Lue keskustelun säännöt.
Nämä illat on kyllä niin tylsiä pienten lasten kanssa kotona.
27.12.2017 |
Meillä on 1,5- ja 2,5-vuotiaat lapset ja olen vielä kotona heidän kanssaan. Mies tekee matkatyötä ja olen tosi paljon lasten kanssa yksin.
Päivällä ollaan kyllä ihan aktiivisia ja puuhaillaan kaikenlaista, mutta nämä illan tunnit ennen lasten nukkumaan menoa on kyllä ihan jäiden polttelua.
Nytkin ulkona on ihan pimeää ja älyttömän liukasta, puistoista on viety keinut, eikä ristinsielua missään. Ei oikein huvita nähdä pimeän kävelyreissun takia vielä lähtemispukemiskiukutteluhässäkkää noiden uhmisten kanssa.
Kesällä on ihan eri, kengät jalkaan ja hattu päähän, aurinko paistaa vielä silloinkin, kun pitäisi jo mennä nukkumaan.
Ruuat, tiskit, siivoilut ja muut puuhat on tehty jo päivällä lasten päikkäreiden aikana, kauppareissut, kirjastot, perhekerhot ja puistoilut aamupäivällä. Illalla tuntuu sitten aika tylsältä, telkkaria en haluaisi pitää kovin paljon päällä, lapset känisee, oma hermokin tuntuu jo illasta olevan vähän kireämpi kuin aamulla.
Usein vaan odotan, että olispa kello jo sen verran, että voisin aloittaa iltatoimet. Samalla tunnen huonoa omaatuntoa, että onpa kiva mutsi, kun aina vaan odottaa, että saa lapset unille.
Huh, ahdistaa tämä pimeys ja niin paljon kuin lapsiani rakastan ja tykkään heidän seurastaan, niin tunnen oloni kyllä usein tosi yksinäiseksi.
Tiedän kyllä myös, että sitten kun on koululaisia, omat työt ja illat täynnä harrastuksia ja säntäilyä paikasta toiseen, tällainen hiljainen tylsyys ja toimettomuus kuulostaa paratiisilta.
Onko kellään muulla tällaista vai olenko mä vaan tylsä ja mielikuvitukseton kotihiiri?
Mitä te kotiäidit teette iltaisin?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
Lue jotain: sivistät itseäsi ja lapsesi saavat lukemisen ja rauhallisen olemisen mallia, eikä telkkaria tarvitse pitää auki.
Tuon ikäiset lapset ovat tosi vahdittavia. Lukemiseen uppoutuminen voi olla aika hankalaa siinä lastenhoidon lomassa.
Mieluummin hyvä kirja käteen, kun muksut ovat unillaan ja talo rauhallinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähtisin ulos. Se, että lapset känisee, on merkki siitä, että teidän kannattaa lähteä ulos leikkimään.
Toki ymmärrän, että sinä et haluaisi lähteä pimeässä ulos, mutta onhan se aika kamalaa, jos lapset pääsevät ulos vain valoisaan aikaan - kun ottaa huomioon, miten pitkä pimeä talvi Suomessa on.
Ja tiedätkö mitä? Lapsia ei pimeys haittaa yhtään! Niitä ei haittaa myöskään sade, räntä, lumi eikä pakkanen. Sinua haittaa, jos et ole itse pukeutunut sään mukaisesti, mutta sehän on hoidettavissa. Alennusmyynnitkin ovat juuri alkaneet.
Tuon ikäisten lasten kanssa kannattaa ulkoilla enemmän kuin kerran päivässä. Toisaalta noiden kanssa selviää helpolla - noin pienet eivät edes kaipaa siellä mitään erityistä. Joku metsä? Joku piha? Joku taskulamppu mukaan? Jos on lunta, niin lapio? Pallo?
Joku ulkoilu iltapäivällä tai ruuan jälkeen kyllä tuo sisältöä iltaan ja vie ihan kivasti aikaa. Mutta ymmärrän kyllä, jos pukemissouvia ei jaksa enää aloittaa.
Oletteko kokeilleet maalaamista tai muovailua? Ne on hyviä iltapuuhia. Lukeminenkin on hauskaa. Meillä 2,5-vuotias rakastaa legoilua ja sen parissa viihtyy myös yksinään aika pitkään.
Lue jotain: sivistät itseäsi ja lapsesi saavat lukemisen ja rauhallisen olemisen mallia, eikä telkkaria tarvitse pitää auki.