Lue keskustelun säännöt.
Röökin lopettaneet! Kuinka kauan pahimmat viekkarit kestivät?
23.12.2017 |
Kestän fyysiset viekkarit "kuin mies", mutta henkisistä vieroitusoireista se äärimmäinen v*tutus on jotain mitä en vaan pysty ottaa vastaan. Olen koettanut kerran aiemmin lopettaa, ja juurikin tuo ihan uskomattomiin sfääreihin mennyt vihan tunne ihan kaikkea kohtaan sai minut retkahtamaan. Kädet saa täristä ja päätä saa särkeä, mutta se viha...
Kuinka kauan se kestää? Yritän tässä motivoida itseäni ja valmistautua pahimpaan. Tämä ei sitten ole mikään "uuden vuoden lupaus - tempaus" vaan ihan itsestä lähtevä päätös. Olen tupakoinut puolet elämästäni, nyt riitti.
Kommentit (51)
Ensin käytin sähköhöyrystintä pari vuotta, sitten nikotiinipillereitä pari vuotta. Sitten ne vain unohtuivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Poltin 14v -> 28v, suunnilleen askin päivässä, teinarina meni jo koulupäivisin 10 ja loput illalla kavereiden kanssa pihalla pyöriessä. Lopetin kuin seinään, se tuli itsestä jostain syvältä sisimmästä se ajatus. Nelisen päivää taisin syödä nikotiinipurkkaa, yhteensä 4 palaa. En muista että olisi ollut vaikeaa tilanteissa, joissa ennen poltti. Aiemmassa lopetuskerrassa oli vaikeaa ja tunnistan ton vihan ja turhautumisen. Silloin lopetin "koska niin kuuluu tehdä", persiillehän se meni puolen vuoden savuttomuuden jälkeen.
Poltin yli 20 vuotta. Lopetin tupakoinnin 3 vuotta sitten kertalaakista ilman mitään apuja ja kolmanteen päivään asti oireet vaan pahenivat, jolloin en pystynyt kuin makaamaan tuskissani, kun joka paikkaan sattui. Viekkarit oli sitten siinä. Sen jälkeen se oli pelkästään uuden opettelua muutaman viikkoa.
M 42
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin kymmenvuotisen röökaajan urani vuosia sitten. Kuukausi meni kärvistellessä ja sen jälkeen helpotti. En käynyt ulkona tai juonut kotonakaan viiniä tms jolloin olisi tehnyt mieli. Vältin tietoisesti myös muita sosiaalisia tilanteita, joissa olisin normaalisti sauhutellut.
Tsemppiä!
Minäkin tulen jättämään kaikki kaljat ja viinit kauppaan. Aamukahvi ahdistaa eniten, mutta pitää mennä parvekkeelle hengittämään raitista pakkasilmaa ja ohjelmoida aivot uudelleen siten, että nauttii sitten siitä instead.
Kuukausi siis..? Sehän menee hujauksessa. Istun eristyksissä ja selaan mammapalstaa. Ihan mitä tahansa, en halua noita syöpäkääryleitä enää. Olen itse asiassa suunnitellut lopettamista jo niin kauan niin tosissani, ettei tupakka maistukaan enää niin hyvältä. Hyvät on siis lähtökohdat, mutta silti PELOTTAA.
Ap
About pari viikkoa, lopetin ilman mitään korvaavia tuotteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla se vitutus kesti ainakin puoli vuotta. Olin polttanut yli 40 vuotta. Nyt lopetuksesta vuosi ja vieläkin joskus kiehahtaa, tekee niin helkkaristi mieli. En koskaan polttanut yli kymmentä sätkää päivässä. Jotta semmonen koukuttaja se!
Niin kuin pari teistä, minäkin aion lopettaa ilman mitään korvaustuotteita. Kerrasta poikki vaan. Tuntuu, että niin minun kuuluu se tehdä. "Luomusti." Se tuntuu oikealta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen nikotiinikorvaustuotteita, itselläni lievitti juurikin sitä massiivista vitutusta. Kuukaudessa pahin kärki on ohi ja usko pois, kun pahimmasta pääsee yli niin sitten on helppoa olla ilman. Ja ne jotka sanoo että vielä kymmenen vuodenkin jälkeen tekee mieli, puhuvat paskaa. Siinä pisteessä voi jo vetää muutaman viihderöökin ilman pelkoa koukuttumisesta uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla se vitutus kesti ainakin puoli vuotta. Olin polttanut yli 40 vuotta. Nyt lopetuksesta vuosi ja vieläkin joskus kiehahtaa, tekee niin helkkaristi mieli. En koskaan polttanut yli kymmentä sätkää päivässä. Jotta semmonen koukuttaja se!
Oikeasti? No, onhan tuo 40 vuotta aika kiitettävä aika. Kiukuttaako/kiukuttiko sinua nimenomaan se ettet pääse tupakalle vai ihan noin yleisesti, niin kuin minua kiukuttaa? V*tuttaa siis kaikki arjen asiat. Likapyykki tai se, että kahvi on lopussa. Mikä tahansa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin kymmenvuotisen röökaajan urani vuosia sitten. Kuukausi meni kärvistellessä ja sen jälkeen helpotti. En käynyt ulkona tai juonut kotonakaan viiniä tms jolloin olisi tehnyt mieli. Vältin tietoisesti myös muita sosiaalisia tilanteita, joissa olisin normaalisti sauhutellut.
Tsemppiä!
Minäkin tulen jättämään kaikki kaljat ja viinit kauppaan. Aamukahvi ahdistaa eniten, mutta pitää mennä parvekkeelle hengittämään raitista pakkasilmaa ja ohjelmoida aivot uudelleen siten, että nauttii sitten siitä instead.
Kuukausi siis..? Sehän menee hujauksessa. Istun eristyksissä ja selaan mammapalstaa. Ihan mitä tahansa, en halua noita syöpäkääryleitä enää. Olen itse asiassa suunnitellut lopettamista jo niin kauan niin tosissani, ettei tupakka maistukaan enää niin hyvältä. Hyvät on siis lähtökohdat, mutta silti PELOTTAA.
Ap
Joo, tää kantsii tehdä. Lopetin itse tupakoinnin kuusi vuotta sitten ja tein sen nimenomaan niin, että aina mieliteon iskiessä kävin parvekkeella seisomassa kuin röökillä, mutta en polttanut sitä röökiä. Aina kun palasin sisälle, mieleni unohti tupakan tarpeen kunnes taas oli "aika käydä tupakalla".
Fyysiset vieroitusoireet loppuivat itsellä viikossa, mutta oli se melkoista itkemistä ja hikoilua. Kolme seuraavaa kuukautta olin aivan hermoraunio, koska olin aina hoitanut kaikki mielipahani vain polttamalla tarpeeksi monta tupakkaa ketjussa ja yhtäkkiä ei ollut mitään keinoja käsitellä ikäviä tunteita. Puolen vuoden jälkeen olin savuton, niin henkisesti kuin fyysisestkin.
Suurin motivaattori itsellä oli halu selvitä niistä vieroitusoireista yhdellä kerralla. En ikinä enää aloita uudestaan, ettei vaan tarvitse vieroittautua uudestaan. Niin hirveää se oli.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen nikotiinikorvaustuotteita, itselläni lievitti juurikin sitä massiivista vitutusta. Kuukaudessa pahin kärki on ohi ja usko pois, kun pahimmasta pääsee yli niin sitten on helppoa olla ilman. Ja ne jotka sanoo että vielä kymmenen vuodenkin jälkeen tekee mieli, puhuvat paskaa. Siinä pisteessä voi jo vetää muutaman viihderöökin ilman pelkoa koukuttumisesta uudestaan.
No aivan varmasti on riski koukuttumisesta uudestaan, älä hölmöile. Pitkään tupakoineella pelkästään savukkeen pitäminen sormien välissä on jo niin selkärangassa että sieltä se addiktio puskee päälle uudelleen kymmenen vuoden jälkeenkin - jos ei nyt fyysinen niin se henkinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pari viikkoa. Sitten helpotti paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä lopetin kymmenvuotisen röökaajan urani vuosia sitten. Kuukausi meni kärvistellessä ja sen jälkeen helpotti. En käynyt ulkona tai juonut kotonakaan viiniä tms jolloin olisi tehnyt mieli. Vältin tietoisesti myös muita sosiaalisia tilanteita, joissa olisin normaalisti sauhutellut.
Tsemppiä!
Minäkin tulen jättämään kaikki kaljat ja viinit kauppaan. Aamukahvi ahdistaa eniten, mutta pitää mennä parvekkeelle hengittämään raitista pakkasilmaa ja ohjelmoida aivot uudelleen siten, että nauttii sitten siitä instead.
Kuukausi siis..? Sehän menee hujauksessa. Istun eristyksissä ja selaan mammapalstaa. Ihan mitä tahansa, en halua noita syöpäkääryleitä enää. Olen itse asiassa suunnitellut lopettamista jo niin kauan niin tosissani, ettei tupakka maistukaan enää niin hyvältä. Hyvät on siis lähtökohdat, mutta silti PELOTTAA.
Ap
Joo, tää kantsii tehdä. Lopetin itse tupakoinnin kuusi vuotta sitten ja tein sen nimenomaan niin, että aina mieliteon iskiessä kävin parvekkeella seisomassa kuin röökillä, mutta en polttanut sitä röökiä. Aina kun palasin sisälle, mieleni unohti tupakan tarpeen kunnes taas oli "aika käydä tupakalla".
Fyysiset vieroitusoireet loppuivat itsellä viikossa, mutta oli se melkoista itkemistä ja hikoilua. Kolme seuraavaa kuukautta olin aivan hermoraunio, koska olin aina hoitanut kaikki mielipahani vain polttamalla tarpeeksi monta tupakkaa ketjussa ja yhtäkkiä ei ollut mitään keinoja käsitellä ikäviä tunteita. Puolen vuoden jälkeen olin savuton, niin henkisesti kuin fyysisestkin.
Suurin motivaattori itsellä oli halu selvitä niistä vieroitusoireista yhdellä kerralla. En ikinä enää aloita uudestaan, ettei vaan tarvitse vieroittautua uudestaan. Niin hirveää se oli.
Hei kiitti, tämä jostain syystä motivoi tosi paljon, samastun kovasti. Täysin savuton kesään mennessä siis!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kaikki lihoneet lopettamisen jälkeen? Itse laihdutuskuurilla ja ajattelin lopettaa polttamisen.. meneeköhän dieetti mönkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen nikotiinikorvaustuotteita, itselläni lievitti juurikin sitä massiivista vitutusta. Kuukaudessa pahin kärki on ohi ja usko pois, kun pahimmasta pääsee yli niin sitten on helppoa olla ilman. Ja ne jotka sanoo että vielä kymmenen vuodenkin jälkeen tekee mieli, puhuvat paskaa. Siinä pisteessä voi jo vetää muutaman viihderöökin ilman pelkoa koukuttumisesta uudestaan.
No aivan varmasti on riski koukuttumisesta uudestaan, älä hölmöile. Pitkään tupakoineella pelkästään savukkeen pitäminen sormien välissä on jo niin selkärangassa että sieltä se addiktio puskee päälle uudelleen kymmenen vuoden jälkeenkin - jos ei nyt fyysinen niin se henkinen.
Myönnän että kokemukseen pohjautuva otantani on kapea, sisältäen itseni ja muutaman tupakoinnin lopettanutta ystävääni. Se ei tietenkään kaikkia koske, monet ovat olleet vielä pidempään koukussa röökiin (15->) jolloin voi tilanne olla eri. Itse voin vetää pari askia röökiä ja lopettaa siihen, ilman huolia uudelleenkoukuttumisesta. Polttamatta alle 10v.
Fyysiset vieroitusoireet menivät ohi muutamassa päivässä, mutta henkinen puoli kesti 2-3 kuukautta todella pahana, sen jälkeen vielä pari kuukautta siedettävänä. Mulla ei ilmennyt vihana vaan äärimmäisen negatiivisena mielialana. Arvelin, että en ehkä enää ikinä naura tai innostu mistään yhtään, mutta kyllä sekin aika lopulta tuli.
Pitkään poltin, monta kertaa yritin lopettaa ja viimeinen lakko kertalaakista ilman korvaustuotteita - on jatkunut jo niin pitkään, että en enää laske vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen nikotiinikorvaustuotteita, itselläni lievitti juurikin sitä massiivista vitutusta. Kuukaudessa pahin kärki on ohi ja usko pois, kun pahimmasta pääsee yli niin sitten on helppoa olla ilman. Ja ne jotka sanoo että vielä kymmenen vuodenkin jälkeen tekee mieli, puhuvat paskaa. Siinä pisteessä voi jo vetää muutaman viihderöökin ilman pelkoa koukuttumisesta uudestaan.
Ei muuten voi mitään viihderöökejä vedellä tai se on taas kohta menoa. Pitää ottaa sama linja kuin alkoholistilla, ei savujakaan koskaan.
Minulla on neljäs vuosi sähkötupakalla menossa, sitä ennen vedin topan parissa päivässä. Nyt olis tarkoitus lopettaa sähkiskin, ajattelin suurimpaan ketutukseen käyttää nikotiini pillereitä ja lenkkeilyä.
En tunne ketään ekalla lopetuskerralla onnistunutta. Monesko lopetusyrityskerta ap:lla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen nikotiinikorvaustuotteita, itselläni lievitti juurikin sitä massiivista vitutusta. Kuukaudessa pahin kärki on ohi ja usko pois, kun pahimmasta pääsee yli niin sitten on helppoa olla ilman. Ja ne jotka sanoo että vielä kymmenen vuodenkin jälkeen tekee mieli, puhuvat paskaa. Siinä pisteessä voi jo vetää muutaman viihderöökin ilman pelkoa koukuttumisesta uudestaan.
Ei muuten voi mitään viihderöökejä vedellä tai se on taas kohta menoa. Pitää ottaa sama linja kuin alkoholistilla, ei savujakaan koskaan.
Minulla on neljäs vuosi sähkötupakalla menossa, sitä ennen vedin topan parissa päivässä. Nyt olis tarkoitus lopettaa sähkiskin, ajattelin suurimpaan ketutukseen käyttää nikotiini pillereitä ja lenkkeilyä.
No itse voin, mutta ei tietysti päde kaikkiin.
Minä lopetin kymmenvuotisen röökaajan urani vuosia sitten. Kuukausi meni kärvistellessä ja sen jälkeen helpotti. En käynyt ulkona tai juonut kotonakaan viiniä tms jolloin olisi tehnyt mieli. Vältin tietoisesti myös muita sosiaalisia tilanteita, joissa olisin normaalisti sauhutellut.
Tsemppiä!