Naimisiinmenosta kertomatta jättäminen, kokemuksia?

Meillä tuo onnistui ihan hyvin. Soitettiin seuraavana päivänä parille tärkeimmälle kaverille ja kerrottiin. Vanhemmille myös. Olivat ihan iloisia.

Mä toimin noin ja naimisissa jo kohta 22 vuotta. Kaikki sukulaiset ei varmaan vieläkään tiedä.. En vaihtanut sukunimeä ja ei sormuksia. Hauskoja tilanteita on ollut kun oon todennut että johan tässä ollaan vuosia oltu...

Yks kaveri meni naimisiin ulkomaalaisen kanssa. Kaverin vanhemmat ei tiedä tästä ja ehtivät erota jo.

Tuolla tavoin me tehtiin, käytiin maistraatissa, siellä pari työntekijää todistajina, ei sormuksia, ei nimenvaihtoa. Ei siinä ollut kellään jälkeenpäin mitään muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä meidän tapamme mennä naimisiin - tai jos jotkut eivät hyväksyneet, niin eipä se mitään muuttanut.

Kyllä me tämä lähimmille sukulaisille kerrottiin, onhan heidän hyvä tietää. 

Hauaisin itse tehdä juuri noin, mutta mies ei voisi tehdä niin vanhempien takia.. en tajua.

Menin naimisiin toista vuotta sitten enkä ole vieläkään asiasta kaikille ilmoittanut. So?

Menin naimisiin kertomatta kenellekään mitään, maistraatissa vihkiminen ja todistajat talon puolesta. Omat sukulaiset vetivät herneet nokkaan, kuka syvemmälle, kuka ei. Mitä sitten - se oli tapa miten me halusimme mennä naimisiin.

Haluaisin tehdä noin, tosin sormusten ja nimenvaihdon kera. Juhlatkin voisi joskus myöhemmin järjestää.

Vierailija kirjoitti:

Menin naimisiin kertomatta kenellekään mitään, maistraatissa vihkiminen ja todistajat talon puolesta. Omat sukulaiset vetivät herneet nokkaan, kuka syvemmälle, kuka ei. Mitä sitten - se oli tapa miten me halusimme mennä naimisiin.

Mistä asiasta suku suuttui? Mietin vain että mikä on se ongelma, joka ihmisillä on.

Mitä ovat rahasyyt, joiden vuoksi pitää solmia avioliitto?

Vierailija kirjoitti:

Mitä ovat rahasyyt, joiden vuoksi pitää solmia avioliitto?

Nimen omaan, avioehtohan siinä pitää muistaa tehdä.

Tehtiin noin ja parille lähisukulaiselle olen kertonut kun ovat suoraan kysyneet. Sukunimet ei vaihtuneet eli kaikki pysyi ns ennallaan, joten asiasta ei vaan huvittanut erikseen ruveta ilmoittelemaan. Kun ostettiin asunto niin se oli sellainen juttu mistä kerrottiin heti, miehen vanhemmille jo ennen ostopäätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Mä toimin noin ja naimisissa jo kohta 22 vuotta. Kaikki sukulaiset ei varmaan vieläkään tiedä.. En vaihtanut sukunimeä ja ei sormuksia. Hauskoja tilanteita on ollut kun oon todennut että johan tässä ollaan vuosia oltu...

Lähes vastavan teki aikuinen lapseni minulle äidille sama aika kuin sinä! Ainoa että ei kutsunut minua ,juhli kyllä lähisuvun kautta. No jokainen tekee miten lystää kuhan on onellinen,se pää asia.

Me ei exän kanssa kerrottu kellekään, vain kaksi kaveria jotka olivat todistamassa tiesivät. Erottiin joku aika sitten, enkä kyllä siinäkään vaiheessa kertonut että kyseessä on AVIOero.

Kahden ihmisen välinen asia. Ei uteliaiden sukulaisten.

Mentiin naimisiin 19 vuotta sitten, lähinnä siksi, että jos jompi kumpi meistä vanhemmista olisi kuukahtanut, niin ei olisi ollut huoltajuus- ja perintöongelmia tiedossa.

Maistraatissa oli ystäväpariskunta todistamassa, koska viikonloppuna ei ollut virkaporukkaa paikalla. Sukulaisille mies halusi kertoa puoli vuotta myöhemmin, minä en olisi sitä halunnut. Työpaikallani suurin osa ei edelleenkään tiedä, että olen naimisissa, ei se niille kuulu. En ole käyttänyt koskaan sormuksia ja oman nimeni tietenkin säilytin, en tajua, miksi nimi pitäisi vaihtaa?

Kerrottiin naimisiinmenosta monta kuukautta jälkeenpäin. Puistatti ajatus että suku olisi ollut todistamassa meidän intiimiä tapahtumaa. 

Koht ollut 6 vuotta naimisissa, eikä kukaan ole asiasta kysynyt. Eikä me olla myöskään kenellekään kerrottu.

Tuo on aika lailla tavallista, en keksi, miksi joku loukkaantuisi. Eikä nykyisin kysellä, että koska naimisiin - missä 60-luvulla te elätte?

Me tehtiin noin. Vain sisarukset tiesivät. Vain päälle 80-vuotiaat mummoni ottivat nokkiinsa.