Lopettakaa huonot suhteet NYT! Ja aloittakaa uusi vuosi paremman kumppanin kanssa :)

Joopajoo... Toiset meistä kun ei saa edes huonoa suhdetta. Pitääkö toivoa tulevalta vuodelta lisää yksinäisyyttä vai edes sitä huonoa suhdetta.

Olisitko mielummin huonossa suhteessa kuin sinkku???!

aika tylyä jättää uutenavuotena. häipykää sitten huomenna kun huuto-oksennan.

t:  juntit miehet ja naiset.

Vierailija kirjoitti:

Joopajoo... Toiset meistä kun ei saa edes huonoa suhdetta. Pitääkö toivoa tulevalta vuodelta lisää yksinäisyyttä vai edes sitä huonoa suhdetta.

Sinkkuna mieluumin kuin huonossa suhteessa.

Suhteeni ei ole parhain mahdollinen, mutta se ei tarkoita sitä, että mies olisi huono. Me vaan ei ehkä olla parhaiten sopivia toisillemme.

Mieluiten olisin ihan yksin.

Minä tein juuri niin. Mies pilasi jouluni ja piti silti itsestäänselvänä, että uutena vuotena olen saatavilla. En ole. Nyt vihdoin on se olo, että mielummin yksin kun läpipaskassa suhteessa.

Ei ole edes sitä huonoa suhdetta..  Mutta mä olen päättänyt elää loppuelämän sinkkuna. Sitä oikeaa ei löydy koskaan.

Mä jätin jo marraskuussa. :) Nyt sinkkuna uuteen vuoteen, jihuu!

Vierailija kirjoitti:

Olisitko mielummin huonossa suhteessa kuin sinkku???!

Sinkku tietenkin! Huono suhde pilaa elämän.

Vuodenvaihde on erojen aikaa. Hyvä sauma myydä pieni asunto ja ostaa perheasunto, kun moni joutuu pakosta tekemään toisinpäin.

Pitäisi perustaa joku " miehiin pettyneiden naisten sinkkuklubi". Yhdessä tehtäisiin kaikkea kivaa ja sosiaalista, ettei tule haksahdettua yksinäisyyden vuoksi ainakaan kusipäihin tai ettei jumituta sen takia huonoon suhteeseen. Kiinnostusta..?

Vierailija kirjoitti:

Ei ole edes sitä huonoa suhdetta..  Mutta mä olen päättänyt elää loppuelämän sinkkuna. Sitä oikeaa ei löydy koskaan.

Sama. Mutta surullista kuitenkin.

Lopetin jo. Puuttuu enää se hyvä suhde.

Älköönkä ykskään uli tulko opastamaan riman alentamisessa.

Jos en löydä miestä joka haluaa juuri minut ja jonka minä haluan, ei kiinnosta. Tyypit joille on sama kuhan joku on ei ole mua varten.

Mua sytyttää avoimuus, iloisuus, rehellisyys, luotettavuus (välttämätön), se että haluaa pitkän suhteen, intohimoinen suhde elämään ja päihteettömyys. Luonnon arvostaminen ja siellä liikkuminen must. Itsensä ja muiden ihmisten arvostaminen.

Olen joutunut miettimään tätä asiaa paljon viimeaikoina.

Meillä on ollut poikaystävän kanssa tavallista enemmän pikkuriitoja, kireä ilmapiiri. Rakastamme kuitenkin toisiamme, ja kun kysyn häneltä, onko hän onnellinen, niin sanoo että on. Välillä kuitenkin mietin, että onko oikeasti ja että tuhlaanko vain aikaani väärässä suhteessa. Joskus tuntuu, että olemme liiankin erilaisia. Hän on huono keskustelemaan ja vakavammista asioista keskustelu on joskus vaikeaa. 

Olen toipumassa syömishäiriöstä joka takuulla välillä on raskasta hänellekin. Hän oli tietoinen asiasta kun aloimme seurustella, ja tein selväksi että hankalampiakin hetkiä tulee. Hän sanoi, että haluaa olla kanssani ja tukee tässä prosessissa. Välillä kuitenkin kuulen epäsuoria syytöksiä siitä, miten tämä vaikuttaa suhteeseemme, ja pelkään ettei hän oikeasti ole onnellinen. En tiedä, miksei lähde jos ei ole. On kuitenkin lähtenyt entisistä suhteista melko pian kun asiat menivät huonoksi. 

Välillä vain tuntuu, että ehkä tämä ei toimi. On kuitenkin paljon enemmän hyviä hetkiä kuin huonoja, ja pelkään että jos lähden, en löydä enää toista yhtä hyvää. Hänessä on vikansa mutta niin paljon hyvääkin. Sairauteni takia olen myös ajoittain todella epävarma itsestäni, ja vieläkin välillä hiljaa mielessäni mietin, miten on mahdollista että hän edes haluaa olla kanssani. Pelkään, että jos hän lähtee, kukaan ei enää koskaan rakastu minuun. En oikein tiedä mitä ajatella tai mitä tehdä. 

Eikö ne kaikki suhteet ole hyviä alussa?

Kunnes rapistuvat ja totuus kumppanista alkaa kuoriutua esille. Usein hääkellojen ja vauvan syntymän jälkeen.

Tiiättekö mitä tarkoitetaan kun sanotaan että ei se vaihtamalla parane?

No sitä että kaikki ne ongelmalliset lapsuudessa opitut käyttäytymismallit jotka omalta osaltaan pilaa teidän suhteita seuraa teitä vaikka menisitte mille kippuralle ja vaihtaisitte kuinka monta kertaa.

Siksi kannattaa yrittää löytää niin hyvä tyyppi että pystytte menemään itseenne ja tekemään toisin - ja sama sille toiselle puolelle.

Kuka tahansa ei kelpaa.

Tämän neuvon saatte pitää, mulla ei ole tälle tiedolle enää käyttöä kun meni ne mahikset niiden mun tyyppien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ne kaikki suhteet ole hyviä alussa?

Kunnes rapistuvat ja totuus kumppanista alkaa kuoriutua esille. Usein hääkellojen ja vauvan syntymän jälkeen.

Suhde on juuri niin hyvä kuin miten hyvin puolisot selviytyvät yhdessä muutoksista.

Suuret elämänmuutokset voivat myös lähemtää, mutta eivät automaattisesti: jos takertuu siihen mitä itse haluaa eikä ota sitä minkä saa ja tee parhaansa sen kanssa, niin voi käydä huonosti, suhteelle ainakin.

Ei se varattu sun mukaan lähde ap. Pitää hetken halpana huvina ennen seuraavaa.

Alapeukuta minkä alapeukutat, mutta kiintymyssuhdeongelmia ei voi paeta,

T:17