Mitä tehdä, kun kumpikin odottaa, että toinen ottaa eron?

Eroatte. 

Keskustelu ja ero. 

No, istukaa alas ja keskustelkaa asiasta, jos asia ei paremmaksikaan muutu eikä kumpikaan ole tyytyväinen. Tehkää päätös yhdessä kuin järkevät aikuiset.

Toisen pitää vaan olla se rohkea ja nostaa kissa pöydälle. Meillä exän kanssa sama tilanne, kerran hän tuli suihkusta ja sanoi että ”meidän pitäis puhua tiiät varmaan mistä”. Olin ja olen edelleen NIIN kiitollinen hänelle että hän teki siitä lopun mitä minä en pystynyt tekemään! Kiduttiin suhteessa aika pitkään ja tuossa vaiheessa pystyttiin vielä eroamaan ystävinä.

Lyhyesti: ole isompi ihminen teistä kahdesta ja just do it. Mene vaikka suihkuun ja tee se heti sen jälkeen.

Meillä ihan sama tilanne. Erona se, että mä olen avautunut ja kertonut mikä suhteessa mättää. Mies ei puhu mitään eikä anna mitään selkeää vastausta välinpitämättömälle, etääntyneelle käytökselleen.sanoo kuitenkin että rakastaa minua.

Välit on ihan kiristyneet koko ajan, toisessa ei siedä mitään ja arki ei siksi suju.todellinen läheisyys, pusut ,kosketukset kuolleet jo aikoja sitten. Minä olen yrittänyt puhua, mutta en saa mitään takaisin.

Tuntuu ,että puoliso odottaa, että minä ehdotan sitä eroa. Odotan lähinnä että mies löytää toisen naisen .

Tällaista aloitusta tulin tänne katselemaan 👍Meillä ihan sama tilanne paitsi minä heitän meillä aina sen erokortin. Ero on mielessä päivittäin. Mies on myös tyytymätön tähän avioliittoon. Erosta puhutaan muutaman viikon välein, mutta ei kuitenkaan sit ryhdytä tuumasta toimeen.

Ollaan me puhuttu, mutta ei kummallakaan ole sinniä sitä eroa ensimmäiseksi ottaa/lomaketta täyttää.

Minäkin lähinnä odotan, että mies löytää toisen. Sitten olisi hyvä syy se ero ottaa... Mies tuntuu odottavan minulta sitä samaa.

ap.

Hyvä syy erota on se, että nyt annatte huonon parisuhdemallin lapsillenne. He ajautuvat suurella todennäköisyydellä juuri samanlaisiin suhteisiin itse. Kotoa saadaan malli siihen, minkälaista kohtelua sopii parisuhteessa odottaa ja kuinka kohdella toista.

Tuollaisesta eron partaalla roikkumisesta ei seuraa mitään hyvää. Ota vastuu itsestäsi ja lapsistasi ja laita ero vireille jo tänään. Lopeta selkärangaton vastuun välttely.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan me puhuttu, mutta ei kummallakaan ole sinniä sitä eroa ensimmäiseksi ottaa/lomaketta täyttää.

Minäkin lähinnä odotan, että mies löytää toisen. Sitten olisi hyvä syy se ero ottaa... Mies tuntuu odottavan minulta sitä samaa.

ap.

Niin, että toinen olisi sitten se pahis? Eikö olisi fiksua erota sopuisasti? Sanoa, että näin nyt vain kävi, kasvettiin erilleen, rakkautta ei ole jne.

Vierailija kirjoitti:

Toisen pitää vaan olla se rohkea ja nostaa kissa pöydälle. Meillä exän kanssa sama tilanne, kerran hän tuli suihkusta ja sanoi että ”meidän pitäis puhua tiiät varmaan mistä”. Olin ja olen edelleen NIIN kiitollinen hänelle että hän teki siitä lopun mitä minä en pystynyt tekemään! Kiduttiin suhteessa aika pitkään ja tuossa vaiheessa pystyttiin vielä eroamaan ystävinä.

Lyhyesti: ole isompi ihminen teistä kahdesta ja just do it. Mene vaikka suihkuun ja tee se heti sen jälkeen.

Suihkun ja keskustelun jälkeen voikin lähteä vapaana miehenä suoraan baariin.

Te, joilla ero tuntuu olevan jo lähellä:

- onko teillä avioehto?

- jos ei ole, oletteko säästäneet "pahan päivän" varalle piiloon (ei pankkiin) rahaa?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä syy erota on se, että nyt annatte huonon parisuhdemallin lapsillenne. He ajautuvat suurella todennäköisyydellä juuri samanlaisiin suhteisiin itse. Kotoa saadaan malli siihen, minkälaista kohtelua sopii parisuhteessa odottaa ja kuinka kohdella toista.

Tuollaisesta eron partaalla roikkumisesta ei seuraa mitään hyvää. Ota vastuu itsestäsi ja lapsistasi ja laita ero vireille jo tänään. Lopeta selkärangaton vastuun välttely.

Millä tavalla lapset saavat huonon parisuhdemallin, kun me mm. ollaan enemmän perhe kuin moni toisiaan rakastava pariskunta? Tarkoitan, että vietetään perheenä enemmän aikaa yhdessä. Käydään lomamatkoila, syödään päivän ateriat yhdessä saman pöydän ääressä, jutellaan päivän asioista sohvalla lojuten, pelataan lautapelejä, nauretaan jne. Miehen kanssa ei riidellä isosti, ei syytellä toisiamme, mutta ei myöskään suukotella tai halailla lasten nähden. Ei tosin tehnyt koskaan mun omatkaan vanhempani vaikka olivat/ovat onnellisia toistensa kanssa.

Meistä ei koskaan päällisin puolin huomaisi, että meillä ei ole enää minkäänlaista parisuhdetta. Siksi ne sukulaisten ym. puheet ahdistaakin välillä niin paljon.

ap.

Kyllä te ootte nynnyjä! Mä sanoin ex-miehelle yhtenä aamuna, että tänään laitetaan avioero vireille, ootko samaa mieltä? Hän oli ja niin sitten erottiin.

Ei se sen vaikeempaa ole.

Alkakaa oikeasti järjestellä uuttaa asuntoa. Kolmen lapsen kanssa on toki vaikeampaa, koska siinä olisi fiksumpaa että mies lähtee ja jättää asunnon vaikka väliaikaisesti perheelleen. Muutenhan on helppoa vuokrata yksiö/kaksio jostain ja sanoa, koska muuttaa.

Minä tein aikoinaan näin. Mies muutti, ja se oli oikea ratkaisu. Harkitsin sitä kämppää itsekin, mutta parempi niin että jäin pienen lapsen kanssa kaksioon ja hän sai rauhallisen rivariyksiön.

Kun päätös on tehty, asuntoja katsellaan ja muuttoa järjestellään, se on sitten siinä. Ero konkretisoituu. Samalla katsellaan uudet bussireitit, kaupat jne. Toisen mykkyydelle, kiukuttelulle ym ei saa antaa periksi. Kyllä ajat paranevat jahka uusi elämä on saatu alkuun.

Monta lasta teillä on? Oletko satavarma että olisit onnellisempi pyörittäessäsi arkea yksin? Minkä ikäisiä olette?

Helvetin fiksu köydenvetokisa omalla elämällä. Niin, ja lasten...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä syy erota on se, että nyt annatte huonon parisuhdemallin lapsillenne. He ajautuvat suurella todennäköisyydellä juuri samanlaisiin suhteisiin itse. Kotoa saadaan malli siihen, minkälaista kohtelua sopii parisuhteessa odottaa ja kuinka kohdella toista.

Tuollaisesta eron partaalla roikkumisesta ei seuraa mitään hyvää. Ota vastuu itsestäsi ja lapsistasi ja laita ero vireille jo tänään. Lopeta selkärangaton vastuun välttely.

Millä tavalla lapset saavat huonon parisuhdemallin, kun me mm. ollaan enemmän perhe kuin moni toisiaan rakastava pariskunta? Tarkoitan, että vietetään perheenä enemmän aikaa yhdessä. Käydään lomamatkoila, syödään päivän ateriat yhdessä saman pöydän ääressä, jutellaan päivän asioista sohvalla lojuten, pelataan lautapelejä, nauretaan jne. Miehen kanssa ei riidellä isosti, ei syytellä toisiamme, mutta ei myöskään suukotella tai halailla lasten nähden. Ei tosin tehnyt koskaan mun omatkaan vanhempani vaikka olivat/ovat onnellisia toistensa kanssa.

Meistä ei koskaan päällisin puolin huomaisi, että meillä ei ole enää minkäänlaista parisuhdetta. Siksi ne sukulaisten ym. puheet ahdistaakin välillä niin paljon.

ap.

Eli tunnette painostusta esittää täydellistä perhettä ulkopuolisia ja lapsia varten. No ei kait siinä, siinähän sitten elätte kulississa. 

Vierailija kirjoitti:

Alkakaa oikeasti järjestellä uuttaa asuntoa. Kolmen lapsen kanssa on toki vaikeampaa, koska siinä olisi fiksumpaa että mies lähtee ja jättää asunnon vaikka väliaikaisesti perheelleen. Muutenhan on helppoa vuokrata yksiö/kaksio jostain ja sanoa, koska muuttaa.

Minä tein aikoinaan näin. Mies muutti, ja se oli oikea ratkaisu. Harkitsin sitä kämppää itsekin, mutta parempi niin että jäin pienen lapsen kanssa kaksioon ja hän sai rauhallisen rivariyksiön.

Kun päätös on tehty, asuntoja katsellaan ja muuttoa järjestellään, se on sitten siinä. Ero konkretisoituu. Samalla katsellaan uudet bussireitit, kaupat jne. Toisen mykkyydelle, kiukuttelulle ym ei saa antaa periksi. Kyllä ajat paranevat jahka uusi elämä on saatu alkuun.

Kaksi lasta, mutta ymmärrän pointtisi.

ap.

Seuraavan kerran kun mies ehdottelee eroa niin ole valppaana ja määkäse että näinhän se on tehtävä!

Vierailija kirjoitti:

Monta lasta teillä on? Oletko satavarma että olisit onnellisempi pyörittäessäsi arkea yksin? Minkä ikäisiä olette?

Ei se arki tästä paljoa muuttuisi vaikka yksin olisinkin. Henkisesti olen jo niin yksin, ettei tästä enää yksinäisempi voi olla... Mutta eipähän tarvisi esittää enää mitään.

Ollaan +30v ja tuntuu, että tässä se elämä meni ja melkein olisi sama olla hautaan asti.

ap.

Vierailija kirjoitti:

Seuraavan kerran kun mies ehdottelee eroa niin ole valppaana ja määkäse että näinhän se on tehtävä!

Niin mä määkäsen joka kerta. Ehkä mun pitäisi tulostaa valmiiksi paperit ja heittää se sitten naaman eteen, kun sen seuraavan kerran tekee ja katsoa olisiko sillä pokkaa sitä täyttää.

ap.