En tiedä mikä mua vaivaa.

Viimeisen vuoden aikana elämässä on ollut todella vaikeaa ja monenlaista haastetta. Ongelmat ovat muuttaneet muotoaan, mutta eivät ole poistuneet. Asiat ovat sellaisia joihin itse en juurikaan pysytty vaikuttamaan. Olen aiemmin ollut tilanteesta stressaantunut, mutta se on helpottanut. Sittemmin minuun on pesiytynyt alakuloisuus. Vaikka välillä ja joskus jopa päivittäin nautin elämästä ja tunnen iloa, pohjavire sisimmässä on surullinen. En ole masentunut. Käyn töissä ja saan vapaa-ajallakin aikaiseksi. Jossain määrin kylläkin suoritan pakollisia, mutta sitähän se on. Ajattelen lähes päivittäin kuolemaa. Odotan sitä. Haluaisin olla jo vanha ja elämäni lusinut. En kuitenkaan mitenkään suunnittele, että riistäisin itseltäni hengen. En tekisi niin. Mikä mua vaivaa? Pitäiskö tästä puhua jollekin ammatti-ihmiselle?