Lue keskustelun säännöt.
Pettäminen paljastui joulun alla, mennäkö anoppilaan vai ei..
22.12.2017 |
Ollaan oltu miehen kanssa kymmenen vuotta yhdessä ja meillä on pari lasta. Parisuhde oli mielestäni ihan kunnossa, vaikka lapset ja työ veivätkin aikaa luonnollisesti. Mieheni on aina ollut sosiaalinen tapaus, mutta olen luottanut häneen täysin eikä ole käynyt mielessäkään, että olisi pettäjä tyyppiä. Oli pikkujouluaikaan tosi outo ja paljasti viimein, että oli tasan vuosi sitten firman pikkujouluissa pettänyt minua. Kyseessä oli ollut joku miestä n. kymmenisen vuotta nuorempi nainen, ollaan 35v miehen kanssa. Mies sanoi, että on siitä asti katunut asiaa, mutta ei ole pystynyt kertomaan. Kolaus oli todella kova ja jäin vähäksi aikaa ihan sairaslomalle, koska en saanut öisin unta. Mies on osoittanut katumusta ja olemme käyneet pariterapiassa jo pari kertaa. Lapset ala-asteella. Rakastan miestäni, joten en siksi ollut valmis päästämään hänestä heti irti. Haluaisin vielä jatkaa yhdessä, mutta on kuitenkin erittäin vaikeaa rakentaa luottamusta uudestaan ja minulle on ilmaantunut järkyttäväviä riittämättömyyden tunteita. Nyt tässä on vielä sekin, että olemme luvanneet mennä viettämään jouluaattoa anoppilaan. Emme ainakaan toistaiseksi halua kertoa tästä ulkopuolisille, koska olemme päättäneet yrittää. Olen silti henkisesti aivan loppu ja suru & pettymys ei ole vieläkään laantunut miestä kohtaan täysin. Tuntuu kauhealta mennä anoppilaan, vaikka appivanhemmat ovatkin ihania. Menenkö sinne viettämään joulun vai viitsinkö laittaa lapset ja miehen sinne illaksi syömään ja jään itse kotiin "sairaana" ? Tämä on ihan hirveää tiedän sen, jos olisi normaali tilanne en ikinä jäisi pois, vaikka olisi mitä riitaa ollut. Toiset petetyt täällä ehkä ymmärtävät tuskani. Tuntuu, kun sydän olisi pienissä paloissa. Haluaisin myös vertaistukea, jos täältä sitä voisin löytää? Huoh. Niin surullinen joulu tulossa, vaikka lapsille ei tietenkään näytetä, että asiat on pahasti pielessä. :(
Kommentit (33)
Jäisin kotiin vaikka tuolla sairas verukkeella. En ehkä pystyisi esittämään ettei mikään olisi vikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni et tee väärin, vaikka jäät kotiinkin. Kyllä pettäminen voi oikeasti tehdä ihmisen ihan sairaaksi, henkinen väsymyskin on rankkaa. Jos jaksat kuitenkin mennä sinne niin ehkä se voisi tehdä hyvää, lastesi riemun näkeminen ja mukavien appivanhempien kanssa jutustelu voi olla ihan kiva jouluna, eihän sinun tarvitse miehesi vieressä siellä nyhjätä. Jos kuitenkin päätät olla menemättä niin ei sekään huono vaihtoehto ole, tee kuten haluat. Halaus!
Päätä itse menetkö vai jäätkö, tee kuten paremmalta tuntuu.
Miehellä on paljon hyvitettävää ja tuo on iso kriisi, kun on valehdellut vuoden ajan. Epäilisin itse, että oliko vaan kerta vai suhde, joka loppui vasta nyt, kun hän kertoi. Varmasti tuntuu, kuin olisi elämältä vedetty pohja pois.
*hali*
En osaa sanoa tuohon mitään, kannattaako sinun mennä vai ei. Sen saat päättää itse, ja miehesi tulee ymmärtää päätöstäsi tekonsa jälkeen. Jos yhtään tuntuu että anoppilaan meni aiheuttaa vain lisää ahdistusta, jäät kotiin.
Mitä tuohon pettämiseen tulee, vika ei ole koskaan siinä ketä petetään. Pettäjällä on usein itsellä itsetunto-ongelmia, hän yrittää paikata sitä. Vaikka olisi maailman kaikin puolin kunnollisin, kaunein ja ihanin vaimo, silti voi joutua petetyksi. Syy on aina pettäjän.
Toivottavasti saatte välinne korjattua, ymmärrän kyllä täysin miksi tuo jätti reikiä itsetuntoosi ja nyt koet olevasi riittämätön. Et kuitenkaan ole sitä. Jos et ajankaan kuluessa pääse eroon noista tunteista, harkitse eroa. Ei ole järkeä kuluttaa itseään loppuun jos voisit olla myös onnellinen. Itse en voisi koskaan antaa pettämistä anteeksi, mutta jos sinä suinkin pystyt, toivon todella että mies otti opikseen virheistään ja on jatkossa kunnollinen.
Jos pystyt näyttelemään, mene anoppilaan. Muussa tapauksessa sinulle tulee yllättäen kova migreeni, jota jäät potemaan muiden lähtiessä anoppilaan.
Tsemppiä sulle. Tiedän tasan missä paskassa ryvet tällä hetkellä. Itsellä sama homma,
mutta kestänyt jo monta vuotta. Ei aika näytä näitä haavoja parantavan, sehän se tässä veemäisintä onkin. Lapset meilläki...en halua heistä olla erossa, siksi sinnitelen...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No se on nyt ihan up to you miten haluat joulun viettää. Siis tarkoitan sitä, tee niin kuin itse haluat.
Jos kerran olette jo ehtineet käydä terapiassa, on aikomuksenne selättää koko asia ja satsata tulevaisuuteen. Kyllä, menisin jouluna myös anoppilaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen joskus miettinyt näitä pettämisjuttuja naisena, kun mahdollisuuksiakin olisi ollut, jopa silloin, kun miehen kanssa meni huonosti.
No en silti koskaan käynyt vieraissa. Mutta olen näitä miettinyt, että jos olisin ja olisin tunnustanut (kuten tässä vuosi tapahtuman jälkeen), niin jos olisin joutunut loppuelämäni hyvittelemään ja pyytelemään anteeksi mokaani, olisin ollut varmaan tyytyväinen, jos toinen olisi hakenut eroa.
Ei siinäkään ole mitään järkeä, jos pitää madella vuosikymmeniä mokan vuoksi, mikä tuli tehtyä ja mille ei voi enää mitään.
Eli jos sinusta ap tuntuu, että olet palasina ja haluat lapsille tehdä joulun, missä he ihmettelevät, että miksi äiti ei vietä sitä kanssamme ja miehesi pitää loppuelämä hyvittää mokaansa, niin hae suoraan eroa. Liitostanne ei tule yhtään mitään tuolla tavalla. Kukaan ei jaksa vuosikausia nöyristellä ja madella ja hyvittää ja osoittaa katumusta. Jos et pysty asiaa käsittelemään nyt ja tässä ja jättämään sivuun, ei liitostanne tule mitään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten parempi lyödä kantapäät yhteen ja kummankin lähteä elämään omaa elämää ja järjestää lasten asuminen niin, että se on lapsille hyväksi
Meillä ei ole lapsia, mutta sain aikoinaan tietää puoli vuotta jälkikäteen ystävänpäivän aattona miehen pettämisestä. Ystävänpäivänä oli minun perheeni kanssa päivällistä ym. Näytellessähän se meni. Piti yrittää ajatella kaikkea muuta. Keskittyä läheisiin. Olla "kuin ei mitään". Joulu on kuitenkin eri asia. Pitkät pyhät, pitkän kaavan mukaan vietetään aikaa yhdessä. Voi olla, että sinun paha olosi tullaan huomaamaan. Ehkä kuitenkin lasten takia voisit yrittää.. Olette kuitenkin jo jonkun aikaa asiaa nyt työstäneet (terapia ym), ettei suurin shokkivaihe enää ole päällä. Suosittelisin menemään... Mutta se on täysin itsestäsi tottakai kiinni. Sovitte vaikka etukäteen että ette ole kuitenkaan kovin kauaa. Joku veruke aina löytyy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinuna minä menisin miehen ja lasten kanssa anoppilaan aatoksi. Saisit edes hetkeksi jotain muuta ajateltavaa etkä möyhisi koko ajan ukkosi pettämistä. Oliko kyseessä muuten ainutkertainen tapaus vai onko pettäminen jatkunut vuoden aikana. Jos se oli ainutkertainen glögipäissään tehty syrjähyppy, jonka kyllä voisit antaa anteeksi. Jotenkin tuntui aloituksesi luettuani, että ole mielessäsi alkanut suurennella juttua. Tulee lukiessa mieleen telkkarisarjat ja ns. naisten romaanit, joissa kaikki on niin dramaattista, niin dramaattista. Puhukaa asia halki, poikki ja pinoon ja jatkakaa puhtaalta pöydältä. Ei se ole sen kummallisempaa. Paljon pahempiakin asioita tapahtuu maailmassa.
Itse jäisin kotiin... saisin etäisyyttä mieheen ja pohtia asioita siltä kannalta, että mitäs jatkossa. Ei ole miehelläkään herkkua olla lasten kanssa omien vanhempien luona. Kärvistelköön siellä! Ihan varmasti pohtii, mitä teet ja mitä aiot tehdä. Sinulla on teosta omat kärsimykset... ei miehenkää pidä päästä helpolla.
Itsellä meni 4v päästä miehen pettämisestä yli. Parisuhdeterapiaan käytettiin >1000€. Se että jää suhteeseen pettämisen jälkeen, on todella kivikkoinen tie. Voimia sulle<3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt näitä pettämisjuttuja naisena, kun mahdollisuuksiakin olisi ollut, jopa silloin, kun miehen kanssa meni huonosti.
No en silti koskaan käynyt vieraissa. Mutta olen näitä miettinyt, että jos olisin ja olisin tunnustanut (kuten tässä vuosi tapahtuman jälkeen), niin jos olisin joutunut loppuelämäni hyvittelemään ja pyytelemään anteeksi mokaani, olisin ollut varmaan tyytyväinen, jos toinen olisi hakenut eroa.
Ei siinäkään ole mitään järkeä, jos pitää madella vuosikymmeniä mokan vuoksi, mikä tuli tehtyä ja mille ei voi enää mitään.
Eli jos sinusta ap tuntuu, että olet palasina ja haluat lapsille tehdä joulun, missä he ihmettelevät, että miksi äiti ei vietä sitä kanssamme ja miehesi pitää loppuelämä hyvittää mokaansa, niin hae suoraan eroa. Liitostanne ei tule yhtään mitään tuolla tavalla. Kukaan ei jaksa vuosikausia nöyristellä ja madella ja hyvittää ja osoittaa katumusta. Jos et pysty asiaa käsittelemään nyt ja tässä ja jättämään sivuun, ei liitostanne tule mitään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten parempi lyödä kantapäät yhteen ja kummankin lähteä elämään omaa elämää ja järjestää lasten asuminen niin, että se on lapsille hyväksi
Voi jumalauta. AP:n mies ei ole nöyristellyt vuosikausia vaan AP on kuullut asiasta hetki sitten. Vähän armoa sille petetylle, eihän kukaan voi olettaa että petetty pystyy antamaan anteeksi muutamassa viikossa. Pettäminen ei ole mikään pikkujuttu, joka voidaan ohittaa tuosta noin vaan. Vaatii älyttömästi aikaa ja tekoja eikä sekään aina riitä.
Ap:lle älyttömästi tsemppiä, tiedän mitä käyt läpi. Ota oma aikasi ja tee joulun suhteen mikä parhaalta tuntuu.
Miksi ihmeessä tää äijä just ennen joulua päätti avautua kun kerran jo vuoden oli pitänyt mölyt mahassaan? Olis nyt edes oottanut pyhien yli ennen totuuden oksentamistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ratkaisevaa onki, oliko se kertaluontoinen tapahtuma vai pidempää jatkunut pelleily?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt näitä pettämisjuttuja naisena, kun mahdollisuuksiakin olisi ollut, jopa silloin, kun miehen kanssa meni huonosti.
No en silti koskaan käynyt vieraissa. Mutta olen näitä miettinyt, että jos olisin ja olisin tunnustanut (kuten tässä vuosi tapahtuman jälkeen), niin jos olisin joutunut loppuelämäni hyvittelemään ja pyytelemään anteeksi mokaani, olisin ollut varmaan tyytyväinen, jos toinen olisi hakenut eroa.
Ei siinäkään ole mitään järkeä, jos pitää madella vuosikymmeniä mokan vuoksi, mikä tuli tehtyä ja mille ei voi enää mitään.
Eli jos sinusta ap tuntuu, että olet palasina ja haluat lapsille tehdä joulun, missä he ihmettelevät, että miksi äiti ei vietä sitä kanssamme ja miehesi pitää loppuelämä hyvittää mokaansa, niin hae suoraan eroa. Liitostanne ei tule yhtään mitään tuolla tavalla. Kukaan ei jaksa vuosikausia nöyristellä ja madella ja hyvittää ja osoittaa katumusta. Jos et pysty asiaa käsittelemään nyt ja tässä ja jättämään sivuun, ei liitostanne tule mitään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten parempi lyödä kantapäät yhteen ja kummankin lähteä elämään omaa elämää ja järjestää lasten asuminen niin, että se on lapsille hyväksi
Voi jumalauta. AP:n mies ei ole nöyristellyt vuosikausia vaan AP on kuullut asiasta hetki sitten. Vähän armoa sille petetylle, eihän kukaan voi olettaa että petetty pystyy antamaan anteeksi muutamassa viikossa. Pettäminen ei ole mikään pikkujuttu, joka voidaan ohittaa tuosta noin vaan. Vaatii älyttömästi aikaa ja tekoja eikä sekään aina riitä.
Ap:lle älyttömästi tsemppiä, tiedän mitä käyt läpi. Ota oma aikasi ja tee joulun suhteen mikä parhaalta tuntuu.
Et oikein ymmärtänyt lukemaasi. Tossa kirjoitettiin, JOS. eli jos joutuu jatkossa elämään nöyristellen kokoajan, ei oo mtn järkee.
Tottakai menet anoppilaan. Syö vähän, ota sopivasti punaviiniä ja roiskaise miehesi pettäminen anopin ja apen naamalle. Haukut miehesi, hyökkää vaikka sen kimppuun jos se ei näytä tunteitaan ja on kuin mitään ei olisi tapahtunut. Poskeen naarmu tai jotain vastaavaa.
Öh, jos nyt mietitään tapahtumaa ihan mekaanisena suorituksena, niin joku kännipäissään(?) pani toista kännistä. Ei kuullosta kovin syvälliseltä ja miehenkään elämää mullistavalta tapahtumalta.
Eihän pettäminen Ok ole, mutta parisuhteessa seksi saa aivan käsittämättömiä mittasuhteita. Ehkä sen takia, että molemmat kokee luopuneensa jostain tms. Eihän kukaan sinkku pistä mitään painoarvoa edellisen viikonlopun panoille enää keskiviikkona.
Ei sentään pelannut perheen taloa tms. korjaamatonta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joskus miettinyt näitä pettämisjuttuja naisena, kun mahdollisuuksiakin olisi ollut, jopa silloin, kun miehen kanssa meni huonosti.
No en silti koskaan käynyt vieraissa. Mutta olen näitä miettinyt, että jos olisin ja olisin tunnustanut (kuten tässä vuosi tapahtuman jälkeen), niin jos olisin joutunut loppuelämäni hyvittelemään ja pyytelemään anteeksi mokaani, olisin ollut varmaan tyytyväinen, jos toinen olisi hakenut eroa.
Ei siinäkään ole mitään järkeä, jos pitää madella vuosikymmeniä mokan vuoksi, mikä tuli tehtyä ja mille ei voi enää mitään.
Eli jos sinusta ap tuntuu, että olet palasina ja haluat lapsille tehdä joulun, missä he ihmettelevät, että miksi äiti ei vietä sitä kanssamme ja miehesi pitää loppuelämä hyvittää mokaansa, niin hae suoraan eroa. Liitostanne ei tule yhtään mitään tuolla tavalla. Kukaan ei jaksa vuosikausia nöyristellä ja madella ja hyvittää ja osoittaa katumusta. Jos et pysty asiaa käsittelemään nyt ja tässä ja jättämään sivuun, ei liitostanne tule mitään. Tehtyä ei saa tekemättömäksi, joten parempi lyödä kantapäät yhteen ja kummankin lähteä elämään omaa elämää ja järjestää lasten asuminen niin, että se on lapsille hyväksi
Voi jumalauta. AP:n mies ei ole nöyristellyt vuosikausia vaan AP on kuullut asiasta hetki sitten. Vähän armoa sille petetylle, eihän kukaan voi olettaa että petetty pystyy antamaan anteeksi muutamassa viikossa. Pettäminen ei ole mikään pikkujuttu, joka voidaan ohittaa tuosta noin vaan. Vaatii älyttömästi aikaa ja tekoja eikä sekään aina riitä.
Ap:lle älyttömästi tsemppiä, tiedän mitä käyt läpi. Ota oma aikasi ja tee joulun suhteen mikä parhaalta tuntuu.
Et oikein ymmärtänyt lukemaasi. Tossa kirjoitettiin, JOS. eli jos joutuu jatkossa elämään nöyristellen kokoajan, ei oo mtn järkee.
Niin kirjoitettiin. Viestissä kirjoitettiin myös näin: "jos sinusta ap tuntuu, että olet palasina.... niin hae suoraan eroa." Puhutaan siis nykyhetkestä, ei tulevasta. Ihan kuin nykyhetken tuntemukset ennustaisivat sitä, miten ap jatkossa suhtautuu mieheensä ja kohtelee tätä, joten parempi erota heti.
Vierailija kirjoitti:
Ollaan oltu miehen kanssa kymmenen vuotta yhdessä ja meillä on pari lasta. Parisuhde oli mielestäni ihan kunnossa, vaikka lapset ja työ veivätkin aikaa luonnollisesti. Mieheni on aina ollut sosiaalinen tapaus, mutta olen luottanut häneen täysin eikä ole käynyt mielessäkään, että olisi pettäjä tyyppiä. . :(
Tämä on se pahin. Kun itse luotat täysillä ja sit sut hetkessä romutetaankin maan tasalle. Mä en koskaan toipunut. Niin järkyttävää se oli. Jäi ainainen epäilys. Sunkin tapauksessas äijäs on huijannu sua vuoden ajan, ku ei kertonu. Miten se nyt sit päätti kertoa?!
Varaa kylpyläviikonloppu. Tai osta kotiin hyvää viiniä, kuuntele musiikkia tai lue hyvää kirjaa. Älä lähde pahoittamaan mieltäsi anoppilaan. Halauksia. Miehesi ei ansaitsisi sinua.