Onko ok katkaista välit perheeseen, kun

Mulla on vähän samankaltaisia tuntemuksia. Ymmärrän.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on vähän samankaltaisia tuntemuksia. Ymmärrän.

Et ole huono ihminen :-)

Jouduin tekemään saman välien katkaisun sisareeni joitakin vuosia sitten.

Kohteli äitiämme todella ala-arvoisesti ja syytti häntä kaikesta mahdollisesta lapsuudessa tapahtuneista asioista.

Äitini joutui sairaalaan 85 vuotiaana ja sielläkin sisareni aiheutti äidilleni pahaa mieltä samoilla keinoilla.

Sain hommattua sisarelleni vierailukiellon kun kerran systerin käynnin jälkeen löysin äitini itkemästä hillittömästi ja samantein pyysin henkilökuntaa saapumaan paikalle.

Äitini sai olla rauhassa sisareni pahuudelta loppuaikansa, mutta äitini kuoltua en ole enää pystynyt tapaamaan sisartani, enkä usko että elämäni aikana koskaan pystyn antamaan anteeksi kuinka hän äitiäni kohteli hänen viimeisinä vuosinaan.

Ikävää mutta totta. Äidit rakastavat narsistisinta ja psykopaattisinta lastaankin ja antavat anteeksi tekoja joita ei pitäisi anteeksi antaa.

Mielestäni perheen keskeisissäkään suhteissa ei pitäisi suvaita mitä tahansa käytöstä, vaikka sen käyttäytymisen aiheuttasi pelkkä vittumaisuun tai mielen sairaus.

Sain rauhan katkaisemalla välini sisareeni, enkä koe tekeväni mitään väärää.

Suojelen omaa perhettäni häneltä ja annan hänen tekonsa anteeksi, kunhan pysyy kaukana minulle rakkaista ihmisistä.

Vierailija kirjoitti:

Et ole huono ihminen :-)

Jouduin tekemään saman välien katkaisun sisareeni joitakin vuosia sitten.

Kohteli äitiämme todella ala-arvoisesti ja syytti häntä kaikesta mahdollisesta lapsuudessa tapahtuneista asioista.

Äitini joutui sairaalaan 85 vuotiaana ja sielläkin sisareni aiheutti äidilleni pahaa mieltä samoilla keinoilla.

Sain hommattua sisarelleni vierailukiellon kun kerran systerin käynnin jälkeen löysin äitini itkemästä hillittömästi ja samantein pyysin henkilökuntaa saapumaan paikalle.

Äitini sai olla rauhassa sisareni pahuudelta loppuaikansa, mutta äitini kuoltua en ole enää pystynyt tapaamaan sisartani, enkä usko että elämäni aikana koskaan pystyn antamaan anteeksi kuinka hän äitiäni kohteli hänen viimeisinä vuosinaan.

Ikävää mutta totta. Äidit rakastavat narsistisinta ja psykopaattisinta lastaankin ja antavat anteeksi tekoja joita ei pitäisi anteeksi antaa.

Mielestäni perheen keskeisissäkään suhteissa ei pitäisi suvaita mitä tahansa käytöstä, vaikka sen käyttäytymisen aiheuttasi pelkkä vittumaisuun tai mielen sairaus.

Sain rauhan katkaisemalla välini sisareeni, enkä koe tekeväni mitään väärää.

Suojelen omaa perhettäni häneltä ja annan hänen tekonsa anteeksi, kunhan pysyy kaukana minulle rakkaista ihmisistä.

Sama. Pystyn antamaan anteeksi nuo teot, mutta en halua käydä samaa läpi enää.

Olen vanhin lapsi ja ainoa tyttö, jonka vuoksi luulen etten ollut toivottu. Tämän vuoksi mun perhe savusti mut ulos.

Ja muuten, aika kummallista että sisaressasi on joku vika, jos kerran on kasvanut narsistiksi? Narsisminhan aiheuttaa nimenomaan kasvatus. Luulenpa että sisarenne on perheenne scapegoat, kuten minä varmaan olen mridän perheen scapegoat.