Lue keskustelun säännöt.
Mistä tietää rakastavansa kumppaniaan?
6vuotta seurusteltu ja olen miettinyt vuoden mitä on rakkaus ja rakastanko. Välillä tuntuu jotain puuttuvan ja toisen naama ärsyttää tai koko suhde tuntuu siltä. Meillä muuten kaikki Ok,mutta keskustelu ja yhteinen aika todella vähäistä.
Mistä tiedän että rakastan? Olkaanko loppuun asti yhdessä? Olen sekaisin
Kommentit (31)
Yhdessä on kiva olla noin pääsääntöisesti. Haluaa toiselle hyvää. Tahtoo auttaa vaikeiden aikojen ylitse. Antaa anteeksi. Suunnittelee yhteistä tulevaisuutta, joka on toteutettavissa ja realistinen.
Teille tekisi hyvää pieni erillisyys ja tuumaustauko. Usein tuossa vaiheessa ihmissuhdetta tympäisee, etenkin jos ei ole esim. lapsia joita varten yhdessä ponnistella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksesta.
Tämä on eka hyvä ja kunnon suhde, mutta tosiaan mietin rakastanko oikeasti.
Me vain juodaan ja käydään baarissa yhdessä. (Sitä harrastetaan harvoin) mies ei lähde kanssani kävelylle koska ei pidä siitä ja minä taas en halua lähetä miehen mukaan sen harrastuksiin. Yhteisen tekemisen keksiminen on vaikeaa.. tai miksi kavereiden kanssa tekemisen keksiminen on niin helppoa?
jos koet että seksi poikaystävän kanssa on laimeaa, on todennäköistä, että kumpikaan teistä ei rakasta toista.
Seksi on vähenty todella paljon.. :(
Olen koittanut puhua seksistä,mutta mies on vaikea puhua
Tässä yksi kriteeri: Jos kumppanillasi on joku murhe päällä, pystytkö sinä olemaan siitä huolimatta iloinen onnellinen? Jos et pysty, sanoisin että viittaa rakkauteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle rakkaus tarkoittaa sitä ettei pysty elämään tai olemaan onnellinen ilman toista.
Jos yhteistä aikaa on liian vähän, ota asia puheeksi. Tuollaisia asioita on helppo muuttaa.
Eikö se rakkaus ole jotain mitä on vain amerikkalaisissa nyyhkyleffoissa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ennenvanhaan mitään rakkautta ollut. Otettiin vaan niin rikas mies kuin ulkonäöllä saatiin. Järkiavioliittoja. Rakkaus on jotain nykyajan humpuukia.
En usko miehen ja naisen välisen rakkauteen. On toki läheisyyttä, hellyyttä, intohimoa, kiimaa ja välittämistä, mutta mielestäni rakkaus on todella yliarvostettua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä yksi kriteeri: Jos kumppanillasi on joku murhe päällä, pystytkö sinä olemaan siitä huolimatta iloinen onnellinen? Jos et pysty, sanoisin että viittaa rakkauteen.
Heh, läheisriippuvuuteen tuo viittaa. Läheisriippuvainen imee itseensä toisten ihmisten tunteet kuin pesusieni. Rakkauden kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Minulle rakkaus kumppania kohtaan ilmenee näin:
- Haluan hänen parastaan kaikessa
- Tuen häntä myös vastoinkäymisissä koska se tuntuu hyvältä ja oikealta, en vain koska se on kumppanin velvollisuus
- Tunnen syvää kiintymystä häneen, haluan olla hänen seurassaan ja lähellään
- Haluan häntä myös seksuaalisesti, muihin en tunne samanlaista vetoa ja ajatus muiden kanssa olemisesta tuntuu epämiellyttävältä.
Toki tunnen rakkautta muitakin ihmisiä (esim. vanhempiani, hyviä ystäviänu) kohtaan, mutta se ilmenee hieman eri tavalla. Yhteistä on se, että haluan heidän parastaan ja olen kiintynyt heihin ja haluan heidän olevan osa elämääni. Eli jos/kun he poistuvat elämästäni, minusta tuntuu pahalta ja koen menettäneeni jotain hyvin tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä sen sit tietää ku rakastaa. Jos joudut miettimään, vastaus on todennäköisesti että et.
Kun kysyt itseltäsi, että olisitko kumppanisi rinnalla, vaikka hän sairastuisi vakavasti ja tarvitsisi apuasi joka käänteessä. Vastaus kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko vastaajat jotain parikymppisiä joilla ei ole ollut hormonimuutoksia tms? Koska on täysin normaalia että myös SINULLE tulee seksihimoissa muutoksia, ne ei ole aina muutoksia parempaan, vaan heikompaan.
Olen ollut mieheni kanssa 20 vuotta ja himoja tulee joskus kausittain kasvavassa määrin ja joskus taas menee aikoja kun ei tee mieli. Tai se mitä seksiltä tahtoo muuttuu. Minua kiihottaa ajatus että joku toinen haluaa miestäni.. Ei tälläisissä asioissa ole jotain pyhää oikeaa kuin se mitä itse tahtoo ja kohtaako se tunne kumppanin ratkaisee miten suhde voi. Joskus suhteet päättyy ja joskus ne kituu, syttyy ehkä aikanaan uudestaan. En koskaan sanoisi mikä suhde kestää "loppuun" saakka, onko se oleellista? Itse koitan elää tässä päivässä ja lähitulevaisuudessa -kuten siinä että talo on maksettu 5 vuoden päästä.. Se olenko mieheni kanssa 50 vuoden kuluttua on kiinni muustakin kuin onko seksiä X määrä viikossa. :D
Mutta siis ryytymiseen auttaa oma panostus: Mitä tahdot? Pyydä! Ja kysy mitä mies tahtoo, olette 6 vuodessa kasvaneet ihmisinä.
Uusi harrastus voi auttaa, yhdessä tekeminen. Se voi olla pienikin asia josta tulee yhteenkuuluvuus: Pysähtykää syömään muutama kerta viikossa ainakin yhteinen ruoka, ja olkaa silloin läsnä.
Tämä päivä on aikaa joka muuttuu historiaksi, tuskin 50 vuotta parina eläneet ajatteli parikymppisinä muuta kuin sitä hetkeä jota elää? Elämä on tässä ja olette olleet 6 vuotta yhdessä, pian 20, 40.. Ehkä, mutta kannattaa heittäytyä tähän hetkeen ja nauttia siitä kumppanista nyt kun hän on tässä. Aina on sairauksia, onnettomuuksia mutta ei niitä kannata märehtiä, elämää voi ennakoida niiltä, eroa ei kannata miettiä vaan panostaa suhteen laatuun.
Keskustelu kannattaa. Kysy mieheltä mitä mieltä hän on. Parisuhde ei voi olla asia joka määrittelee kuka olet, erota voi aina ja kun tässä on kahden ihmisen valinta, niin toimiva, hyvä parisuhde on nykyisin harvassa. Tuntuu että sosiaalinenmedia korostaa niitä hyviä ihmisien asioita, jolloin omassa arjessa ne kurjat asiat korostuu. Pitää muistaa ettei ihmiset jaa ikäviä asioita ja kaikilla niitä on. Iloita voi pienestäkin!
Ei sillä rakkaudella ole merkitystä. Tärkeintä on, että elämä sujuu. Kun se mies on melko mykkä, se merkitsee, ettei elämä sen kanssa oikein suju. - Mutta sellaista arki usein on. Ota puheeksi tämä, ettei teillä juttu luista.
Mulle rakkaus on sitä että pidät toista ihmistä yhtä tärkeänä kuin itseäsi. Pidät toisen tarpeita tärkeinä ja haluat kaikilla teoillasi taata että hän olisi onnellinen. Hänen onnensa tekee myös sinut onnelliseksi. Haluat viettää kaiken aikasi hänen kanssaan ja ikävöit kun olette erillään. Mietit häntä jatkuvasti ja unelmoit yhteisistä jutuista. Puhut muille hänestä ihailevaan tyyliin ja näät miehesi maailman ihanimpana ihmisenä. Haluat seksiä hänen kanssaan. Sydämesi sulaa jo siitä kun näet hänen kasvonsa ja hänen silityksensä tuntuu taivaalliselta ihollasi.
Rakkautta on se että hän tulee mieleesi välittömästi pienistä asioista, oli se sitten musiikki, haju, tai vaikka jonkun samanlaiset hiukset, ja saa sinussa jonkin lämpenemään tai perhosia vatsaan. Ne on merkkejä siitä että rakastat, kun ette ole yhdessä, ja et voi olla ajattelematta muita kuin häntä. Tuo tunne on rakkautta.
Vaikuttaa rivien välistä siltä, että tunteesi on ristiriidassa menneisyytesi kanssa jonka yrität järjellisesti sulkea pois etkä osaa puhua asioista. Jotain käsittelemättömiä asioita mieltäsi vaivaa. Kenties olet saanut joskus parempaa tunteelliselta pohjalta edellisessä suhteessasi, joka puuttuu nykyisestäsi, ja olet odottanut tuntevasi jotain samaa yhteyttä nykyisen kanssa. Tunteet ovat ihmisten aisteja toisista ihmisistä, ja ne eivät turhaan näitä merkkejä ilmaise, et tätä täällä muuten olisi mietiskelemässä.
Rakkautta on silloin, kun haluaa olla toisen kanssa. Kantaa huolta kun toinen ei lähellä ole, mutta antaa kuitenkin toiselle tilaa. Luottamus siihen, että toinen ei valehtele ja siihen että toisista huolehditaan. Uskaltaa sanoa toiselle, että rakastaa ja näyttää myös sen fyysisesti. Halu joustaa ja tehdä kompromisseja eli epäitsekkyys.
Näistä mitään minulla ei enää ex-puolison kanssa ollut 20 -vuotisen suhteen lopussa. Eipä ollut ihan kaikkea suhteen alussakaan.
Nyt uudessa suhteessa toimii kaikki.
Varmaan siitä, että haluaa olla kumppanin kanssa mahdollisimman paljon ja että yhteistä juteltavaa riittää. Ainakin itselleni tuo on tärkeintä. Minulle rakkaus on yhteensopivuutta, ystävyyttä, kumppanuutta, arjen jakamista jne.