Kokemuksia kantoliinoista kaivataan! Mitä suosittelette?
Esikoisen ollessa vauva minulla oli käytössä rintareppu (babybjörn). Tai oikeastaan ei voi sanoa, että se oli käytössä, koska se tuntui hankalalta käyttää; se tuntui raskaalta ja tuntui selässä, vaikka esikoinen ei tuolloin ollut vielä edes kolmea kuukautta. Nyt toisen syntyessä olen harkinnut kantoliinan hankkimista. Kahden lapsen kanssa olisi varmasti kätevää, että vauva kulkisi
" huomaamatta" mukana niin kotona kuin kodin ulkopuolellakin.
Olen etsinyt netistä tietoa eri kantoliinoista ja kaikki vaikuttavat periaatteessa ihan hyviltä. En kuitenkaan jaksaisi alkaa opettelemaan monia eri sidontatapoja. Haluaisin siis sellaisen, joka on mahdollisimman yksinkertainen ja helppo käyttää. Virheostokseen ei tekisi mieli sortua, kun kantoliinojen hinnat aika hurjia.
Mm. tämän merkkisiä olen ajatellut hug-a-bub, pikku ruu, haikarakehto. Näistä ehkä tuo hug-a-bub tuntuisi ehkä kätevimmältä.
Kertokaa kokemuksia ja myös siitä kuinka pitkään olette lastanne näissä kantaneet!
Kommentit (7)
vain Hug-a-Bubista, kun vauva oli pieni. Tykkäsiin siitä kovasti. Minulla on toisena liinana Didymos, joka on kudottu. Sitä käytin pääasiassa lonkkasidonnassa ja tämän kanssa oppi arvostamaan Huggiksen pientä solmua. Kokeilin myös rengasliinaa, mutta en saanut siitä sopivaa kantoasentoa eli selkä oli ihan kuollut n.10 min jälkeen. Sitten hankittiin Ergon kantoreppu, josta olen tykännyt valtavasti. Siinä jaksaa kantaa yli vuoden ikäistäkin selässä monta tuntia kerralla. Sen saa myös rintarepuksi ja siihen on saatavissa sellainen lisäosa vastasyntyneitä varten...
Hankin esikoiselle trikoisen Hug-a-Bubin ja olen ollut tosi tyytyväinen. Liina oli ensimmäiset 9 kuukautta tosi kovassa käytössä ja melkein yksivuotiaaksi ajoittain. Varsinkin ihan pieni sylissä viihtyvä vauva oli tosi näppärää ottaa mukaan niin kotitöihin kuin lomareissujen alle 5km patikkaosuuksille. Kun lapsi alkoi painaa lähes 10kg, piti liinaa pestä tiheästi, jotta se napakoitui - siinä vaiheessa olisi voinut ostaa kudotun liinan, mutta toisaalta lapsi alkoi kävellä tukea vasten ja puuhailla niin paljon itse, ettei liinailu tuntunut enää niin paljon arkea helpottavalta.
Jos jotain huonoa pitää Huggasta keksiä, on ehkä sen pituus, olen nimittäin aika pieni, ja liinan joutui kietomaan useaan kertaan vyötärön ympärille.
Moi,
minäkin hankkisin ensimmäiseksi liinaksi trikooliinan. Itselläni on huggis, pikkuruun möin pois. Nykyiset pikkuruut ovat kyllä napakampia kuin se, minkä silloin 2003 hankin ja möin pois.
(liinathan ovat siitä mahtavia, että säilyttävät arvonsa ja ne saa kyllä myydyksi pois kun käyttöä ei enää ole)
Trikoista käytin möhkispoikamme kanssa jonnekin 6-8kk ikään ja sen jälkeen siirryimme kudottuun liinaan, joka tukee paremmin eikä veny, eli painavammankaan lapsen kantaminen ei tunnu hartioissa.
Minulla on muutama kudottu, Amazonas Antigua, Amazonas Brazil ja Hoppenditz. Kaksi edellistä vilpoisempia " kesäliinoja" viimeisin " villaisempi" talviliina.
Toiseksi liinaksi suosittelisin ns. pikaliinaa eli kantopussia. Siihen vauvan voi laittaa heti syntymän jälkeen, ja sitä voi myöhemmin käyttää lantiokannossa isommalla (n. 6kk) lapsella. On kätevä ja nopea. Noista kantopusseista eli poucheista olen käyttänyt Maya Wrap Pouchia ja Amazonas Brazilin pikaliinaa.
Jotkut tykkäävät rengasliinoista, mutta minulla rengas jotekin painoi olkapäällä ja pussi oli kätevämpi.
Lopuksi mainostan vielä tuota Ergoreppua, jossa kuljetimme sitten vuotta lähestyvää poikaa puolitoistavuotiaaksi ainakin - emme siis paljon käyttäneet pikkukolmosella rattaita. Aluksi, kun kaksosemme olivat vielä rataspoikia pärjäsin mainiosti kaksosten rattailla ja liinalla.
Ja tiedä oliko kyse luonteesta vai liinailusta, mutta äärimmäisen rauhallinen (lue: itkemätön/kitisemätön) tämä meidän kannettu poika oli - kunnes tuli muutaman vuoden ikään...
Mutta siis lyhyesti, suosittelen lämpimästi liinaa, helpotti minun elämääni suunnattomasti koko pikkukolmosen vauva-ajan. Ja vielä toinen mainos: osta ihmeessä liina käytettynä niin on varaa hankkia muutamakin, itse olen tehnyt hyviä kauppoja ilman pettymyksiä Babyidean nettikirppiksellä.
t mirjami
Ei pitäis kirjoittaa lapsi sylissä :D
Suosittelen lämpimästi ensimmäiseksi liinaksi trikooliinaa. Se on helppo sitoa ja se antaa anteeksi pienet virheet. Aika monessa liinassa on nykyään kantosuositus 15 kiloon asti eli ainakin ensimmäisen vuoden lasta pystyy kantamaan trikooliinassa, kunhan se on tarpeeksi napakka.
Kotimaiset liinat ovat usein wahmien tekemiä ja edullisia, eivätkä välttämättä niin pitkiä. Suosittelen tutustumaan myös näihin liinoihin. Kantoliinakanavalta tosin taitaa puuttua edelleen ainakin pari kotimaista liinaa.
Kantoliinassa lapsi on ergonomisesti oikeassa asennossa ja liina on myös kantajalle ergonominen. Tästä johtuen voit kantaa lasta niin kauan kuin haluat/jaksat. Pitkä liina jakaa painon tasaisesti kummallekin olkapäälle. Yhdelle olalle tulevat rengasliinat ja kantopussit ovat hieman lyhyempää kantoaikaa varten.
Jos et halua uutta, on jo mainittu Babyidean kirppari hyvä paikka etsiä käytettyä, mutta hyväkuntoista liinaa. Mikäli haluat opastusta ihan kädestä pitäen, Kantoliinakanavalta löydät listan meistä tukihenkilöistä, autamme mielellämme!
Porenn *kantoliinatukihenkilö*
Olen itse heinämamma 2003 ja nähtävästi pian myös 2006 ;) ja kokemusta on pikku-ruusta. Se osoittautui oikein näpsäksi ja toimivaksi, kunhan opettelin yhden (1) sidonnan, kietaisuristi-kakkosen. Minusta tuo kankaan joustavuus on ehdottoman tarpeellinen ominaisuus ainakin pienen vauvan kanssa ja aloittelijalla.
hankalin, rv 25+0
Olen ollut ihan tyytyväinen Pikkuruun trikooliinaan. Todella mukava päällä ja kangasta on leveälti, eli ei paina. Tein sidontana ainoastaan kietaisuristi2 -sidonnan. Lapseni kasvoi nopeasti aika tuhdiksi, joten viimeisiä kertoja taisi olla trikooliinassa noin 6kk vanhana. Sitten olisi voinut siirtyä joustamattomaan liinaan, mutta enpä enää liinaa paljon tarvinnutkaan. Joustamaton rengasliina oli myös, jossa lapsi oli vain kerran (8kk vanhana), kun minun piti ottaa ruokaa ravintolassa itselleni ilman hoitoapua. Hirveän paljon liinoille ei ole ollut tarvetta. Liina oli minusta helposti korvattavalla jollain helpommallakin (eli kevyemmällä ja ei niin kuumalla) vaihtoehdolla. Asuntoesittelyissä oli ainoastaan ehdoton kapine.
Minulla kokemusta sekä Hug-a-bubista että Haikarankehdosta, ja täytyy sanoa että trikooliinan " helppous" , pehmeys ja sidontojen joustavuus sai käyttämään pääasiassa sitä vauvan ollessa alle vuoden ikäinen. Vasta lähemmäksi vuoden ikää tultua ja sen jälkeen tukevampi kudottu liina eli Haikarankehto alkoi tuntua paremmalta lapsen kasvaessa, sidonnoista sai napakampia kun trikooliina alkoi jo antaa liiaksi perksi painon alla. Käytin kyllä huggista vielä senkin jälkeen esim lapsen sairastaessa ja kesällä ohut liina oli tosi mukava. En koskaan oppinut sitomaan pitkällä liinalla selkäpuolelle eli lapsen ollessa 1,5v siirryimme käyttämään pääasiassa Patapumia ja Lifteriä, koska iso lapsi on mielestäni helpompi selkäpuolella. Jos osaa sitoa lapsen selkään on kudottu liina tosi pitkäikäinen, hyvin jaksaa vielä 2-3 vuotiasta sillä kantaa.
Trikooliinoja sen sijaan en osaa laittaa paremmuus järjestykseen koska Pikkuruusta, Babybundlerista jne ei ole kokemuksia. Nyt edessä uusi trikooliinan osto, joten jos jollakulla niistä tietoa niin neuvoja otan vastaan :)
Mayella 16+1