Albaanimies

Puhutko Albanian albaanista vai Kosovon tai Makedonian albanista?

Shkupolli?

Kosovon albaanista on 4 vuoden kokemus. Mutta tiedä paljonko sillä on merkitystä, koska kaikki ihmiset ovat yksilöitä. Joten jos joku albaanimies kiinnostaa, tutustu ihmeessä ihmisenä äläkä jää kansallisuus-stereotypioiden vangiksi. Jopa kansoissa joissa useimmat ovat jotenkin keskiverto-suomalaiselle sopimattomia (kulttuurierot, uskontoerot jne) kun on poikkeustapauksia.

Oma kokemukseni ei ollut häävi kylläkään. Mies oli kouluttamaton ja maalta, eli vanhoillinen monella tapaa. Ei mitenkään paha ihminen, koskaan ei väkivaltaa tai pettämistä esimerkiksi ollut, mutta ne kulttuurierot meidän suhteen lopulta tuhosivat. Mies alkoi suhtautua ajan kanssa kristinuskoon entistä kielteisemmin, ja itse olen luterilainen uskova kristitty. Tämän kanssa pystyin vielä elämään mutta se naisen asema mihin minua tungettiin, ja mm. runsas kutsumatta kyläilykulttuuri olivat minulle liikaa.

Esim. tyypillistä oli että milloin vaan saattoi ilmestyä miehen kavereita tai sukulaisia meille ja asua jopa päiviä, tai viikkoja. Samoin mies saattoi lähteä luuhaamaan esim. Ruotsiin tai toiseen kaupunkiin jonkun luo kyläilemään. Sitten kun meillä oli vieraita, niin kuvio oli selvä: naiset ja lapset pysyvät keittiössä ja puhuvat lähinnä lapsista, kun taas miehet parantaa olohuoneessa maailmaa. Naisilla oli pääsy sinne vain tarjoilemaan.

Tunnen useammankin albaanimiehen, koska oma mies Albaniasta.

Tuttavapiiriin kuuluu sekä Kosovon albaaneja että Albanian albaaneja.

Voisin tehdä pienen vertailun oman miehen ja erään hyvän ystäväpariskunnan miehen välillä. Tämä toinen pariskunta on siis Kosovosta molemmat, sekä mies että vaimo.

-Kummallekin miehelle perhe erittäin tärkeä

-Kun avioliitto solmitaan, se tehdään sitoumuksella että loppu iäksi. Ero ei ole mikään vaihtoehto. Se on aina suuri suru koko perheessä.

-Lapset suuri ilo ja ylpeyden aihe, niin tytöt kuin pojatkin, tosin isä haluaa olla roolimalli pojalle ja äidin tehtävä on olla se tytölle. Isälle kuitenkin tyttö on prinsessa.

-Perheeseen kuulu myös omat vanhemmat, sisarukset perheineen, isovanhemmat joita kunnioitetaan kovasti, sedät ja tädit, serkut.. Suku pitää vahvasti yhtä.

-Perheen sisällä on itsestään selvyys auttaa toinen toisiaan. Esim. mieheni isä asuu mieheni vanhemman sisaren ja hänen perheensä talossa ja taloudessa. (Albaniassa)

-Vieraanvaraisuus on kunnia-asia. 

-Ystäväpariskunnassa mies on dominoiva, meillä taidan kyllä olla enemmän minä. Heillä vaimo pitää sitä itsestään selvyytenä, kasvanut sellaisessa kulttuurissa. Minä taas suomalaisena en halua "alistua" eikä minua yritetä alistaa.

-Albaanimiehet viettävät paljon vapaa-aikaa miesporukassa. Eivät kuitenkaan kapakassa tai ryypiskelemässä, vaan omissa porukoissaan puhumassa ns. miesten asioita. Siihen ei naisia haluta, lapset saavat osallistua mutta eipä heitä kiinnosta ukkojen jaaritukset. Naisilla omat porukkansa joissa uskoudutaan ja joissa ollaan lojaaleja uskollisia toinen toisilleen. Ns. verisisko-suhteita saatetaan solmia erittäin hyvän ystävän kanssa. "Sekoitetaan veret" eli tehdään pieni haava ja painetaan ne yhteen toisen kanssa.

-Mustasukkaisuutta on. Sekin vaihtelee mutta oma mies ei ole kohtuuton. Ystävämies välillä menee liiallisuuksiin ja häntä siinä välillä neuvonkin. Olenkin hänelle eräänlainen tukihenkilö ja neuvonantaja, mielellään turvautuu minuun pulmatilanteissa. 

-Väkivaltaa ei meillä ole, eikä tule. Sen olen tehnyt selväksi että minua ei lyödä, tönitä eikä kontrolloida. Olen tässä omasta vapaasta tahdostani. Ja ollut pian 17 vuotta.

Summa summarum; ovat ihmisiä ja miehiä siinä kuin muutkin miehet. Oma kulttuuri ja tausta vaikuttaa, kuten suomalaisillakin. Totta kai yhteensovittelemista on, ja aina ei onnistu. Ei onnistu lähellekään aina suomalaisenkaan kanssa. Ehdottomasti ei kannata rynnätä sokeana suuna ja päänä mihinkään, kuten ei suomalaisenkaan kanssa. He ovat usein hyvin komeita ja hurmaavia, ei pidä antaa sen sokaista. Siellä taustalla voi sitten piillä maailman paras aviomies ja perheen isä, tai sitten ei. Aivan kuin suomalaisenkin kohdalla.

Niin ja sitten se uskontokysymys joka tässä väistämättä herää. Albanialaiset ovat suurelta osin ateisteja. Joskus aikanaan Turkin vallan alla kansa käännytettiin muslimeiksi, ja edelleen muslimeiksi itseään kutsuvia tapaa. Kuitenkaan esim Ramadaa noudattaa erittäin harva, Koraania ei tunneta eikä lueta. 

Omia erikoisia tapoja vaalitaan vielä paljon, ja taikauskoa varsinkin maaseudulla esiintyy. Mutta kaiken kaikkiaan minulla on hyvä ja positiivinen kokemus. Olen mieheni perheelle rakas ja tervetullut, ja minä rakastan heitä kaikkia setineen ja täteineen ja kumminkaiman serkkuineen. Suomalaiselle hämmentävä kokemus saada niin paljon läheisyyttä ja aitoa lämpöä. Kannattaa opetella olemaan avoin ja avaamaan sydämensä.

Suomalaiselle hämmentävä kokemus saada niin paljon läheisyyttä ja aitoa lämpöä. Kannattaa opetella olemaan avoin ja avaamaan sydämensä.

Itselläni on juuri päinvastaisia aiempia kokemuksia albaaneista. Riippuu varmaan paljon perheestä. Aika paljon on tullut vietettyä aikaa Albaniassa ja siellä usein todella puuttuu se aito lämpö. Kulisseja pidetään pystyssä ja esitetään "niin ihanaa", selän takana kuitenkin ilkeillään ja haukutaan. Tai vaihtoehtoisesti kannetaan ikuista vihaa.

Perheen kunnia tuntuu riippuvan siitä miten hyvin passataan ja jos ei ehdi tai halua koko aikaa auttaa muita, joko rahallisesti tai muilla tavoin, on se häpeällistä ja perhe suljetaan pois yhteisöstä. Se ei ole aitoa lämpöä nähnytkään.

Vierailija kirjoitti:

Niin ja sitten se uskontokysymys joka tässä väistämättä herää. Albanialaiset ovat suurelta osin ateisteja. Joskus aikanaan Turkin vallan alla kansa käännytettiin muslimeiksi, ja edelleen muslimeiksi itseään kutsuvia tapaa. Kuitenkaan esim Ramadaa noudattaa erittäin harva, Koraania ei tunneta eikä lueta. 

Ateismi on uutta kommunismin perintöä. Albaaneita ei suinkaan käännytetty ikään kuin vahingossa tai pakolla, vaan he valitsivat kääntyä valloittajien uskoon ja sitä kautta pettivät alueen muut kansat, jotka taistelivat loppuun asti muslimimiehittäjiä vastaan. Tämä historiallinen tosiseikka aiheuttaa edelleen erittäin syvää juopaa Balkanilla ja sen seuraukset näkyivät viimeksi Kosovon sodassa.

Minun kokemukseni on albaaninaisesta. Kertoo sinulle mitä arvelee sinun haluavan kuulla. Jos sinua ärsyttää puolison suvun jatkuva läsnäolo, niin älä edes aloita.