Lue keskustelun säännöt.
Häviäjänä geenilotossa
Ällötys
27.12.2017 |
Kyllä nykypäivänä on mahtavaa olla se häviävä osapuoli geenilotossa. Nykyään kun kaikki perustuu ulkonäköön, niin on kerrassaan raastavaa kun ei onnistu täyttämään mitään niistä kauneus- tai komeusihanteista. Parisuhteista on turhaa edes haaveilla niin kauan kuin nykyinen pinnallinen ajatusmaailma jyllää tällä pallolla. Parisuhteet nyt ovat tietty se ykköshaaste, mutta eipä "rumia" ihmisiä noin muutenkaan samalla tavalla arvosteta.
Kommentit (16)
Mikään ei rummenna ihmistä niin paljon kuin negatiivinen asenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei rummenna ihmistä niin paljon kuin negatiivinen asenne.
Paitsi ruma ulkonäkö :)
Kannattaisiko sitten yrittää tutustua toisen sukupuolen edustajaan, joka ei myöskään ole ihan kauneusihanteiden mukainen. Onni on läheisyyttä ja yhdessäoloa, ei siinä kauneudella paljon ole roolia.
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei rummenna ihmistä niin paljon kuin negatiivinen asenne.
NÄIN ON! herrajumala miten risoo nämä iankaikkiset vinkujat ja valittajat!
Kuka tässä nyt sitten niin täydellinen ja ihmeellinen on?! En minä ainakaan.
Ja näillä eväillä on menty ja mennään!
Itselleni kelpaan ja jos sulle en, en sitä jää suremaan! Yksin ei ole tarvinnut olla eikä "huonoa" huolia, sellaista josta en olisi tosissaan tykännyt.
Kyllä sitä ruikuttaa saa ja itseään sääliä ihan rauhassa jos siihen alkaa. Kuka sellaiseen jaksaakaan katsoa, ei kukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikään ei rummenna ihmistä niin paljon kuin negatiivinen asenne.
NÄIN ON! herrajumala miten risoo nämä iankaikkiset vinkujat ja valittajat!
Kuka tässä nyt sitten niin täydellinen ja ihmeellinen on?! En minä ainakaan.
Ja näillä eväillä on menty ja mennään!
Itselleni kelpaan ja jos sulle en, en sitä jää suremaan! Yksin ei ole tarvinnut olla eikä "huonoa" huolia, sellaista josta en olisi tosissaan tykännyt.
Kyllä sitä ruikuttaa saa ja itseään sääliä ihan rauhassa jos siihen alkaa. Kuka sellaiseen jaksaakaan katsoa, ei kukaan.
Juhliako pitäisi sitä, että ulkonäkö on sitä luokkaa, että ihan tosissaan saa sanoa hyvästit haaveille kumppanista?
Voi herranen aika on kyllä aika vaikea uskoa että ulkonäkö on niin kauhea ettei muka ketään sen takia saisi jos ei pelkästään huipoumallia tavoittele. Ja jos nyt jostain syystä olisikin niin nykyään on ihan mahdollista käydä tavallisemmin ihmisen kauneusleikkauksessa. Esim. Koreassa on erittäin taitavia kirurgeja jotka muokkaavat kaiken kasvojen luustosta lähtien että tervemenoa sinne jos noin häiritsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan ole oikeasti ruma.
Jos et tykkää ulkonäöstäsi, leikkaa hiukset, värjää ne, meikkaamalla korosta hyviä puolia, treenaa. Ihminen voi muokata ulkonäköään niin paljon jo ilman mitään leikkauksia että en vaan ymmärrä tuota itsesääliä. Tee asialle jotain!
Valivali. Mä olen ruma ja parisuhteessa. Itsesäälillä se pariutuminen ei onnistu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kuinka ruma sitä voi olla?
Liikuntaa ja uudet tissit vaikka jos se lisää omaa itsevarmuutta.
Jokainen voi treenata itselleen ainakin millaisen kropan tahansa.
Siitä tulikin mieleen olisi varmaan aika alottaa itsekin. Naamavärkkiin olen tyytyväinen mutta kiloja kertynyt vähän liikaa.
Noh more me to love! :)
Hah :D Nainen nyt saa miehen paljon helpommi ku mies naisen. Pitäs olla rahaa ja ulkonäköö et joku perusmuija ees vilkasis kohti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi kun minun geenilotossani olisi mennyt pieleen vain ulkonäkö. Ulkonäkö siis ei ole pielessä.
Meissä kaikissa on piirteitä joista emme itse pidä. Meissä kaikissa on myös piirteitä joista pidämme. Kannattaa keskittyä jälkimmäisiin ja olla onnellinen siitä että hävisit ainoastaan ulkonäköä koskevassa geenilotossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi kun minun geenilotossani olisi mennyt pieleen vain ulkonäkö. Ulkonäkö siis ei ole pielessä.
No mikä sitten? Tauti/syndrooma?
Sitä on vähän huono sanoa että rumuus olisi parempi, jos ei ole kokenut millaista oikeasti ruman elämä on. En minäkään tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kun minun geenilotossani olisi mennyt pieleen vain ulkonäkö. Ulkonäkö siis ei ole pielessä.
No mikä sitten? Tauti/syndrooma?
Sitä on vähän huono sanoa että rumuus olisi parempi, jos ei ole kokenut millaista oikeasti ruman elämä on. En minäkään tiedä.
Mietis äkkiseltään, kumpi haluaisit olla:
a) Kaunis, mutta sairastaisit tappavaa tautia, joka aiheuttaa päivittäistä kipua ja muita vaivoja
b) Ruma, mutta terve
Itse en ole kumpaakaan ylläolevista, mutta en miettisi hetkeäkään valintaani. Kyllä vaan on tilanteita, joissa voi sanoa rumuuden olevan parempi vaihtoehto.
Eikä yli 35- vuotiaita, joten kaikki siinä lopulta häviää.