Selvennys kivikissa äidille

Ymmärrän ja en ymmärrä sinua.
Minulla on saman kaltaisia kokemuksia tästä kasvatusmetodista. Olen teininä oireillut jotenkin kaltaisellasi tavalla joten ymmärrän kieroutuneen ajatusmaailmasi .
Kyllä se on kieroutunut. Se onko se äitisi vai sinun vika ei ole relevanttia tähän tilanteeseen. Nykyhetkeen. Ok, ehkä olet saanut heikot eväät matkaan mutta, olet itse vastuussa elämästäsi ja ajatuksistasi olet ollut vastuussa aina. Jopa lapsena. Ne on vain ajatuksia, on ehkä väärä lause sinun tilanteeseen. Ne sun ajatukset perustaa sun maailman ja näin ollen sun pitää sitten kasvattaa itsesi uudestaan mikäli et ole tyytyväinen. Olethan sä aikuinen ja huomannut mikä ei kasvatuksessa miellyttänyt. Sit sä altistat itsesi uusille kokemuksille ja katsot muiden reaktioista kuin pieni lapsi missä menee vikaan. Tässä kohden huom sun pitää laskea sun puolustus mekanismi alas ja lopettaa se pään rääpiminen heti kun koet olevasi väärinymmärretty, uhattuna yms. Sä et opi mitään uutta sillä. Sitähän sä olet jo tehnyt ja tähän olet päässyt. Mä luulen ettei sun äitisi selittänyt asioita koska piti niitä niin itsestään selvinä ettei ymmärtänyt ettei sulla ole vielä ollut vastaavaa tilaisuutta josta olisit voinut hyödyntää tietoa. Se on väärin ja jättää sut tyhjän päälle mutta sillä ei ehkä ole ollut noin suuret sadistiset pyrkimykset kuin mihin olet tässä ymmärrystä hakiessasi päätynyt. Mä ymmärrän, mistä vi'tusta olisit voinut tietää. Näin ollen et ilman selitystä ymmärrä vieläkään ja ehkä jo huomenn toistat saman ja saarna jatkuu. Mutta nyt sä käytät sun viisauttas ja ymmärrystä/ sisäistä ääntä ja virität itsesi uudelleen. Vaihdat sun reagoimista ja jatkat sitä niin kauan et tuntuu kohtuuttomalta, sit viel vähän ja sit katsot onko joku muuttunut sun mukana. Ja mä takaan et jos sä varmistat sen oman hälytysalmiutes ja itsessäs märssäilyn vaihtuvan vastaan ottavaan sallivaan ehkäpä jopa nörtyvään asenteeseen niin muutos näkyy. Kokemuksen syväl rintaäänel