Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?

Vihattu ov. kirjoitti:

Minulla on kummallinen muisto lapsuudesta. Olin päiväkodissa ja olin ehkä 5-vuotias, kun muita lapsia ruvettiin hakemaan kotiin, mutta minua ei tultu hakemaan. Lopulta olin viimeinen lapsi siellä hoitajien kanssa ja kun minua ei vain tultu hakemaan, niin hoitajat sanoivat, että heidänkin pitää päästä koteihinsa ja lähtivät pois. Sitten minä jäin sinne yksin ja muistan, kun kuljeskelin pitkin pimeää ja tyhjää päiväkotia ja leikin innoissani leluilla, joilla en muuten saanut leikkiä, joilla muut lapset eivät antaneet minun epäsuositun ja kiusatun lapsen muuten leikkiä. Oli luultavasti syksy ja siksi oli aikaisin pimeää. Jostain syystä en pelännyt lainkaan, vaikka olin pelokas lapsi ja kaiken järjen mukaan minun olisi pitänyt olla paniikissa ja itkeä siellä yksin. Pari kertaa kävin illan aikana päiväkodin keittiössä syömässä, josta onnistuin löytämään jotain ruokaa, ainakin näkkileipää, hedelmiä ja maitoa. Sitten kun alkoi väsyttämään, niin menin oman päiväkotiryhmäni tiloihin huoneeseen, jossa nukuttiin. Nukuin yön sinne lattialle jääneellä patjalla alusvaatteet päällä ja kun tuli vessahätä, niin onnistuin löytämään tieni vessaan ja hoitamaan tarpeilla käynnin, pyyhkimisen ja käsien pesun itse. Aamulla minut sitten löydettiin sieltä patjalta nukkumassa. Sitten olin normaalisti sen päivän siellä ja sinä päivänä minut haettiin kotiin. Olen puhunut tästä myöhemmin perheeni kanssa, mutta he ovat sanoneet, että olen nähnyt unta, mutta minä tiedän, että tämä ei ole unta sillä muistan selvästi kun katselin päiväkodin ikkunasta pimeälle, syksyiselle pihalle ja tajusin silloin, että kukaan ei minusta oikeasti pahemmin välitä ja sen jälkeen olen joutunut pitämään itse itsestäni huolta paljon enemmän kuin muut lapset. Noin 12-vuotiaasta asti olen pitänyt itse itsestäni huolta täysin.

Valemuisto, olet nähnyt unta. Minullakin on "muisto" siitä, kun grillaan sukulaisten kanssa talolla, jossa en ole ikinä käynyt. Tuo paikka myytiin ennen kuin synnyinkään, olen nähnyt sen pari kertaa kun ollaan ajettu vanhempien kanssa mökille. Ja kerran lapsena näin unta että sain kauan haluamani kengät lahjaksi. Tuo oli niin vakuuttava uni että vedin itkupotkuraivarit kun kenkiä ei löytynytkään seuraavana päivänä, eivätkä vanhemmat tietenkään tienneet yhtään mistä puhuin.

Kaikille niillee jotka ihmettelevät miksi joku on yhtäkkiä pistänyt välit poikki vaikka mitään ei omasta mielestä ole tapahtunut. Yksi yleinen syy on se että joku kolmas henkilö on puhunut pahaa sinusta, esim. väittänyt sinun sanoneen jotain pahaa hänestä. Kun eivät halua keskustella asiasta (kyseessähän voi olla vale tai väärinymmärrys) niin yksinkertaisesti katkaisevat kaikki välit ilman mitään selitystä.

Muutimme ok-taloon ja pian muuton jälkeen  makoilimme sängyssä kuunnellen naisen ja miehen vaimeasti erottuvaa riitelyä, mutisin että "taasko?" ja kaivauduin miehen kylkeen kun mies äkkiä  tönäisi minut pois, hyppäsi  ylös ja  huudahti kiihtyneenä " V""u eihän meillä oo naapureita!"  

Oli aika karmivaa kuunnella noita ääniä öisin, kun tiesi ettei niitä olisi pitänyt olla.  Koetimme kyllä selvittää, kävisivätkö jotkut naapurit öisin tupakalla ja  riitelivät samalla   tai huudattiko joku huonokuuloinen telkkaria mutta ei. Kumma kyllä, äänet loppuivat kun tulin raskaaksi.

Vierailija kirjoitti:

Muutimme ok-taloon ja pian muuton jälkeen  makoilimme sängyssä kuunnellen naisen ja miehen vaimeasti erottuvaa riitelyä, mutisin että "taasko?" ja kaivauduin miehen kylkeen kun mies äkkiä  tönäisi minut pois, hyppäsi  ylös ja  huudahti kiihtyneenä " V""u eihän meillä oo naapureita!"  

Oli aika karmivaa kuunnella noita ääniä öisin, kun tiesi ettei niitä olisi pitänyt olla.  Koetimme kyllä selvittää, kävisivätkö jotkut naapurit öisin tupakalla ja  riitelivät samalla   tai huudattiko joku huonokuuloinen telkkaria mutta ei. Kumma kyllä, äänet loppuivat kun tulin raskaaksi.

Äänet siis ilmeisesti kuuluivat kohdustasi?

Tämä on mietityttänyt pitkään. Parikymppisenä, parikymmentä vuotta sitten, tutustuin tosi mukavaan tyttöön opiskelukaupungissani, ja meistä tuli jonkinlaiset kaverit. Olen siis nainen itsekin. Tyttö seurusteli silloin, mutta pian poikaystävä jäi, ja tyttö rupesi bilettämään. Uusia miehiä pyöri paljon ympärillä. Jossain vaiheessa tyttö sai töitä toiselta puolelta Suomea ja katosi. Kuulin tutuilta, että hän oli lainannut rahaa eikä maksanut takaisin ja ruvennut bilettämään viinaa vahvempien aineiden voimalla. Kukaan kavereistani ei tiennyt, mitä oli tapahtunut.  Joku kaveri törmäsi kerran tytön ystävään, joka meni vaikean näköiseksi, kun kaverini kyseli tytön kuulumisia. Löysin tytön ihan sattumalta somesta, mutta eri sukunimellä. Näyttää elelevän ihan tavallista elämää. Mietityttää, että hävettääkö häntä bilemenneisyys ja huumeet vai se, että on lainannut rahaa eikä maksanut takaisin vai mahdollisesti joku muu. 

Oltiin miehen sukulaisten kanssa yötä suvun mökillä, joka on sata vuotta vanha talo. Sukulaisten mukaan talossa kummitteli ja illalla kaikilla tuntuikin riittävän kummittelukokemuksia taloon liittyen.

Yöllä havahduin yläkerrasta kuuluviin juoksuaskeliin ja anopin toteamukseen: "Joko nyt taas?"

Heräsin kunnolla, kun kuulin anopin kävelevän wc:n.

En ole kehdannut kysyä anopilta, kuuliko hänkin silloin yöllä jotain vai oliko ne askeleet ja anopin ääni pelkkää unta.

Pyöräilin kesätöistä kotiin joskus yöaikaan elokuun pimenevässä yössä. Kiinnitin huomiota johonkin tiellä seisovaan hahmoon, jota vilkaisin pyöräillessäni ohi. Tyypillä oli huppu tiukasti päässä, mutta kasvojen paikalla oli pelkkää mustaa. Ei vieläkään tiedä, tekikö väsymys tai pimeys tepposet, mutta se tyyppi oli jotenkin hyvin outo seisoessaan vaan yöllä keskellä tietä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muutimme ok-taloon ja pian muuton jälkeen  makoilimme sängyssä kuunnellen naisen ja miehen vaimeasti erottuvaa riitelyä, mutisin että "taasko?" ja kaivauduin miehen kylkeen kun mies äkkiä  tönäisi minut pois, hyppäsi  ylös ja  huudahti kiihtyneenä " V""u eihän meillä oo naapureita!"  

Oli aika karmivaa kuunnella noita ääniä öisin, kun tiesi ettei niitä olisi pitänyt olla.  Koetimme kyllä selvittää, kävisivätkö jotkut naapurit öisin tupakalla ja  riitelivät samalla   tai huudattiko joku huonokuuloinen telkkaria mutta ei. Kumma kyllä, äänet loppuivat kun tulin raskaaksi.

Äänet siis ilmeisesti kuuluivat kohdustasi?

Heh heh.  Tarkoitin siis, että viimeisen kerran tuo öinen etäinen riitely kuului pari pv sen jälkeen kun olin  tehnyt positiivisen  r-testin. 

Tuosta ylempänä olevasta tarinasta, noista öisistä äänistä tulee mieleen oma kokemus:

Olin noin 8v ja lueskelin taskulampun valossa sängyssäni, kun kuulin miten isä ja äiti keskustelivat vihaiseen sävyyn. En erottanut sanoja, mutta sävy oli kiivas ja pelotti, sillä vanhempani eivät ikinä riidelleet!

Hiivin ovelle ja avasin sen, äänet kuuluivat pimeästä alakerrasta ja heti  kun astuin ylimmälle portaalle joka piti  kovan narahduksen  alakertaan tuli  hiljaisuus. Huhuilin  isää ja äitiä turhaan, sitten menin vanhempien  makuuhuoneeseen ja kuulin tutun "naksahtelun",  oudon kurkkuäänen  jota isä aina pitää nukkuessaan sekä näin molempien hahmot sängyssä.  Tuijotin heitä hetken ja menin sitten takaisin omaan huoneeseen. En muistaakseni puhunut vanhemmilleni tapauksesta mitään, enkä kuullut  niitä  ääniä toiste.

Äitini on yh ja olin jo nuorena paljon öitä yksin kotona . Elettiin 80lukua ja silloin hittejä olivat  Noidan käsikirja, Vihreä käsi ym  joista äiti oli todennut että mitä sä tuollaista roskaa luet.

Kerran sitten äidillä oli taas yövuoro, olin 10v ja elettiin syksyä,  syys/lokakuuta.  Asuimme  6-kerroksisen talon ylimmässä kerroksessa,  minä nukuin makuuhuoneessa ja äiti olohuoneessa mutta jostain syystä menin usein olohuoneen sohvalle nukkumaan oli äiti kotona tai ei, kaipa tunsin siinä jotenkin olevani äidin lähellä.  Sohvalle siirryin tuonakin yönä peittoineni ja  olin juuri nukahtanut, kun heräsin koputukseen parvekkeen ovelta. Kop kop kop... Katsoin ja näin verhojen läpi tumman hahmon,  me vain olimme siellä kuudennessa kerroksessa! Juoksin paniikissa soittamaan  mummolle , mummo tuli  taksilla ja soitti poliisit, äiti oli minulle todella vihanen kun sellaisen sopan sain aikaan. Takavarikoi kirjastokorttini etten enää lainaisi pelottavia kirjoja ja "alkaisi kuvitella olemattomia".  Tuon jälkeen nukuin omassa sängyssäni kuunnellen korvalappustreoita, että jos se koputtelija palaisi,  niin en kuulisi sitä!

Niin ja jos joku nyt miettii miksei mummo ollut kanssani öitä... Mummo oli isäni äiti ja välit äitini kanssa olivat kireät, en oikein tiedä tarkemmin.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muistan ehdottoman varmasti lukeneeni, että Josef Fritzl olisi tehnyt itsemurhan tutkintavankeuden aikana. Nyt samaa uutista ei löydy mistään, ja viestimet kertovat hänen olevan lusimassa edelleen. Muistan miten harmitti, että eikö se kakkaläjä jäänytkään kärsimään tuomiotaan.

Minä taas olen varma, että olen lukenut isot lööppiotsikot Michael Schumacherin kuolemasta sen onnettomuutensa jälkeen. Hämmästyin kun pitkästä aikaa uutisoitiin ko. miehestä ja sain lukea hänen olevan elossa.

Mandela-efekti 👍

Muistan lukeneeni otsikoita siitä, että Waltteri Torikka tuli ulos kaapista. Kerran joku kaverini puhui jostain Torikan konsertista ja mietti että onkohan hänellä tyttöystävää, johon sanoin että sehän tuli kaapista tässä joku aika sitten. Oikeasti mitään kaapista tuloa ei ollut tapahtunut, vaan olin kuvitellut kaiken. 😄

Hullua, minustakin hän on julistettu tai julistautunut gayksi. Samoin Antti Tuisku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muistan ehdottoman varmasti lukeneeni, että Josef Fritzl olisi tehnyt itsemurhan tutkintavankeuden aikana. Nyt samaa uutista ei löydy mistään, ja viestimet kertovat hänen olevan lusimassa edelleen. Muistan miten harmitti, että eikö se kakkaläjä jäänytkään kärsimään tuomiotaan.

Minä taas olen varma, että olen lukenut isot lööppiotsikot Michael Schumacherin kuolemasta sen onnettomuutensa jälkeen. Hämmästyin kun pitkästä aikaa uutisoitiin ko. miehestä ja sain lukea hänen olevan elossa.

Mandela-efekti 👍

Muistan lukeneeni otsikoita siitä, että Waltteri Torikka tuli ulos kaapista. Kerran joku kaverini puhui jostain Torikan konsertista ja mietti että onkohan hänellä tyttöystävää, johon sanoin että sehän tuli kaapista tässä joku aika sitten. Oikeasti mitään kaapista tuloa ei ollut tapahtunut, vaan olin kuvitellut kaiken. 😄

Hullua, minustakin hän on julistettu tai julistautunut gayksi. Samoin Antti Tuisku.

Voisko tämä liittyä siihen, että molemmista on puhuttu homona kommenteissa ja keskusteluapalstoilla? Etenkin Tuiskusta. Mikä sitten on saanut sen mielikuvan, että henkilö on suoraan tullut kaapista ulos. Molempien kohdalla on vihjailtu lehtien toimesta, mutta kumpikaan ei puhu. 

Vierailija kirjoitti:

Pyöräilin kesätöistä kotiin joskus yöaikaan elokuun pimenevässä yössä. Kiinnitin huomiota johonkin tiellä seisovaan hahmoon, jota vilkaisin pyöräillessäni ohi. Tyypillä oli huppu tiukasti päässä, mutta kasvojen paikalla oli pelkkää mustaa. Ei vieläkään tiedä, tekikö väsymys tai pimeys tepposet, mutta se tyyppi oli jotenkin hyvin outo seisoessaan vaan yöllä keskellä tietä.

Minä olen nähnyt kahden tien risteyksessä, ison kuusen alla risti- istunnassa istuvan miehen. Maa oli kylmä, oli muistaakseni kevät, ja ilta oli myöhäinen. Miehellä oli ajeltu siilitukka, partaa ja motoristin nahkaliivi, ilman tunnuksia tosin.

Hän näytti kuin joogaavan, eikä liikahtanut tai huomannut minua kun kävelin puolijuoksua selän takaa.

Meillä kyläjuopot ja - hullut oli kaikille tuttuja, mutta tätä en nähnyt ennen enkä jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muistan ehdottoman varmasti lukeneeni, että Josef Fritzl olisi tehnyt itsemurhan tutkintavankeuden aikana. Nyt samaa uutista ei löydy mistään, ja viestimet kertovat hänen olevan lusimassa edelleen. Muistan miten harmitti, että eikö se kakkaläjä jäänytkään kärsimään tuomiotaan.

Minä taas olen varma, että olen lukenut isot lööppiotsikot Michael Schumacherin kuolemasta sen onnettomuutensa jälkeen. Hämmästyin kun pitkästä aikaa uutisoitiin ko. miehestä ja sain lukea hänen olevan elossa.

Mandela-efekti 👍

Muistan lukeneeni otsikoita siitä, että Waltteri Torikka tuli ulos kaapista. Kerran joku kaverini puhui jostain Torikan konsertista ja mietti että onkohan hänellä tyttöystävää, johon sanoin että sehän tuli kaapista tässä joku aika sitten. Oikeasti mitään kaapista tuloa ei ollut tapahtunut, vaan olin kuvitellut kaiken. 😄

Hullua, minustakin hän on julistettu tai julistautunut gayksi. Samoin Antti Tuisku.

Voisko tämä liittyä siihen, että molemmista on puhuttu homona kommenteissa ja keskusteluapalstoilla? Etenkin Tuiskusta. Mikä sitten on saanut sen mielikuvan, että henkilö on suoraan tullut kaapista ulos. Molempien kohdalla on vihjailtu lehtien toimesta, mutta kumpikaan ei puhu. 

Mieheni kävi edelliskesänä Provinssirockissa, ja Tuisku oli keikallaan puhunut kaapista tulostaan. Sen takia juttu onkin omituinen, koska siihen aikaan hän puhui siitä muuallakin.

Vierailija kirjoitti:

Muutimme ok-taloon ja pian muuton jälkeen  makoilimme sängyssä kuunnellen naisen ja miehen vaimeasti erottuvaa riitelyä, mutisin että "taasko?" ja kaivauduin miehen kylkeen kun mies äkkiä  tönäisi minut pois, hyppäsi  ylös ja  huudahti kiihtyneenä " V""u eihän meillä oo naapureita!"  

Oli aika karmivaa kuunnella noita ääniä öisin, kun tiesi ettei niitä olisi pitänyt olla.  Koetimme kyllä selvittää, kävisivätkö jotkut naapurit öisin tupakalla ja  riitelivät samalla   tai huudattiko joku huonokuuloinen telkkaria mutta ei. Kumma kyllä, äänet loppuivat kun tulin raskaaksi.

En muista oliko tässä ketjussa, mutta putket -sekä vesi- että lämmitysputket- voivat pitää ääntä, joka voi kuulosta vaimealta puheelta tai klassisesta musiikilta, kuten itselleni kävi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muistan ehdottoman varmasti lukeneeni, että Josef Fritzl olisi tehnyt itsemurhan tutkintavankeuden aikana. Nyt samaa uutista ei löydy mistään, ja viestimet kertovat hänen olevan lusimassa edelleen. Muistan miten harmitti, että eikö se kakkaläjä jäänytkään kärsimään tuomiotaan.

Minä taas olen varma, että olen lukenut isot lööppiotsikot Michael Schumacherin kuolemasta sen onnettomuutensa jälkeen. Hämmästyin kun pitkästä aikaa uutisoitiin ko. miehestä ja sain lukea hänen olevan elossa.

Mandela-efekti 👍

Muistan lukeneeni otsikoita siitä, että Waltteri Torikka tuli ulos kaapista. Kerran joku kaverini puhui jostain Torikan konsertista ja mietti että onkohan hänellä tyttöystävää, johon sanoin että sehän tuli kaapista tässä joku aika sitten. Oikeasti mitään kaapista tuloa ei ollut tapahtunut, vaan olin kuvitellut kaiken. 😄

Hullua, minustakin hän on julistettu tai julistautunut gayksi. Samoin Antti Tuisku.

Voisko tämä liittyä siihen, että molemmista on puhuttu homona kommenteissa ja keskusteluapalstoilla? Etenkin Tuiskusta. Mikä sitten on saanut sen mielikuvan, että henkilö on suoraan tullut kaapista ulos. Molempien kohdalla on vihjailtu lehtien toimesta, mutta kumpikaan ei puhu. 

Mieheni kävi edelliskesänä Provinssirockissa, ja Tuisku oli keikallaan puhunut kaapista tulostaan. Sen takia juttu onkin omituinen, koska siihen aikaan hän puhui siitä muuallakin.

Monilla keikoilla kesästä syksyyn käytti sitä spiikkiä missä kyseli onko yleisökin ollut kaapissa. Pitäen tauon ja viittaavan hänen musiikkinsa kuunteluun. Tarkoituksellista provosointia homoudella ja vihjailua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin lapsuudestani ihmettelemään, miksi äitini näki ainoastaan minun virheeni ja puolusti sisartani viimeiseen asti, vaikka taatusti näki miten tilanteet menivät. Sain päivittäin kauhean ryöpytyksen niskaani mitä absurdeimmista syistä koska sisareni oli kannellut riidoistamme äidille, ja nämä tappelut alkoivat usein sisareni alottamana. Hän ei hyväksynyt, että olin myös hänen kaverinsa kaveri ja hän haastoi kaikki koulumatkat riitaa aiheesta. Otetaan huomioon, että se koulumatka oli ainoa reitti meillä kaikilla, ja joka helvetin aamu hän aloitti sen korviahuumaavan kimityksen miten en saisi kävellä heidän kanssa samaa matkaa. Hänen kaverinsa ei myöskään jaksanut kuunnella sitä, joten jätimme siskoni tienvarteen kiljumaan ja lähdimme edeltä, koska meitä hävetti hänen huutamisensa. 

Jossain vaiheessa ohikulkijat kysyivät onko tuo pikkusisko joka huutaa, ja nolona vastasin että on. 

Kotona kun kerroin tapauksesta, niin äitimme kanta olikin yksiselitteinen. Minun olisi kuulemma pitänyt jättää rauhaan siskoni ja hänen kaverinsa ja lakata olemasta hankala. Minulle selitettiin, että siksi siskoni kiljuu päänsä puhki tien päällä, koska olen väärässä paikassa. Jossain vaiheessa sisareni manipuloi kaverinsa minua vastaan valehtelemalla ja he alkoivat koulussa levitellä perättömiä juoruja minusta, eli he aloittivat koko yläasteella asti jatkuneen kiusaamisen. 

Tästä alkoi ongelmien vyyhti, joka purkautui vasta aikuisena, mutta ihmettelen edelleen miten äitini näki ongelmat aina vain minussa muttei sisaressani. Vastaavasti kaikki perheemme ongelmat olivat myös enemmän tai vähemmän minun syytäni, samaten olin syyllinen vauvaikäisenä olleeseen refluksiini sun muihin ongelmiin. Jos sisareni pamautti minua nenänvarteen, äiti heitti vitsiä verinäytteen otosta mutta kun kävin kostamassa niin äiti roikotti minua hiuksista. 

En tajua tuota kuviota vieläkään. Karma taisi olla aika bitch, sillä tuo kaveri kuoli onnettomuudessa ja sisareni kärsii kaiken maailman ongelmista. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi yhden lapsen puolelle mentiin noin railakkaasti. 

Oliko äitisi omassa lapsuuden perheessään pikkusisarus? Itse olin, ja huomaan että mun on helpompi samaistua kuopukseeni vaikka esikoinenkin on aivan ihana lapsi.

Jos näitä ei tiedosta ja toimi tarkan tasapuolisesti niin herkästi käy niin että tulee tuolla tavalla puolustettua sitä "viatonta" pienempää lasta ja pilattua lapsuus molemmilta: epäreilu puolustaminen ei nimittäin ole helppo paikka sille puolustetullekaan.

Millä tavalla se kuopus on viaton? On ihan tutkittu juttu, että pienemmät lapset osaavat vanhempien lasten täysin tahallisen ärsyttämisen ja provosoimisen, ja samassa suhteessa vanhemmat ovat täysin sokeita sille. Lisäksi pienemmät tietävät tasan mistä naruista vetää mitä tulee isompien ärsyttämiseen. Tämä on jostain syystä mammapiireissä vaiettu tabu, josta ei saa edes ääneen mainita, koska olet heti joku lastenvihaaja. 

Nuorempana sisaruksena voin vahvistaa tämän. Yksi lempipuuhani oli ärsyttää isoveljeä ja lopetin vasta, kun sain reagoimaan. Voin myös kertoa, mistä se johtuu. Isosisaruksella on fyysinen ja älyllinen ylivoima, eikä epäröi käyttää sitä hallitakseen pikkusisarustaan. Myrkyllisyys on pienemmän ainoa puolustuskeino.

Nuorinta paapotaan, koska hän on viimeinen vauva. Ei tarvitse enää hoitaa uutta lasta. Se on helpottavaa mutta haikeaa. Nuorin näyttäytyy toisia pienempänä vaikka olisi melkein aikuinen. Häneen voidaan kohdistaa samoja tunteita kuin lemmikkiin. Hän symboloi turvallista kotielämän tarkoituksellisuutta, mutta kevyemmin kuin muut lapset.

Nuorimman kanssa voidaan keskittyä paremmin, koska aikaa on enemmän ja elämä valmiimpi. Hänen kasvamistaan ei kiirehdi samalla tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Jäin lapsuudestani ihmettelemään, miksi äitini näki ainoastaan minun virheeni ja puolusti sisartani viimeiseen asti, vaikka taatusti näki miten tilanteet menivät. Sain päivittäin kauhean ryöpytyksen niskaani mitä absurdeimmista syistä koska sisareni oli kannellut riidoistamme äidille, ja nämä tappelut alkoivat usein sisareni alottamana. Hän ei hyväksynyt, että olin myös hänen kaverinsa kaveri ja hän haastoi kaikki koulumatkat riitaa aiheesta. Otetaan huomioon, että se koulumatka oli ainoa reitti meillä kaikilla, ja joka helvetin aamu hän aloitti sen korviahuumaavan kimityksen miten en saisi kävellä heidän kanssa samaa matkaa. Hänen kaverinsa ei myöskään jaksanut kuunnella sitä, joten jätimme siskoni tienvarteen kiljumaan ja lähdimme edeltä, koska meitä hävetti hänen huutamisensa. 

Jossain vaiheessa ohikulkijat kysyivät onko tuo pikkusisko joka huutaa, ja nolona vastasin että on. 

Kotona kun kerroin tapauksesta, niin äitimme kanta olikin yksiselitteinen. Minun olisi kuulemma pitänyt jättää rauhaan siskoni ja hänen kaverinsa ja lakata olemasta hankala. Minulle selitettiin, että siksi siskoni kiljuu päänsä puhki tien päällä, koska olen väärässä paikassa. Jossain vaiheessa sisareni manipuloi kaverinsa minua vastaan valehtelemalla ja he alkoivat koulussa levitellä perättömiä juoruja minusta, eli he aloittivat koko yläasteella asti jatkuneen kiusaamisen. 

Tästä alkoi ongelmien vyyhti, joka purkautui vasta aikuisena, mutta ihmettelen edelleen miten äitini näki ongelmat aina vain minussa muttei sisaressani. Vastaavasti kaikki perheemme ongelmat olivat myös enemmän tai vähemmän minun syytäni, samaten olin syyllinen vauvaikäisenä olleeseen refluksiini sun muihin ongelmiin. Jos sisareni pamautti minua nenänvarteen, äiti heitti vitsiä verinäytteen otosta mutta kun kävin kostamassa niin äiti roikotti minua hiuksista. 

En tajua tuota kuviota vieläkään. Karma taisi olla aika bitch, sillä tuo kaveri kuoli onnettomuudessa ja sisareni kärsii kaiken maailman ongelmista. Olisi kiinnostavaa tietää, miksi yhden lapsen puolelle mentiin noin railakkaasti. 

Luonnevikainen äitisi ei kestänyt nähdä sinun hyviä puoliasi ja sisaren huonoja -ne luultavasti muistuttivat hänen omiaan. Sinä taas toit esiin sen että hänessä oli ongelmia, jotka näkyivät vieläkin selkeämmin hänen kieroilujaan vasten. Alkoholisteilla on usein luonnehäiriöitä. Hän ei pitänyt itsestään ja siirsi syyn toiseen ihmiseen. Samalla hän lelli ihmistä joka teki näistä vioista " normaaleja", 2 vastaan 1.

Vierailija kirjoitti:

Lapsuudenkodissani on tapahtunut yhtä jos toista "yliluonnollista" jota en nyt tarkemmin erittele, mutta käytännössä ollaan perheeni kanssa päätetty että mummoni se siellä vaan vierailee/jotain etsiskelee. 

Sen sijaan enemmän vaivaamaan on jäänyt vähemmän yliluonnollisia piirteitä omaava juttu :D N. kahdeksan vuotta sitten ylioppilasjuhlieni jatkoilla, baaritiskillä luokseni tuli täysin tuntemattoman näköinen samanikäinen poika. Alkoi juttelemaan mulle todella tuttavallisesti ja aluksi kiusaannuin hieman, kun luulin että yrittää vain iskeä. Jossain vaiheessa alkoi puhutella minua etunimelläni ja selvästi tiesi paljon minusta/kuulumisistani. Olin todella hämmentynyt, sillä olisin voinut vannoa etten ole koskaan häntä tavannut. Mulla oli todella suppea kaveripiiri ja oma luokkani pysynyt lähes muuttumattomana ensimmäiseltä luokalta lukion viimeiselle saakka, sen lisäksi en oikein koskaan käynyt missään ja yleensä mulla on todella hyvä kasvomuisti. Irtaannuin tilanteesta jotenkin, koska hävetti etten muistanut kyseistä tyyppiä ollenkaan. Myöhemmin törmäsin häneen uudestaan vielä illan aikana, kun tuli hengaamaan kaveriporukkani keskelle. Heitti siinä porukassa taas minusta jotain kommenttia tyyliin "tyypillistä Annaa (nimeni)", kun kerroin jostain sattumuksesta. Tämän jälkeen kyselin kavereiltani ja poikaystävältäni kuka tuo tyyppi oli, sillä olin ihan varma että se on joku heidän tuttunsa. Kukaan ei kuitenkaan tiennyt ja sen jälkeen en ole uudestaan häneen törmännyt. Häiritsee vielä tänäkin päivänä niin suuresti, sillä en keksi mitään loogista mahdollisuutta, josta olisin voinut hänet tuntea.

Mies yritti iskeä sinua vähän omalaatuisella tavalla. Oli selvittänyt nimesi joltakin / kuullut sen ohimennen ja päätti leikkiä, kuin tuntisi sinut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi muistan ehdottoman varmasti lukeneeni, että Josef Fritzl olisi tehnyt itsemurhan tutkintavankeuden aikana. Nyt samaa uutista ei löydy mistään, ja viestimet kertovat hänen olevan lusimassa edelleen. Muistan miten harmitti, että eikö se kakkaläjä jäänytkään kärsimään tuomiotaan.

Minä taas olen varma, että olen lukenut isot lööppiotsikot Michael Schumacherin kuolemasta sen onnettomuutensa jälkeen. Hämmästyin kun pitkästä aikaa uutisoitiin ko. miehestä ja sain lukea hänen olevan elossa.

Mandela-efekti 👍

Muistan lukeneeni otsikoita siitä, että Waltteri Torikka tuli ulos kaapista. Kerran joku kaverini puhui jostain Torikan konsertista ja mietti että onkohan hänellä tyttöystävää, johon sanoin että sehän tuli kaapista tässä joku aika sitten. Oikeasti mitään kaapista tuloa ei ollut tapahtunut, vaan olin kuvitellut kaiken. 😄

Hullua, minustakin hän on julistettu tai julistautunut gayksi. Samoin Antti Tuisku.

Voisko tämä liittyä siihen, että molemmista on puhuttu homona kommenteissa ja keskusteluapalstoilla? Etenkin Tuiskusta. Mikä sitten on saanut sen mielikuvan, että henkilö on suoraan tullut kaapista ulos. Molempien kohdalla on vihjailtu lehtien toimesta, mutta kumpikaan ei puhu. 

Mieheni kävi edelliskesänä Provinssirockissa, ja Tuisku oli keikallaan puhunut kaapista tulostaan. Sen takia juttu onkin omituinen, koska siihen aikaan hän puhui siitä muuallakin.

Monilla keikoilla kesästä syksyyn käytti sitä spiikkiä missä kyseli onko yleisökin ollut kaapissa. Pitäen tauon ja viittaavan hänen musiikkinsa kuunteluun. Tarkoituksellista provosointia homoudella ja vihjailua. 

Pinkit vaatteet ja hanuri, ei vähän homoa, ei?