Kasva aikuiseksi. Ne juhlat ovat syntyneelle lapselle, eivät sinulle. Kummit ovat myös lasta varten, ei se ole mikään sinulle korvamerkattu palkintosija johon sinulla olisi automaattisesti jokin perinteinen oikeus. Menet sinne ristiäisiin ja olet ihmisiksi.

Voin ymmärtää, että tunnet itesi syrjäytetyksi, loukatuksi tms, mutta en todellakaan sinuna jäisi pois ristiäisistä, ellet halua saada kyseenalaista kunniaa ihmisenä, joka lapsellisuuttaan noin loukkaantuu. Tavat muuttuu, niin säännötkin.  Jokin syy tähän on, että nuorimmainen on valittu kummiksi, mutta tuskin siitä syystä, että sinä olisit siihen hommaan huono. Harvinaista, että kummius enää tänäpäivänä on jollekin noin iso juttu.

Mutta miksi ne ovat valinneet sen poikaystävän? Se tulee katoamaan lapsen elämästä vielä.

Vierailija kirjoitti:

miksiköhän sisaresi poikakaveri on valittu kummksi? ovat viellä niin nuoria että voivat milloin tahansa erota.

Jos ap: n perhe on lestadiolainen (oletteko, ap?, niin käytännössä sen ensimmäisen seurustelukumppanin kanssa oletetaan mentävän myös naimisiin. Eli poikakaverin pysyvyys perheessä ja kummina on silloin ns. annettu tekijä.

Vierailija kirjoitti:

”Kyse ei ole vain kummiudesta.” No mistä sitten on kyse?

Omien lasteni kummi (lasten isän/mieheni sisko) on ollut aina lasten syntymästä asti mukana heidän elämässään. Tulee kyllään vähintään kerran kuukaudessa. Kesäisin menevät huvipuistoihin, isoimpiin kaupunkeihin (Helsinkiin, Tampereelle jne) kylpylöihin tai tekevät muuta kivaa (ovat hotellissa muutaman päivän yötä) Sitten kun lapsilla on koulusta lomaa, niin menevät yökylään. Lapset tulevat muutaman päivän päästä kotiin iloi puhkuen :) Rakastavat siis olla siellä yötä. Aina synttäreillä kummitäti tuo parhaan lahjat, koska tietää tarkasti mistä lapset tykkää jne. Eli kummitäti on se kaikista läheisin sukulainen heille.

Itse taas olen kaverini lapsen kummi ja pakko myöntää, että en ole kovin hyvä. Lapsi siis asuu monen tunnin ajomatkan päässä, enkä ole heidän kanssaan tekemisissä juurikaan ollenkaan enää. Opiskeltiin nuorina siis samassa koulussa lapsen äidin kanssa. Lähetän kyllä syntymäpäivänä ja jouluna lahjan.

Jos saisin valita kumman kummin ottaisin, niin valitsisin ehdottomasti ensimmäisen vaihtoehdon. Se on ihana seurata kuinka lapset ovat oikeasti iloisia kun hän tulee kylään :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

”Kyse ei ole vain kummiudesta.” No mistä sitten on kyse?

Omien lasteni kummi (lasten isän/mieheni sisko) on ollut aina lasten syntymästä asti mukana heidän elämässään. Tulee kyllään vähintään kerran kuukaudessa. Kesäisin menevät huvipuistoihin, isoimpiin kaupunkeihin (Helsinkiin, Tampereelle jne) kylpylöihin tai tekevät muuta kivaa (ovat hotellissa muutaman päivän yötä) Sitten kun lapsilla on koulusta lomaa, niin menevät yökylään. Lapset tulevat muutaman päivän päästä kotiin iloi puhkuen :) Rakastavat siis olla siellä yötä. Aina synttäreillä kummitäti tuo parhaan lahjat, koska tietää tarkasti mistä lapset tykkää jne. Eli kummitäti on se kaikista läheisin sukulainen heille.

Itse taas olen kaverini lapsen kummi ja pakko myöntää, että en ole kovin hyvä. Lapsi siis asuu monen tunnin ajomatkan päässä, enkä ole heidän kanssaan tekemisissä juurikaan ollenkaan enää. Opiskeltiin nuorina siis samassa koulussa lapsen äidin kanssa. Lähetän kyllä syntymäpäivänä ja jouluna lahjan.

Jos saisin valita kumman kummin ottaisin, niin valitsisin ehdottomasti ensimmäisen vaihtoehdon. Se on ihana seurata kuinka lapset ovat oikeasti iloisia kun hän tulee kylään :)

Siis iloa puhkuen. (Tähän voisi olla myös parempi vaihtoehto sanoa, mutta en nyt jaksa miettiä :D)

Onko tää provo?