Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Jos ilmaston muuttuminen on ihmisen syytä, niin miten selität lukuisat jääkaudet?

Vierailija
01.01.2018 |

Kuka ne edelliset lämpenemiset ja kylmenemiset aiheutti, kun silloin ei ollut ihmisiä edes olemassa?

Kommentit (8)

Vierailija
1/8 |
01.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä huoli. Kyllä se vielä ehtii kylmetä, sillä elämme parhaillaan jääkautta.

Vierailija
2/8 |
01.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kyllä viime jääkauden aikana sinänsä oli ihmisiä 😁

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/8 |
01.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei jääkauden alkamiseen ihmistä tarvita.

Maan kiertorata ja pyörimisakseli vaihtelevat

Maan kiertorata ja pyörimisakseli muuttuvat kymmenien tuhansien vuosien kuluessa, mm. muitten taivaankappaleitten vetovoiman takia. Näissä ns. maan rataparametreissa esiintyy kolmentyyppisiä vaihteluita:

Noin sadantuhannen vuoden jaksollisuus maapallon kiertoradan muodossa: kiertorata on väliin soikeampi, väliin lähes pyöreä.

41 000 vuoden jakso maapallon pyörimisakselin kallistuskulmassa. Kun pyörimisakseli on voimakkaasti kallellaan, saavat napa-alueet nauttia kesällä runsaasta auringon säteilystä.

Vuodenaikojen kulkeutuminen uusiin kohtiin pitkin maapallon soikeaa kiertorataa, jakson pituus 19 000 - 23 000 vuotta. Tällä hetkellä maapallo on lähimpänä aurinkoa pohjoisen pallonpuoliskon keskitalven aikaan, runsaat 10 000 vuotta sitten keskikesällä.

Rataparametrit säätelevät auringon säteilyn jakaumaa

Maan kiertoradan ja pyörimisakselin vaihtelut eivät juurikaan muuta maapallon kokonaisuudessaan saamaa vuotuista säteilymäärää, mutta ne vaikuttavat merkittävästi säteilyn jakautumiseen eri vuodenajoille ja leveyspiireille.

Taivaanmekaniikan lakien perusteella on mahdollista laskea rataparametrien vaihteluita ajassa eteen- ja taaksepäin. Näin saadaan selville, miten auringonsäteilyn määrä on aikojen kuluessa vaihdellut eri leveysasteilla eri vuodenaikoina. Tätä ns. astronomista ilmastonvaihteluteoriaa kehitti 1930-1940-luvuilla jugoslavialainen matemaatikko Milutin Milankovich

Vierailija
4/8 |
01.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on eri asia.

Vierailija
5/8 |
01.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ap, on totta, että ilmasto muuttuu ilman ihmistäkin, vaikkapa ison tulivuorenpurkauksen lisätessä ilmaan tuhkapartikkeleita ja heikentäessä auringon lämpösäteilyn pääsyä maahan.

Mutta nyt puhutaan noita VOIMISTAVASTA ja melko pysyvästä ilmakehän kaasukoostumuksen muutoksesta. Hiilidioksidin määrä voidaan ilmakehäsäs laskea hyvinkin tarkkaan, ja tiedetään, miten se vähentää lämmön haihtumista avaruuteen ja nostaa siten lämpötilaa maan läheisyydessä.

Se on siten voimistava tekijä, ei vaihtoehtoinen ilmiö.

Vierailija
6/8 |
01.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos taivaalta on tulla jysähtänyt meteoriitti on siitä jysäyksestä noussut niin paljon pölyä ilmakehään, että aurinko ei ole enää lämmittänyt, vaan siitä on seurannut ns. ydintalvi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/8 |
01.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Älä ole naiivi. Tottakai maapallon luontoo kuuluu lämpimämpiä ja kylmempiä kausia.

Ero on nyt vain siinä, että koskaan aiemmin maailma ei ole lämmennyt yhtä nopeaa. Ja se johtuu nimenomaan ihmisestä ja viimeisen parinsadan vuoden huimasta kehityksestä.

Miten kukaan voi väittää, ettei tällä populamäärällä ole mitään vaikutusta ympäristöön roskinensa ja ryöstöviljelyksineen ja -kalastuksineen?

Vierailija
8/8 |
01.01.2018 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin ja älkää nyt kukaan vain kuvitelko, että ilmastonlämpeäminen olisi suoraan sitä, että Suomessakin on lämpimämpää. Ilmasto lämpiää, mannerjää sulaa, merivirrat muuttuu jne. Niitä vaikutuksia on vaikea ennusta tarkkaan, muuta kuin merenpinta nousee ja herkimmät lajit kuolee. Toisaalta esimerkiksi golf-virta voi periaatteessa muuttua ja sen jälkeen skandinaviassa on kaikkea muuta kuin lämmin, vaikka koko maapallon keskilämpötila olisikin noussut.

Tokihan maapallolla on ennenkin sattunut kaikenlaista ennen ihmistä, mutta ihminen vaikuttaa nyt siihen ns luonnolliseen muutokseen ja muutos on liian nopeaa, jotta lajit ehtisivät sopeutua.

Toisaalta, luonto toimii niin, että jokaiselle lajille on tietty kantokyky ja se voi ylittyä vain hetkellisesti, ennen kuin seuraa valtava romahdus. Ihminen tuskin on poikkeus...

Kaikki elämä täältä tuskin vielä aikoihin kuolee, nisäkkäät voi kuolla, mutta bakteereita varmasti jää niin pitkäksi aikaa, kuin maapallo on jotenkin elinkelpoinen.