En ymmärrä miten joku voi syödä jouluna niin paljon että sormet turpoaa tai tulee lisäkiloja.

Vierailija kirjoitti:

120 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

120 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ihminen pysty syömään kuin sen verran kuin maha vetää, eikä se jouluna yhtäkkiä ole sen isompi kuin muulloinkaan. Ei mulla ainakaan, maha tulee täyteen samasta määrästä ruokaa oli mikä päivä hyvänsä. Muutenkin ihmetyttää mihin mahaan ihmiset syö joilla on joulupöydässä sata sorttia kaloja, salaatteja ja vielä jälkiruuat, meillä on aina ollut vain neljää eri laatikkoa ja kinkkua, ja vaikka jokaista laatikkoa ottaa lusikallisen ja palan kinkkua, saattaa tulla ähky kun se on niin tuhtia ruokaa.

Ja minä sentään olen 130 kiloinen ollut jo n. 15 vuotta, joten kaikki luulee että minä olen se joka vetää sata sorttia ruokaa kun on kerran joulu, tai koko kinkun kerralla.

Oon kans jo vuosia miettinyt samaa!!! Olen kuullut ihmisten ihastelevan et ihanaa kun on joulu ja saa kerrankin syödä kunnolla. Olisko salaisuus sit tuossa? Tavallisen kokoiset ihmiset ovat koko muun vuoden nälässä ja syövät jouluna kerrankin mahansa täyteen. Toisaalta, oon ite 120-kiloinen enkä oo koskaan kyennyt syömään sellaisia määriä kuin hoikat ystäväni ja syömisestä tullut huono olo jatkuu mulla aina paljon pidempään kuin heillä. Se on aina ollut hämmentävä asia. Maailmassa on sellaisia monta.

Joo, sama juttu. Mulla on mahalaukku tosi pieni, ja inhoan ähkyä oloa yli kaiken. Minä syön aina mitä haluan, ja vain sitä mikä on hyvää. Se on yksi syy miksi en jaksa laihduttaa, olen mieluummin syömättä mitään kun syön jotain mistä en tykkää tai mitä ei tee mieli. Minä voin olla pitkiä aikoja syömättä, minua ei nälän tunne häiritse, mutta toisaalta sitten kun syön niin en koskaan ahmi, vaan syön sen verran kun maha on mukavan täysi, ei ähky. Tunnen myös monta hoikkaa ihmistä jotka syö kuin hevoset, kokonainen pitsa menee heittämällä ym.

ap

Nyt aloin ihmetellä, että miten on mahdollista, että olet 120-130 kg, mutta pienempi mahalaukku, ei ikinä turvotusta tai ähkyä ja syöt paljon vähemmän ja terveellisemmin kuin muut ihmiset? Sulla on varmaan vikaa ruuan ja syömisen hahmottamisessa ja kehontuntemusten aistimisessa tms.

Tai sitten me ihmiset olemme erilaisia. Metobolia toimii aivan eri vauhdilla eri ihmisillä. Oon taas se 120-kiloinen ja ihan "aikuisten oikeesti" syön vähemmän kuin monet hoikat ystäväni. Liikun kyllä, kävelen säännöllisesti ja vaivatta useamman kilometrin lenkkejä koiran. Lihavuus on hämäävä asia. Minä lihoin kaksikymmentä vuotta sitten ahmimishäiriön ja hirveän kaljanjuomisen vuoksi. Jojottelin nuo parikymmentä vuotta, välillä todella typerilläkin nälkäkuureilla ja sen vuoksi kroppani pitää äärimmäisen tiukasti vararavinnoistaan kiinni. Vatsaani ei mahdu paljoa, huono olo tulee paljon vähemmästä kuin todella hoikalle ystävälleni. Ja pysyy pidempään. Arkena syön suht kevyesti, paljon kasviksia menee, en napostele aterioiden välillä, herkkuja kerran viikossa, en käytä alkoholia lainkaan ja niinvain olen edelleen läski. Enkä oikeastaan jaksa enää välittää siitä ollenkaan. Parikymmentä vuotta itsensä vihaamista saa riittää. Nyt keskityn elämään hyvin. Jos laihdun ni ok, jos en ni ei sekään haittaa. Olen onnellinen tällaisenaankin.

A tämä on totta ja sinulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa, kannattaa selvittää se, googlaa aluksi

B tämä ei ole totta vaan sinulla on harhainen käsitys ruokatottumuksistasi

C. Ihmiset ovat erilaisia ja sinä et ymmärrä kuinka eri tavoin kehot voivatkaan toimia.

Kilppari tutkittu useampaankin otteeseen. Arvot loistavat. Kuten kaikki muutkin arvot. Olen itse pilannut kroppani metabolian vuosikausien jojottelulla ja kaikki mitä kerron, on totta. Pidin ääritarkkaa ruoka-, ja liikuntapäiväkirjaa aikanaan, johon laskin kaikki kilokalorit tarkalleen, salaateistakin. Mutta eivät ihmiset sitäkään katsoessaan uskoneet, että syön niin terveellisesti. Helvetin turhauttavaa tää joskus on kun itse tietää takuulla miten asiat ovat mut ei uskota. Mut onneks nyt sentään vain huvittelen täällä, eikä oikeesti tartte todistella kenellekään mitään.

Mä uskon sua. Mieheni on keskivartalolihava, paino vaan nousee ja nousee. Hän syö tavallisesti, on aina syönyt. Ei istu sohvalla herkkuja syöden, töissä syö salaattia. En ymmärrä miten hän vain lihoo ja lihoo. Isoimmat painonnousut ovat ajoittuneet ylennyksiin (stressi). Nukkuu liian vähän ja sydän lyö varmaan 45 krt/min. Kuluttaa varmaan 1000 kilokaloria päivässä, muuta selitystä en keksi. Säälittää.

Syö vääränlaista ruokaa. Kannattais kokeilla muuttaa ruuan sisältöä.

Olen vanhemmiten alkanut olla todella pieniruokainen, ja kun selkä vaivaa, olen katsonut tarkkaan ettei paino pääse nousemaan ja aiheuttamaan lisää ongelmia selälle. 

Kuitenkin olen ns. jouluihminen ja teen osittain myös lasten takia jouluruuat viimeisen päälle joka sorttia. On mahdotonta pysyä niissä pikkuannoksissa, joita arkena harrastan, jos aion maistaa edes yhden haarukallisen kaikkia tekeleitäni. Ähkyhän siitä on seurauksena, mutta heti pyhien jälkeen palaan takaisin normaalirutiiniin. 

Vierailija kirjoitti:

120 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

120 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ihminen pysty syömään kuin sen verran kuin maha vetää, eikä se jouluna yhtäkkiä ole sen isompi kuin muulloinkaan. Ei mulla ainakaan, maha tulee täyteen samasta määrästä ruokaa oli mikä päivä hyvänsä. Muutenkin ihmetyttää mihin mahaan ihmiset syö joilla on joulupöydässä sata sorttia kaloja, salaatteja ja vielä jälkiruuat, meillä on aina ollut vain neljää eri laatikkoa ja kinkkua, ja vaikka jokaista laatikkoa ottaa lusikallisen ja palan kinkkua, saattaa tulla ähky kun se on niin tuhtia ruokaa.

Ja minä sentään olen 130 kiloinen ollut jo n. 15 vuotta, joten kaikki luulee että minä olen se joka vetää sata sorttia ruokaa kun on kerran joulu, tai koko kinkun kerralla.

Oon kans jo vuosia miettinyt samaa!!! Olen kuullut ihmisten ihastelevan et ihanaa kun on joulu ja saa kerrankin syödä kunnolla. Olisko salaisuus sit tuossa? Tavallisen kokoiset ihmiset ovat koko muun vuoden nälässä ja syövät jouluna kerrankin mahansa täyteen. Toisaalta, oon ite 120-kiloinen enkä oo koskaan kyennyt syömään sellaisia määriä kuin hoikat ystäväni ja syömisestä tullut huono olo jatkuu mulla aina paljon pidempään kuin heillä. Se on aina ollut hämmentävä asia. Maailmassa on sellaisia monta.

Joo, sama juttu. Mulla on mahalaukku tosi pieni, ja inhoan ähkyä oloa yli kaiken. Minä syön aina mitä haluan, ja vain sitä mikä on hyvää. Se on yksi syy miksi en jaksa laihduttaa, olen mieluummin syömättä mitään kun syön jotain mistä en tykkää tai mitä ei tee mieli. Minä voin olla pitkiä aikoja syömättä, minua ei nälän tunne häiritse, mutta toisaalta sitten kun syön niin en koskaan ahmi, vaan syön sen verran kun maha on mukavan täysi, ei ähky. Tunnen myös monta hoikkaa ihmistä jotka syö kuin hevoset, kokonainen pitsa menee heittämällä ym.

ap

Nyt aloin ihmetellä, että miten on mahdollista, että olet 120-130 kg, mutta pienempi mahalaukku, ei ikinä turvotusta tai ähkyä ja syöt paljon vähemmän ja terveellisemmin kuin muut ihmiset? Sulla on varmaan vikaa ruuan ja syömisen hahmottamisessa ja kehontuntemusten aistimisessa tms.

Tai sitten me ihmiset olemme erilaisia. Metobolia toimii aivan eri vauhdilla eri ihmisillä. Oon taas se 120-kiloinen ja ihan "aikuisten oikeesti" syön vähemmän kuin monet hoikat ystäväni. Liikun kyllä, kävelen säännöllisesti ja vaivatta useamman kilometrin lenkkejä koiran. Lihavuus on hämäävä asia. Minä lihoin kaksikymmentä vuotta sitten ahmimishäiriön ja hirveän kaljanjuomisen vuoksi. Jojottelin nuo parikymmentä vuotta, välillä todella typerilläkin nälkäkuureilla ja sen vuoksi kroppani pitää äärimmäisen tiukasti vararavinnoistaan kiinni. Vatsaani ei mahdu paljoa, huono olo tulee paljon vähemmästä kuin todella hoikalle ystävälleni. Ja pysyy pidempään. Arkena syön suht kevyesti, paljon kasviksia menee, en napostele aterioiden välillä, herkkuja kerran viikossa, en käytä alkoholia lainkaan ja niinvain olen edelleen läski. Enkä oikeastaan jaksa enää välittää siitä ollenkaan. Parikymmentä vuotta itsensä vihaamista saa riittää. Nyt keskityn elämään hyvin. Jos laihdun ni ok, jos en ni ei sekään haittaa. Olen onnellinen tällaisenaankin.

A tämä on totta ja sinulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa, kannattaa selvittää se, googlaa aluksi

B tämä ei ole totta vaan sinulla on harhainen käsitys ruokatottumuksistasi

C. Ihmiset ovat erilaisia ja sinä et ymmärrä kuinka eri tavoin kehot voivatkaan toimia.

Kilppari tutkittu useampaankin otteeseen. Arvot loistavat. Kuten kaikki muutkin arvot. Olen itse pilannut kroppani metabolian vuosikausien jojottelulla ja kaikki mitä kerron, on totta. Pidin ääritarkkaa ruoka-, ja liikuntapäiväkirjaa aikanaan, johon laskin kaikki kilokalorit tarkalleen, salaateistakin. Mutta eivät ihmiset sitäkään katsoessaan uskoneet, että syön niin terveellisesti. Helvetin turhauttavaa tää joskus on kun itse tietää takuulla miten asiat ovat mut ei uskota. Mut onneks nyt sentään vain huvittelen täällä, eikä oikeesti tartte todistella kenellekään mitään.

Mä uskon sua. Mieheni on keskivartalolihava, paino vaan nousee ja nousee. Hän syö tavallisesti, on aina syönyt. Ei istu sohvalla herkkuja syöden, töissä syö salaattia. En ymmärrä miten hän vain lihoo ja lihoo. Isoimmat painonnousut ovat ajoittuneet ylennyksiin (stressi). Nukkuu liian vähän ja sydän lyö varmaan 45 krt/min. Kuluttaa varmaan 1000 kilokaloria päivässä, muuta selitystä en keksi. Säälittää.

Mättää roskaruokaa kodin ulkopuolella. Salasyöppö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

120 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

120 kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Iso ihminen kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän ihminen pysty syömään kuin sen verran kuin maha vetää, eikä se jouluna yhtäkkiä ole sen isompi kuin muulloinkaan. Ei mulla ainakaan, maha tulee täyteen samasta määrästä ruokaa oli mikä päivä hyvänsä. Muutenkin ihmetyttää mihin mahaan ihmiset syö joilla on joulupöydässä sata sorttia kaloja, salaatteja ja vielä jälkiruuat, meillä on aina ollut vain neljää eri laatikkoa ja kinkkua, ja vaikka jokaista laatikkoa ottaa lusikallisen ja palan kinkkua, saattaa tulla ähky kun se on niin tuhtia ruokaa.

Ja minä sentään olen 130 kiloinen ollut jo n. 15 vuotta, joten kaikki luulee että minä olen se joka vetää sata sorttia ruokaa kun on kerran joulu, tai koko kinkun kerralla.

Oon kans jo vuosia miettinyt samaa!!! Olen kuullut ihmisten ihastelevan et ihanaa kun on joulu ja saa kerrankin syödä kunnolla. Olisko salaisuus sit tuossa? Tavallisen kokoiset ihmiset ovat koko muun vuoden nälässä ja syövät jouluna kerrankin mahansa täyteen. Toisaalta, oon ite 120-kiloinen enkä oo koskaan kyennyt syömään sellaisia määriä kuin hoikat ystäväni ja syömisestä tullut huono olo jatkuu mulla aina paljon pidempään kuin heillä. Se on aina ollut hämmentävä asia. Maailmassa on sellaisia monta.

Joo, sama juttu. Mulla on mahalaukku tosi pieni, ja inhoan ähkyä oloa yli kaiken. Minä syön aina mitä haluan, ja vain sitä mikä on hyvää. Se on yksi syy miksi en jaksa laihduttaa, olen mieluummin syömättä mitään kun syön jotain mistä en tykkää tai mitä ei tee mieli. Minä voin olla pitkiä aikoja syömättä, minua ei nälän tunne häiritse, mutta toisaalta sitten kun syön niin en koskaan ahmi, vaan syön sen verran kun maha on mukavan täysi, ei ähky. Tunnen myös monta hoikkaa ihmistä jotka syö kuin hevoset, kokonainen pitsa menee heittämällä ym.

ap

Nyt aloin ihmetellä, että miten on mahdollista, että olet 120-130 kg, mutta pienempi mahalaukku, ei ikinä turvotusta tai ähkyä ja syöt paljon vähemmän ja terveellisemmin kuin muut ihmiset? Sulla on varmaan vikaa ruuan ja syömisen hahmottamisessa ja kehontuntemusten aistimisessa tms.

Tai sitten me ihmiset olemme erilaisia. Metobolia toimii aivan eri vauhdilla eri ihmisillä. Oon taas se 120-kiloinen ja ihan "aikuisten oikeesti" syön vähemmän kuin monet hoikat ystäväni. Liikun kyllä, kävelen säännöllisesti ja vaivatta useamman kilometrin lenkkejä koiran. Lihavuus on hämäävä asia. Minä lihoin kaksikymmentä vuotta sitten ahmimishäiriön ja hirveän kaljanjuomisen vuoksi. Jojottelin nuo parikymmentä vuotta, välillä todella typerilläkin nälkäkuureilla ja sen vuoksi kroppani pitää äärimmäisen tiukasti vararavinnoistaan kiinni. Vatsaani ei mahdu paljoa, huono olo tulee paljon vähemmästä kuin todella hoikalle ystävälleni. Ja pysyy pidempään. Arkena syön suht kevyesti, paljon kasviksia menee, en napostele aterioiden välillä, herkkuja kerran viikossa, en käytä alkoholia lainkaan ja niinvain olen edelleen läski. Enkä oikeastaan jaksa enää välittää siitä ollenkaan. Parikymmentä vuotta itsensä vihaamista saa riittää. Nyt keskityn elämään hyvin. Jos laihdun ni ok, jos en ni ei sekään haittaa. Olen onnellinen tällaisenaankin.

A tämä on totta ja sinulla on kilpirauhasen vajaatoimintaa, kannattaa selvittää se, googlaa aluksi

B tämä ei ole totta vaan sinulla on harhainen käsitys ruokatottumuksistasi

C. Ihmiset ovat erilaisia ja sinä et ymmärrä kuinka eri tavoin kehot voivatkaan toimia.

Kilppari tutkittu useampaankin otteeseen. Arvot loistavat. Kuten kaikki muutkin arvot. Olen itse pilannut kroppani metabolian vuosikausien jojottelulla ja kaikki mitä kerron, on totta. Pidin ääritarkkaa ruoka-, ja liikuntapäiväkirjaa aikanaan, johon laskin kaikki kilokalorit tarkalleen, salaateistakin. Mutta eivät ihmiset sitäkään katsoessaan uskoneet, että syön niin terveellisesti. Helvetin turhauttavaa tää joskus on kun itse tietää takuulla miten asiat ovat mut ei uskota. Mut onneks nyt sentään vain huvittelen täällä, eikä oikeesti tartte todistella kenellekään mitään.

Mä uskon sua. Mieheni on keskivartalolihava, paino vaan nousee ja nousee. Hän syö tavallisesti, on aina syönyt. Ei istu sohvalla herkkuja syöden, töissä syö salaattia. En ymmärrä miten hän vain lihoo ja lihoo. Isoimmat painonnousut ovat ajoittuneet ylennyksiin (stressi). Nukkuu liian vähän ja sydän lyö varmaan 45 krt/min. Kuluttaa varmaan 1000 kilokaloria päivässä, muuta selitystä en keksi. Säälittää.

Mättää roskaruokaa kodin ulkopuolella. Salasyöppö.

En usko. Kerran laihtui normikokoiseksi. Tällöin kävi päivät officella ja illat rakensi. Eli oli epätavallisen paljon liikkeellä. Väitän, että hänellä on todella hidas aineenvaihdunta. Ei laihdu lomillakaan vaikka syömme samaa ruokaa ja näen mitä popsii. Miespuolisilla sukulaisilla on samanlainen ulkomuoto, eli periytyy vahvasti.

Heh, mulla on verenpainetauti ka lääkitys. Sormet on kuin pallokalat tällä hetkellä. Nimin. Juustot, kalat ja viinit. Jotain nesteenpoistajaa vissiin olisin vailla mutta sellaista ei ole määrätty. Mahtaako saada apoteekista ilman reseptiä jotain sellaista?

Itse 52 kg painoisena en välittäisi väitellä asiasta 130 kg painavan henkilön kanssa. Siinä on 78 kg välimatkaa. Ja se on paljon.