Lue keskustelun säännöt.
Mitä sait lahjaksi mieheltä, kun olit synnyttänyt yhteisen lapsenne?
25.12.2017 |
Meillä mies antoi ruusuja ja arvokkaan kaulakorun. :)
Kommentit (60)
Ihmettelevä kirjoitti:
Mitä hittoa!
Olen saanut mieheltäni siemenet tuohon ihanaan lapseemme. Minkä ihmeen takia lapsen isän pitäisi alkaa lahjoja minulle ostelemaan?
Miehen suvussa on perinne antaa lahjoja ja huomioida tuoretta äitiä. <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mies antanut synnytyslahjoja enkä minä siitoslahjoja.
Mutta näiden kymmenen vuoden ja kolmen lapsen myötä hän on kuin varkain oppinut kokkaamaan ja ottanut päävastuun aterioista. Eli saan 1-2 lämmintä lahjaa päivässä. Nyt kolmannen synnytyksen jälkeen on usein ollut lounaaksi tarkoitettu pataruoka uunissa jo herätessäni aamulla.
Kukkia ja kalevalan lapsikorun, toisesta kukkia ja toisen helan koruun
En mitään eikä käynyt mielessäkään että olisin jotain lahjuksia tarvinnut. Olimme juuri saaneet kauan haaveilemamme lapsen. Enkä minä häntä miehelle lahjaksi synnyttänyt vaan täysin itsekkäästi omasta halusta ja valinnastani.
Kukkia ja koruja on tullut lasten syntymien jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todella arvokkaan Rolex kellon. En todella ollut osanut odottaa mitään lahjaa joten tuli ihan puskista mutta kyllä se todella ilahdutti! 30 vuotta myöhemmin mies on ex, poika aikuinen ja kello edelleen ranteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uhkaussoittoja iltamyöhään (jotten teettäisi isyystestiä).
En mitään. Hyvä, että edes tuli sairaalaan mukaan synnytykseen. Kuulema ei aikonut tulla ollenkaan, koska oli niin loukkaantunut minulle jostain. No, tuo kostomentaliteetti on huomattu myöhemminkin, kun asiat eivät mene niinkuin mies haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain ihanan Tiffanyn kaulakorun Ranskasta tilattuna 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruukkuruusun parvekkeelle jota olin ihaillut raskaana. Halusin keltaisen, mutta keltaisia kukkivia ei sillä hetkellä ollut saatavana joten mies osti ohikukkineen ja kimpun keltaisia ruusunnuppuja jotka floristi asetteli ruukkuun.
Nuput mullassa toki kuolivat pian mutta ruukkuruusu kukki seuraavana keväänä pontevasti, ja ajatus oli lämmin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihanko ei nainen ikinä saisi mieheltään mitään kivaa lahjaa toivoa, vaikka lapsen kantamisen ja synnytyksen jälkeen varmasti ansaitsisi lahjan paljon enemmän kuin esim. syntymäpäivänä?
Mies sitten vastavuoroisesti ei ansaitse lahjaa koskaan, ei tule mieleen mitään vastaavaa ponnistusta yhteisen onnen eteen.
Mies teki täytekakun mulle.
Naapuripetien äidit puhelivat keskenään "mitähän kiiltävää sitä nyt tulee...". Olivat toista kertaa asialla kumpikin. Minua ei kiiltävät kiinnosta, kun en ole koruihminen, joten kakku riitti hyvin ; )
Vierailija kirjoitti:
Ihanko ei nainen ikinä saisi mieheltään mitään kivaa lahjaa toivoa, vaikka lapsen kantamisen ja synnytyksen jälkeen varmasti ansaitsisi lahjan paljon enemmän kuin esim. syntymäpäivänä?
Mies sitten vastavuoroisesti ei ansaitse lahjaa koskaan, ei tule mieleen mitään vastaavaa ponnistusta yhteisen onnen eteen.
Aika yleistä tällä palstalla. Nainen ei saa koskaan vaatia eikä pyytää mitään. Jos nainen haluaa avautua, täällä kommentoidaan ettei miestä saa rasittaa omilla murheilla vaan sitä varten on tyttökaverit. Naisen myös on mukisematta korjattava miehen tavarat esim likaiset sukat, koska "onko se nyt niin rasittavaa pari sukkaa siivota pois". Miehen ei myöskään tarvitse lapsia hoitaa ellei kyseessä ole hätätilanne, koska miehelle ei lastenhoito kuulu tai korkeintaan lastenhoito silloin, kun nainen on kaupassa. Ajattelututapa on kuin 50-luvulla edelleen.
En ole synnyttänyt miehelleni lasta enkä aio.
En mitään, eikä uunituore isä saanut minultakaan mitään lahjaa. Opeteltiin vaan yhdessä vaihtamaan vaippaa ja otettiin kuvia tuosta omituisesta hylkeen näköisestä jälkeläisestämme :D
En ymmärrä, miksi yhteisen lapsemme syntymästä minun olisi kuulunut saada joku lahja?????
Se, että kannoin lasta sisälläni ja synnytin hänet ei riitä selitykseksi, koska näin on luonto päättänyt, nainen kantaa ja synnyttää.
Lapsi oli yhdessä suunniteltu ja yhdessä tehty - ja itse lapsi oli se lahja.
Kotona oli toki kukkia ja hyvää odottamassa (miehen hankkimana), herkuista nautimme yhdessä lasta ihaillen.
Toisen lapsen syntymä olikin sitten jo astetta arkisempi juttu, molemmille.