Kaipaavatko tuntemanne Asperger-ihmiset perhettä/parisuhdetta?

Vierailija kirjoitti:

Itse olen aspergermies, enkä ole ollut koskaan seurustelu-/parisuhteessa, enkä sellaista ole koskaan osannut kaivatakaan. Viihdyn luultavasti aika hyvin itsekseni, koska ei ole yhtään kaveriakaan ja muutenkin sosiaalinen elämä on aina ollut hyvin rajoittunutta. En siis tee, enkä ole oikein koskaan tehnytkään mitään sinkkuuteni lopettamiseksi.

Kaipaisin kyllä naisilta ainakin joskus seksiä, mutta sen pitäisi tapahtua ulkonäöltään ja iältään riittävän haluttavan kumppanin kanssa. Ongelma vaan on siinä, etteivät seksuaalisesti haluttavat naiset käytännössä koskaan tee minulle seksitarjouksia. Itse en taas ole halukas tekemään naisille aloitteita, koska koen mahdolliset pakit (jotka naisten tekeminä ovat yleensä hyvin tylyjä ja mieltäalentavia) lähes mahdottomina kestää, ja koska omalle kiihottumiselleni on tärkeää nimenomaan se naisen taholta tapahtuva aloitteellisuus ja spontaani seksuaalinen mielenkiinto.

Tiedä sitten, paljonko seksuaalisia aloitteita kaikkein keskiverroin mies voi ylipäätään saa, vai onnistuuko sellaiselta kuinka hyvin irtosuhteet ylipäätään.  Paljon miehet ainakin valittavat naisten epäaloitteellisuutta, hiovat iskutaktiikoita jne. On muuten hyvä kysymys, että sitoutuisiko miesten enemmistö ollenkaan naisiin pidemmäksi ajaksi, mikäli irtoseksiä olisi riittävän paljon saatavilla. Se on kysymys, johon en itse osaa antaa vastausta empiiristen todisteiden puutteesta ja aiheesta saatava datakin lähinnä hajanaisia ja keskenään ristiriitaisia tiedon sirpaleita.

Täysin mahdoton yhtälö, vaatimukset ylimitoitettuja omiin resursseihin ja meriitteihin. Sen verran pitäisi ymmärtää. Aspergerinkin.