Meillä mies ei välitä joulusta, joten ei myöskään osallistu valmisteluihin. Kohtalotovereita?
Muita?
Yksin (lasten pienellä säheltävällä "avulla") olen ostanut lahjat, imuroinut, koristellut, paketoinut, leiponut, kokannut...
No, sinänsä pieni juttu, koska mies on arjessa mukana muuten. Mietin vaan onko kohtalotovereita vai onko kaikilla muilla joulun valmistelu koko perheen yhteinen juttu?
Kommentit (46)
Meillä oli sama. Suhtautui jotenkin vähätellen tai ivallisesti jouluun ja pyrki olemaan joka joulu ainakin jonkin verran töissä.
Oli aika surullista ja raskasta itselle kolmen lapsen kanssa.
Meillä oli ennen, mutta vähitellen on tottunut. ja äsken koristeli lasten kanssa kuusen ja paistaa kinkun. Miehellä ateisti-isä ja alkoholisti, joten joulumuistot eivät ole kivoja. Vähitellen on kanssani oppinut siihen, että joulusta voi tehdä kivankin itse. Tuollaiset miehet on totutettava joulun ajatukseen vain vähitellen. Joku trauma siinä voi olla taustalla.
Meillä mies paistaa kinkun, tekee jouluruuan ja hakee joulukuusen. Muuten hoidan minä koristelut, lahjat jne.
Tuttua. Juuri mies äsken sanoi, että inhoaa joulua lasten kuullen. Tökeröä. Meillä joulu tulee suurimmaksi osana valmiina kaupasta, joten hänen joulustressiään en ymmärrä. Joka vuosi teen vain lanttulaatikon, rosollin ja jälkiruuan, hän tekee kinkun. Kaikki muu tulee kaupasta.
Taitaa tulla hänen lapsuudestaan tuo negatiivisuus. Koskaan ei ole puhunut perheen joulutraditioista. onkohan niitä ollut. Nyt olen patistanut häntä viikkoja muistamaan omia sukulaisiaan ja kummilastamme jouluna lahjakortilla tai joulurahalla tilille. Tänään viimeksi kahdesti. Enää en aio kysyä onko asia hoidettu. Mutta kaikesta tästä huolimattta hän on yl. Hankkinut lahjan pari lapsillemme. Nyt olen monta päivää kunnellut mantraa ' en ehdi paketoida lahjoja'. Minä olen paketoinut 27 lahjaa tähän jouluun ja 4 paketoimatta. Jos miehen lahjat paketoimatta huomenna aattona, ne voi varmaan palauttaa kauppaan joulun jälkeen:)
Ei niitä lahjoja tartte itse paketoida. Lähes joka paikassa tuntuu nykyään olevan paketointipalvelu, osassa paketoivat myyjät ja osassa on joku urheiluseuran tai koululuokan palvelu.
Vierailija kirjoitti:
Tuttua. Juuri mies äsken sanoi, että inhoaa joulua lasten kuullen. Tökeröä. Meillä joulu tulee suurimmaksi osana valmiina kaupasta, joten hänen joulustressiään en ymmärrä. Joka vuosi teen vain lanttulaatikon, rosollin ja jälkiruuan, hän tekee kinkun. Kaikki muu tulee kaupasta.
Taitaa tulla hänen lapsuudestaan tuo negatiivisuus. Koskaan ei ole puhunut perheen joulutraditioista. onkohan niitä ollut. Nyt olen patistanut häntä viikkoja muistamaan omia sukulaisiaan ja kummilastamme jouluna lahjakortilla tai joulurahalla tilille. Tänään viimeksi kahdesti. Enää en aio kysyä onko asia hoidettu. Mutta kaikesta tästä huolimattta hän on yl. Hankkinut lahjan pari lapsillemme. Nyt olen monta päivää kunnellut mantraa ' en ehdi paketoida lahjoja'. Minä olen paketoinut 27 lahjaa tähän jouluun ja 4 paketoimatta. Jos miehen lahjat paketoimatta huomenna aattona, ne voi varmaan palauttaa kauppaan joulun jälkeen:)
Miksi ihmeessä patistat aikuista ihmistä? Se miten hän on tai on olematta yhteydessä sukulaisiinsa on ihan hänen oma asiansa. Miksi pitää puuttua kaikkeen kuin mikäkin diktaattori-matroona?
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä lahjoja tartte itse paketoida. Lähes joka paikassa tuntuu nykyään olevan paketointipalvelu, osassa paketoivat myyjät ja osassa on joku urheiluseuran tai koululuokan palvelu.
Meidän pienellä paikkakunnalla oli eläkeläisten siis eläkeliiton paketointipalvelu. Oli hitaan ja vaivalloisen oloista, kun parit paketit laittoivat. Itse tykkään paketoida ja sain mieleisellällä paperilla, kun paketoin suurimman osan itse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttua. Juuri mies äsken sanoi, että inhoaa joulua lasten kuullen. Tökeröä. Meillä joulu tulee suurimmaksi osana valmiina kaupasta, joten hänen joulustressiään en ymmärrä. Joka vuosi teen vain lanttulaatikon, rosollin ja jälkiruuan, hän tekee kinkun. Kaikki muu tulee kaupasta.
Taitaa tulla hänen lapsuudestaan tuo negatiivisuus. Koskaan ei ole puhunut perheen joulutraditioista. onkohan niitä ollut. Nyt olen patistanut häntä viikkoja muistamaan omia sukulaisiaan ja kummilastamme jouluna lahjakortilla tai joulurahalla tilille. Tänään viimeksi kahdesti. Enää en aio kysyä onko asia hoidettu. Mutta kaikesta tästä huolimattta hän on yl. Hankkinut lahjan pari lapsillemme. Nyt olen monta päivää kunnellut mantraa ' en ehdi paketoida lahjoja'. Minä olen paketoinut 27 lahjaa tähän jouluun ja 4 paketoimatta. Jos miehen lahjat paketoimatta huomenna aattona, ne voi varmaan palauttaa kauppaan joulun jälkeen:)
Miksi ihmeessä patistat aikuista ihmistä? Se miten hän on tai on olematta yhteydessä sukulaisiinsa on ihan hänen oma asiansa. Miksi pitää puuttua kaikkeen kuin mikäkin diktaattori-matroona?
Patistin, koska hyviin tapoihin kuuluu vastavuoroisuus. Hänen sukulaisensa muistavat usealla paketilla meitä aina. Noloa ja loukkaavaa olisi jättää kummipoika huomioimatta jouluna. Minulla on kaksi kummilasta ja minä hoidan ne.
Pitäs osallistua, jos on lapsia.
Jos oisitte kahestaan, niin siinä voi emäntä ihan itte vouhottaa ja rakentaa itselleen "joulurauhaa".
Ikävää. Mun mies ostaa kyllä lahjoja ja osallistuu jouluun sinänsä, mutta ei osallistu mihinkään 'pieneen ja kivaan' kuten joulukortit, kalenterit, kuusi, koristelu, valot, joulutapahtumissa käynti lasten kanssa. Nämä on vapaaehtoisia joten olen hyväksynyt asian ja teen itsekin vain mitä jaksan.
Me mennään miehen vanhemmille aattoiltana, joten jouluruokaa ei tarvitse tehdä, mutta en todellakaan katsoisi hyvällä jos se pitäisi tehdä yksin! En tosin kyllä usko että mies jättäisi sen minulle jos joulu järjestettäisiin meillä kotona.
Eiköhän noita ole melkoinen lauma. Mutta jos ottaa heidän sanomisensa todesta ja jättää lahjat ostamatta, niin johan nousee ulina. Miehet ovat niin lapsellisia, että kun kotona äiti hoiti koko joulurevohkan, niin kuvittelevat, että äiti = vaimo hoitaa homman. Hankkivatko nämä vastarannankiisket muuten vaimolle kunnon joululahjan? Joko niistä punaruutuisista aamutossuista ja flanelliyöpaidasta on päästy?
Antakaa miehenne olla sellainen kun on. Jos ei tee niin ei tee, kunnioittakaa sitä. Mutta antakaa kärsiä seuraukset eli älkää nyt ainakaan hoitako miehen sukulaisten lahjoja tms.
Jos nainen tekee joulun yksin voi jättää ison osan asioita tekemättä ja keskittyä vain itselleen tärkeisiin asioihin.
Kehittyneempi versio ylläolevasta on keskustella miehen kanssa siitä millaisen joulun mies toivoo, miten joulua on vietetty hänen lapsuudessa yms.
Ja kertoa omista toiveista ja sitten yhdessä sovitaan se meidän perheen tapa ja jaetaan tehtävät.
Kyllä meillä on myös jokseenkin sama meininki, kuin Ap:lla. Minä ostan kaikki lahjat lapsille ja ennen vielä miehen kaikille sukulaisillekin. Lisäksi siivoukset ja ruokapalvelu on minun heiniä ollut aina.
Mies osallistuu: ostaa (37€) ja paistaa kinkun ja hakee lasten kanssa kuusen. Hänen osuus on noissa kahdessa asiassa täsmällisesti. Nykyisin hänen sukulaiset eivät saa mitään, koska minä en jaksa ideoida ja ajatella enää heitä kaikkia ja rahallisesti se oli todella arvokasta. Avomieheni on todella pihi, jouluun hän on valmis satsaamaan rahallisesti max. 50€. Olen tehnyt lahjaostokset ja ruuat, siivoukset joka vuosi ihan keskenäni.
Tänä vuonna ostin kaikki ruuat mm. laatikot, salaatit ja leivonnaiset kaupasta, en aio olla koko joulua keittiössä.
Mieheni ei välitä joulusta, mutta silti olemme joka vuosi yhdessä siivonneet ja kokanneet. Hoitaa myös lahjat omille sukulaisilleen, en suostuisi ottamaan vastuuta niistä (paketoinnin kyllä nykyään hoidan, se on mielestäni ihan mukavaa mutta mies ei siitä pidä).
Olen laskenut mitä joulu maksaa. Mies antaa minulle oman osuutensa rahana. Osallistuu sitten käytännön hommiin jonkin verran. Mutta itselleni on pääasia että maksaa osansa. Joulu tulee kalliiksi: kummilasten ja sukulaistenn lahjat, ruoat, kortit, kuusi, joulupukki (meillä on pienet lapset). Ja tietenkin ruoat, anoppikin on meillä joulun. Miehen osuus 420 e ja minulta saman verran.
Vierailija kirjoitti:
Olen laskenut mitä joulu maksaa. Mies antaa minulle oman osuutensa rahana. Osallistuu sitten käytännön hommiin jonkin verran. Mutta itselleni on pääasia että maksaa osansa. Joulu tulee kalliiksi: kummilasten ja sukulaistenn lahjat, ruoat, kortit, kuusi, joulupukki (meillä on pienet lapset). Ja tietenkin ruoat, anoppikin on meillä joulun. Miehen osuus 420 e ja minulta saman verran.
Aika vähällä rahalla teette. Oletteko pienituloisia? Vai eikö tuossa ole oman perheen lahjat mukana?
Ihan ok tulot meillä, ollaan ehkä keskituloisia. Mies ei suostu maksamaan enempää, valittaa jo tästäkin. Summassa on mukana myös omat ja lasten lahjat.
Mun isä ei koskaan osallistu. Joinakin vuosina on osallistunut pienellä summalla ruokien ostoon, mutta tänä vuonna ei taas sitäkään. Istuu kyllä mielellään joulupöydässä ja tyhjentää pöytää hyvää tahtia. Hän odottaa saavansa lahjoja, mutta ei itse osta muille.
Meilläkään mies ei tee muuta kuin ostaa pari päivää ennen joulua pari lahjaa ja paistaa kinkun. Edes kinkkua ei muistaisi ostaa jos en siitä sano.
Miehen mielestä joulua pitää olla mutta mitään em lukuun ottamatta ei tee. Murisee vain kun puhun esim kummilasten joululahjojen ostamisesta.
Kun anoppi vielä eli niin mies piti itsestään selvänä että äidilleen pitää olla lahja mutta ei koskaan sitä vaivautunut ostamaan. Minä ostin.
Yhtenä jouluna en sitten ostanut anopille lahjaa. Kun lähdimme hänen luonaan käymään niin mies kysyi missä anopin lahja on. Sanoin että siellä mihin olet sen laittanut. Mies suuttui että miksi minä en ole sitä anopille ostanut. Tiedustelin mieheltä mitä hän on ostanut minun äidille. Niinpä.
Mies osti sitten jotain huoltamolta ja jätti hintalapunkin lahjaan niin että näki mistä oli ostettu, siis vahingossa.
No joulun jälkeen minä sain haukut asiasta miehen siskolta että mitä ei ole yhtään ajateltu anoppia ajoissa niin että ostaa huoltamolta jotain. Sen jälkeen en anopin lahjan ostoon osallistunut.
Jos puolisoni olisi hindu, minulle olisi ihan se ja sama haluaako hän viettää diwalia, mutta en katsoisi että minun pitäisi siihen osallistua.