Lue keskustelun säännöt.
Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?
Itsellä on useampia, mutta laitan tähän yhden noin niinkuin esimerkin vuoksi.
Olin n. 15-vuotias kun aloin saada kännykkääni soittoja joltain naiselta joka syytteli minua siitä että olen hänen miehensä panopuu. Olin ujo ja hiljainen enkä tiennyt miten reagoida, joten ilmoitin vain että naisella taitaa nyt olla väärä henkilö kyseessä. Nainen raivostui tästä ja aloitti "niin varmaan" -raivoamisen ja että tietenkin kiellän tekoseni, kuinkas muutenkaan!
Mitä tuohon voi sanoa?
Tämä nainen soitti aina silloin tällöin ja kysyi jotain tyyliin "Niin voisiks kertoa missä mun mies oli tiistaina?". Oli sellainen poissaoleva häiriintyneisyys aina äänessä joka jotenkin kylmäs. Tuli mieleen oma äitini joka oli todella epävakaa.
Viimeisen kerran kuulin tästä naisesta kun olin perheeni kanssa lomalla Espanjassa. Nainen sanoi että on nyt tulossa minua vähän moikkaamaan. Sanoin että tulee pitkä matka (ja kallis puhelu) kun ollaan ulkomailla. Kerroin vielä viimeisen kerran olevani teinityttö jolla ei ole ollut suhdetta kehenkään vastakkaisen sukupuolen edustajaan, ja että isäni sattuu olemaan tässä vieressä jos hän haluaa rupatella. Puhelu katkesi enkä kuullut hänestä enää toiste.
Tässä jäi vaivaamaan kaksi asiaa:
1) Numeroni oli salainen. Sitä ei löytyisi kenenkään kaiman nimellä numeropalvelusta. Kuka antoi numeroni?
2) Nainen tiesi etunimeni, eli soitti minulle nimen perusteella. Onko liian uskomaton sattuma että nainen oli näppäillyt numeron väärin mutta jahtasi samannimistä tyyppiä?
3) Jos olisikin käynyt niin ettei numero jostain syystä olisikaan salainen, liittymä oli isäni nimissä, ei minun.
Tästä kohta 20 vuotta aikaa mutta joskus tulee mieleen mitä häirikölleni kävi. Mistä hän tuli ja minne hän meni? Oliko nörtin näköinen teinityttö hänestä oikeasti uhka, vai olinko väärä henkilö? En edes tuntenut ketään aikuista miestä joka ei olisi ollut minulle sukua. Ja tämä nainen oli selvästi vanhempi, ja naimisissa.
Millaisia mysteerejä ja selvittämättömiä teillä on?
Kommentit (7964)
Tämä tapahtui vanhemmilleni, kun he olivat olleet aviossa jo 20 vuotta. On jäänyt mieleeni, koska he puhuivat siitä silloin ja nauroivat, että oli kumma juttu.
Isällä oli silloin tapana töistä lähtiessä ajaa äidin työpaikan eteen hakemaan äiti kyytiin ja tulivat sitten yhdessä kotiin. Yhtenä päivänä äiti oli ollut ulkona odottamassa ja huomannut isän auton ajavan talon eteen, mutta kävellessään lähemmäs kohti autoa hän oli huomannut erehtyneensä. Auto ei ollutkaan näyttänytkään isän autolta, vaan ihan erilaiselta. Isä kertoi, että vastaavasti samaan aikaan hän oli talon eteen ajaessaan nähnyt äidin siellä odottamassa, mutta sitten hän olikin katsonut tarkemmin ja huomannut, ettei lähestyvä nainen näyttänytkään äidiltäni. Hämmennystä ei kestänyt kauan, vaan he tunnistivat toisensa pian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kaksi kertaa kokenut näköhäiriön, jossa koko maailma heilahtaa silmieni edessä. Siis näkökenttäni jotenkin keinahtaa kauttaaltaan. Toinen kerta vieläpä tapahtui sairaalassa. Tämä kestää vain ihan sekunnin, mutta tosiaan koko näkökenttä heilahtaa ja palaa sitten suoraan.
Olen nuorempana myös kokenut joitakin kertoja migreeniauroja ilman varsinaista migreenipäänsärkyä. Ne loppuivat lasten syntymän jälkeen. Veikkaan tässä olevan kyseessä joku samantyyppinen ilmiö.
Kuulostaa hyvänlaatuiselta asentohuimaukselta. Minulla on muutaman kerran ollut tuollaista ja lääkäri sanoi olevan tätä.
Vierailija kirjoitti:
Juu, on se jännä että täällä Perämerellä on nyt parin vuoden sisään ollut yhtäkkiä useita maanjäristyksiä. Mutta eihän niistä kannata puhua, kun täytyy pitää yllä mielikuvaa, ettei meillä sellaisia ole ja on niiiin vakaa tää maaperä.
Maanjäristys kuulostaa vähän kuin voimakkaalta ukkosen jyrinältä tai siltä niin kuin viereisellä tiellä menisi jokin armottoman suuri ja äänekäs, maata tärisyttävä ajoneuvo. Se ääni ja järinä tavallaan liikkuu samalla lailla.
Maanjäristys ei kuulosta yhtään miltään. Elokuvissa vain niihin laitetaan äänitehosteet. Olen itse asunut maassa, jossa on maanjäristyksiä ja kokemuksesta tiedän, että ei niihin liity ääntä.
Kyllä niihin nyt vaan liittyy - ainakin noihin, jotka täällä Perämerellä on ollut. Minäkin olen niitä kokenut ja tuo yllä oleva kuvaus äänistä osui nappiin.
Vierailija kirjoitti:
Aloin katselemaan yhtä sarjaa suoratoistona jossa yliluonnollisiakin juttuja. Yleensä en katsele sarjoja periaatteesta koskaan. Eräänä iltana ennen nukkumaanmenoa huomasin yhtäkkiä ihan selvästi, että vieressäni makasi vanhan naisen zombiemainen raato valkoisissa rihmavaatteen jämissä. Säikähdin kuolemakseni. En ole skitso tyyppi tai hermoheikko ja katselin kauhuelokuvia jo pikkulapsena pelkäämättä. En käytä mitään aineita. Jäihän se vähän vaivaamaan. Jätin varmuuden vuoksi sen sarjan loput jaksot katsomatta...
Varmaan oli unihalvaus. Mielenkiinnosta kysyn: mikä sarja oli?
12 vuotta olen asunut tässä yksiössäni. Mitään outoa ei ole täällä tapahtunut, paitsi tämän yhden kerran, noin 7v sitten.
Makasin alkovissa sängyssä ja lueskelin. (Olin siis itsekseni kotona.) Näin sivusilmällä, kuinka vieressäni välähti kahdesti sininen valo. Vähän ihmettelin, mutta ajattelin sen liittyvän jotenkin tietokoneeseeni, jota pidin sänkyni vieressä. Jatkoin lukemista kaikessa rauhassa.
Seuraavaksi valo välähti kahdesti toisella puolen huonetta. Silloin jo vähän aloin ihmetellä. Katselin kyseistä nurkkaa, kun valo välähti jälleen kahdesti, mutta nyt vastapäisessä nurkassa!
Nousin istumaan, ja samassa keskelle huoneen lattiaa ilmestyi n.2 metriä korkea ja metrin leveä, ikäänkuin "portti", se nousi kahdesti lattiasta, ja oli väriltään sininen. Ehdin nähdä sen aivan selvästi edessäni, se oli ikäänkuin läpikuultava, hohtava.
En ole ikinä kuullutkaan vastaavasta ilmiöstä. Asia on jäänyt vaivaamaan! Kertokaa ihmeessä, jos keksitte tälle jonkun selityksen! Ja olin siis ihan selvinpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tää sattu juttu sattui eilen, jäi mietityttämään. Eli mulla on puhelimessa vähän paintin tyylinen sovellus, en ole varma kuuluuko se tähän puhelimeen vai miten, mutten ole koskaan sitä käyttänyt.
No kaivoin puhelimeni laukustani ja sovellus oli mennyt itsestään päälle. Ei siinä mitään, mutta siihen oli ilmestynyt piirrustus, jossa oli yhteensä neljä tikku-ukkoa. Yksi niistä oli etummaisena ja sitä ympäröi musta pilvi, kolme tikku-ukkoa oli siellä taustalla.
Olemme tällä hetkellä mieheni kanssa hänen vanhempiensa kesäpaikalla käymässä. Olen ollut jo yli vuoden pahasti masentunut. Mitä jos etummaisin ukkeli olin minä ja ne kolme muuta tikku-ukkoa olivat mieheni ja hänen vanhempansa. Tosi karmivaa. Mieheni latasi sovelluksen, eikä siinä ollut valmista piirrosta ja hän koitti piirtää sovellukseen ja sulkea sen, piirros ei ollut jäänyt näkyviin.
Unissa kirjoitti:
Nään toistuvasti unta nuoresta miespuolisesta työkaverista. Unissa hengailemme yhdessä, mutta mitään pettämistä tms. ei tapahdu. En koe olevani kiinnostunut tästä työkaverista, mutta olenko kuitenkin kun näen hänestä unia?
Et todennäköisesti ole, koska unissa ihmiset symboloivat eri asioita kuin sitä mitä kuvittelisi. Ihminen voi nähdä ihan hulluja juttuja joilla on eri merkitys todellisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
12 vuotta olen asunut tässä yksiössäni. Mitään outoa ei ole täällä tapahtunut, paitsi tämän yhden kerran, noin 7v sitten.
Makasin alkovissa sängyssä ja lueskelin. (Olin siis itsekseni kotona.) Näin sivusilmällä, kuinka vieressäni välähti kahdesti sininen valo. Vähän ihmettelin, mutta ajattelin sen liittyvän jotenkin tietokoneeseeni, jota pidin sänkyni vieressä. Jatkoin lukemista kaikessa rauhassa.
Seuraavaksi valo välähti kahdesti toisella puolen huonetta. Silloin jo vähän aloin ihmetellä. Katselin kyseistä nurkkaa, kun valo välähti jälleen kahdesti, mutta nyt vastapäisessä nurkassa!
Nousin istumaan, ja samassa keskelle huoneen lattiaa ilmestyi n.2 metriä korkea ja metrin leveä, ikäänkuin "portti", se nousi kahdesti lattiasta, ja oli väriltään sininen. Ehdin nähdä sen aivan selvästi edessäni, se oli ikäänkuin läpikuultava, hohtava.
En ole ikinä kuullutkaan vastaavasta ilmiöstä. Asia on jäänyt vaivaamaan! Kertokaa ihmeessä, jos keksitte tälle jonkun selityksen! Ja olin siis ihan selvinpäin.
Ihmeellinen kokemus! En tietenkään osaa sitä selittää että mitä se oli, mutta mieleeni tuli lukiessa tätä että suojaava arkkienkeli Mikael työskentelee sinisen valon säteellä. Olisiko ollut hän? :-)
Vierailija kirjoitti:
Unissa kirjoitti:
Nään toistuvasti unta nuoresta miespuolisesta työkaverista. Unissa hengailemme yhdessä, mutta mitään pettämistä tms. ei tapahdu. En koe olevani kiinnostunut tästä työkaverista, mutta olenko kuitenkin kun näen hänestä unia?
Et todennäköisesti ole, koska unissa ihmiset symboloivat eri asioita kuin sitä mitä kuvittelisi. Ihminen voi nähdä ihan hulluja juttuja joilla on eri merkitys todellisuudessa.
Ma olen unessa sekstaillut tyyppien kanssa joihin normaalielämässä ei ole vähintäkään kiinnostusta. Joskus olen sellaisen unen jälkeen nolona kun joudun kohteen kanssa kasvotusten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Unissa kirjoitti:
Nään toistuvasti unta nuoresta miespuolisesta työkaverista. Unissa hengailemme yhdessä, mutta mitään pettämistä tms. ei tapahdu. En koe olevani kiinnostunut tästä työkaverista, mutta olenko kuitenkin kun näen hänestä unia?
Et todennäköisesti ole, koska unissa ihmiset symboloivat eri asioita kuin sitä mitä kuvittelisi. Ihminen voi nähdä ihan hulluja juttuja joilla on eri merkitys todellisuudessa.
Kyllä unilla on aina jonkinnäköinen todellisuuspohja.
Jos hengailette, koet hänet todennäköisesti turvalliseksi ja mukavaksi tyypiksi. Itsekin näen tämän kaltaisia unia toisinaan veljestäni, muista miehistä en koskaan.
Olin vajaat 3-vuotias kun leikin olohuoneen lattialla kahden isoveljeni kanssa ja aikuiset keskustelivat siinä ympärillä. Meillä oli vieraita kylässä ja puhe kääntyi vauvaan, jota äitini odotti. Minä olin todennut, että "Ikävä kyllä vauva on poika vaikka äiti toivoo tyttöä, mutta sitten seuraava vauva on tyttö". Aikuiset olivat todella ihmeissään, että "Mitä tuo poika puhuu ja miten hän sanoi noin pitkän lauseen". Minä kun puhuin silloin vielä 3-4 sanan lauseilla enkä todellakaan ollut ennen lausunut yli 10 sanan lauseita. Sen lisäksi kumpikaan vanhemmista ei ollut sanonut mitään siihen suuntaan, että olisipa vauva tyttö tai poika. Erityisen ihmeellistä oli, että todella sitten syntyi neljäs poika perätysten mutta sen jälkeen syntyi vielä tyttöjäkin, viides lapsi oli siis jo tyttö kuten olin ennustanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enneuniavaijotainmuuta kirjoitti:
Näin unta jossa joka ikisellä ihmisellä oli jonkinlainen siru tms kädessä ja sitä piti näyttää kassalla että sai maksettua ostoksensa, ihmisillä ei ollut mitään yksityisyyttä, ja jotkut ihmiset räjähteli
Ne keillä ei ollut sirua niin tapettiin
Enneuni. Luepa Raamatusta Ilmestyskirjan 13.luku.
Vierailija kirjoitti:
Olin vajaat 3-vuotias kun leikin olohuoneen lattialla kahden isoveljeni kanssa ja aikuiset keskustelivat siinä ympärillä. Meillä oli vieraita kylässä ja puhe kääntyi vauvaan, jota äitini odotti. Minä olin todennut, että "Ikävä kyllä vauva on poika vaikka äiti toivoo tyttöä, mutta sitten seuraava vauva on tyttö". Aikuiset olivat todella ihmeissään, että "Mitä tuo poika puhuu ja miten hän sanoi noin pitkän lauseen". Minä kun puhuin silloin vielä 3-4 sanan lauseilla enkä todellakaan ollut ennen lausunut yli 10 sanan lauseita. Sen lisäksi kumpikaan vanhemmista ei ollut sanonut mitään siihen suuntaan, että olisipa vauva tyttö tai poika. Erityisen ihmeellistä oli, että todella sitten syntyi neljäs poika perätysten mutta sen jälkeen syntyi vielä tyttöjäkin, viides lapsi oli siis jo tyttö kuten olin ennustanut.
Ne väittää, että lapset ja koirat tietää perheessä kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sisareni väitti, että meni kertomaan erään tuttavaperheemme isälle, että minulle tulee perheestä eräs esine mieleen. Oli niin, että tämä lievästi sanottuna hölmö mielleyhtymä oli tullut minulle parisen vuotta ennen tätä, ja sisarellani oli tapana kiusata minua siten, että jos sanoin, että minulle tulee jostakusta jotain mieleen, niin hän sanoi, että hänellä on salapuhelin, jolla soittaa hänelle ja kertoo tuon ja hän myös kerran muka soitti tällä salapuhelimellaan tälle perheelle tästä. Tämä perhe asui maalla isämme naapurissa, ja kerran kun olimme sisareni kanssa isän luona ja meille kai tuli jotain kinaa jostakin, hän sanoi, että hän käy kertomassa tuon mielleyhtymän jos en tee jotakin. Hän sitten otti potkukelkan ja lähti. Soitin sitten jonkin ajan päästä naapuritaloon, ja siellä vastasi perheen isä ja kysyin, onko sisartani näkynyt, ja hän vastasi, että ei. Sisareni on väittänyt aina näihin päiviin saakka, että kertoi sen ja perheen isää oli vain naurattanut tuo juttu. Hän myös väittää sanoneensa, että jos minä soitan sinne, siellä sanotaan, ettei sisartani ole näkynyt. Vuosi oli muistaakseni 2000 ja silloin oli kevättalvi. En siis edelleenkään tiedä varmasti, kertoiko hän sen vai ei, ja aluksi olin ehdottomasti sitä mieltä, että hän vain narraa, mutta nykyään en ole ollenkaan varma. Luulisi, että hän olisi jo myöntänyt sen, jos ei oikeasti olisi kertonut. :D
Ei ole väliä onko kertonut vai ei. Kuulostaa vähäpätöiseltä asialta joku mielleyhtymä.
Se mikä on tärkeää, että sisaresi on kiristänyt sinua asialla. Se ei ole oikein!
Tämän vuoksi en itsekään halua kertoa kenellekään yhtään mitään, se on kuin Amerikassa, kaikki mitä sanot, voidaan ja tullaan käyttämään sinua vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Olin pari vuotta sitten Tampereella ja kävin mummon kanssa Kalevankankaan hautausmaalla viemässä kukkia hänen äitinsä haudalle.
Hauta sijaitsi kappelin lähistöllä "vanhemmalla osastolla" eli siellä, mihin oli haudattu viimeksi joskus 70- luvulla ja varhaisimpia ehkä joskus 1800-luvulla.
Vähän aiheen vierestä, mutta miksei sinne enää haudata? Vaikka jos mummosi kuolisi, niin eikö hän pääsisi tuohon hautaan, jos edellisistä hautauksista on noin kauan?
Hermanheikki kirjoitti:
Karkasin kotoa isoveljeni kanssa kun veljeni oli 16-vuotias ja minä 12-vuotias. Muutaman päivän elimme kadulla yhdessä kunnes eräänä aamuna hän oli kadonnut kun heräsin. Minä jatkoin elämääni kadulla kunnes minut löydettiin kuolemaisillani hylätyn talon lattialta kun olin 25-vuotias. Siitä on nyt 14 vuotta ja olen nyt 39-vuotias. Olin löydettäessä todella huonossa kunnossa. Minulla oli pitkään yli 40 asteen kuume, kaikki hampaani jouduttiin poistamaan, minulla oli erittäin paha suolistotulehdus pitkän aikaa, olin lähes vuoden koomassa jne. Olin myös kuolemaisillani nälkään, minulla oli erittäin paljon paranemassa olevia luunmurtumia ja ihoni oli kammottavassa kunnossa samoin kuin suolistokin. Nykyään olen psykoottinen, harhainen, hampaaton, siedän vain muutamia ruokia suolistovaurioiden vuoksi mutta olen rauhoittunut suuresti. En enää käyttäydy kuin villipeto, hyökkäile ihmisten kimppuun, pelkää ruoan loppumista tai ahmi ruokaa biojätteestä. Kaiken kokemani jälkeen olen jäänyt noin 10-vuotiaan lapsen tasolle älyllisesti. Kuitenkin se mikä tässä on mysteeri on se, että sain tietää, että veljeni oli palannut kotiin kun hän katosi niin miksi hän ei kertonut vanhemmille, että missä olen kun tiesi heidän olevan minusta(kin) huolissaan. Päinvastoin hän väitti, että minut oli kidnapattu ja viety ulkomaille bordelliin töihin.
Intiaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun aloitin lukion eräässä sisäoppilaitoksessa syksyllä 2003, samaan kouluun tuli kymppiluokalle eräs henkilö, joka asui tämän lukuvuoden samassa soluasunnossa kuin minä. Tulin hänen kanssaan aluksi hyvin toimeen ja hän oli minulle ystävällinen, mutta jo saman lukuvuoden keväällä hän oli minulle ilkeä suunnilleen joka toinen kerta, kun sanoin hänelle jotain eikä pyytänyt enää minua mukaan mihinkään. Kun kysyin, miksi hän ei enää pyydä minua mukaan mihinkään kivaan, hän vastasi, että koska vastaan aina pyyntöön kieltävästi. Sanoin sitten monta kertaa, että kyllä minä nyt haluan lähteä ja olin aivan tosissani, mutta se ei auttanut. Tämä henkilö myös oli tekemisissä niiden henkilöiden kanssa, joihin olin tutustunut ollessani itse kymppiluokalla edellisenä vuonna. Olisin halunnut olla myös näidenkin kanssa tekemisissä, ja heidän kanssaan olin tullut myös hyvin toimeen eivätkä he kuitenkaan koskaan olleet ilkeitä minulle. Olin kuitenkin luonteeltani sellainen, että en jaksanut olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa etenkään toisten samanikäisten kanssa hirveän paljon, mutta olisin halunnut opetella sitä, mutta en sitten saanut enää olla tämänkään kaverin kanssa tekemisissä muuten kuin oppitunneilla, vaikka hän tiesi varsin hyvin, että olisin halunnut olla. Ihmettelen vain, että miksi hän ei enää pyytänyt minua mukaan, vaikka tolkutin monta kertaa, että haluan. Mielestäni tuokin on kyllä kiusaamista, jos tietää, että toinen haluaa tulla mukaan, mutta silti jättää pyytämättä.
Jos muutit mielesi vain sen takia, että hän sanoi syyn siihen, miksei pyydä enää mukaan, niin ei se ole aitoa haluamista.
Mitä järkeä olisi sanoa, että haluaa jotain, jos ei kuitenkaan oikeasti halua? Jos tuo ei ole aitoa haluamista, mitä se mielestänne on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, on se jännä että täällä Perämerellä on nyt parin vuoden sisään ollut yhtäkkiä useita maanjäristyksiä. Mutta eihän niistä kannata puhua, kun täytyy pitää yllä mielikuvaa, ettei meillä sellaisia ole ja on niiiin vakaa tää maaperä.
Maanjäristys kuulostaa vähän kuin voimakkaalta ukkosen jyrinältä tai siltä niin kuin viereisellä tiellä menisi jokin armottoman suuri ja äänekäs, maata tärisyttävä ajoneuvo. Se ääni ja järinä tavallaan liikkuu samalla lailla.
Maanjäristys ei kuulosta yhtään miltään. Elokuvissa vain niihin laitetaan äänitehosteet. Olen itse asunut maassa, jossa on maanjäristyksiä ja kokemuksesta tiedän, että ei niihin liity ääntä.
Kyllä niihin nyt vaan liittyy - ainakin noihin, jotka täällä Perämerellä on ollut. Minäkin olen niitä kokenut ja tuo yllä oleva kuvaus äänistä osui nappiin.
Riita poikki ja voita väliin! Valistunut arvaukseni geologina (asia on enemmän seismologien alaa) on tämä: järistys aiheuttanee ääniä vain lähellä järistyksen keskusta.
Perämeren maanjäristykset johtunevat erittäin todennäköisesti kallioperän hitaasta palautumisesta/noususta viime jääkauden jään painon aiheuttaman painuman jälkeen (glasiaali-isostasia). Nämä järistykset ovat pieniä, joten jos ne huomaa, täytyy olla hyvin lähellä maanjäristyksen keskusta – ja kuulohavainto lienee silloin myös uskottava. Nämä järistykset tapahtuvat yleensä myös lähellä pintaa, joten ääniaallon synty vaikuttaa hyvinkin mahdolliselta.
Toinen kirjoittaja puolestaan asuu todennäköisesti laattarajalla, joissa järistykset ovat isoja ja aallot kulkevat pitkiä matkoja. Tällöin havaitaan vaan maan liike, eikä itse järistyksestä mahdollisesti syntynyttä ääntä. (Syvät järistykset ja merenpinnan alla tapahtuvat järistykset tuskin aiheuttavat ääntä).
Olin synkkä, syrjitty teini, tyttöpuolinen hevari joka ei päässyt edes kundihevareiden porukkaan. Tai niin muistan. Kai nyt jokainen muistaa teini-ikänsä? MUTTA kun osallistuin luokkakokoukseen, kaikki muistivat minut iloisena huulenheittäjänä ja ihmettelivät miksi olen leikannut kauniin vaalean tukkani. Vaalean? Mustahan se oli melkein koko ylä-asteen! Luokkakokouksen jälkeen oli pakko soittaa äidille ja kysyä onko vanha luokkakuva-albumi tallessa. Oli ja tutkiessani sitä havaitsin, että minulla oli musta tukka vain kahdeksannen luokan kuvassa mutta valkoinen paita ja leveä hymy. Missään kuvissa ei näkynyt sitä jurottavaa hevaria. Piti kysyä äidiltä, olenko saanut jossan vaiheessa ylä-asteen jälkeen aivovamman.. en kuulemma. Eli kuvien ja vanhojen luokkakaverien mukaan olin iloinen blondi, omien muistojeni taas synkkä mustukkainen hevari?
Juu, on se jännä että täällä Perämerellä on nyt parin vuoden sisään ollut yhtäkkiä useita maanjäristyksiä. Mutta eihän niistä kannata puhua, kun täytyy pitää yllä mielikuvaa, ettei meillä sellaisia ole ja on niiiin vakaa tää maaperä.
Maanjäristys kuulostaa vähän kuin voimakkaalta ukkosen jyrinältä tai siltä niin kuin viereisellä tiellä menisi jokin armottoman suuri ja äänekäs, maata tärisyttävä ajoneuvo. Se ääni ja järinä tavallaan liikkuu samalla lailla.[/quote]
Maanjäristys ei kuulosta yhtään miltään. Elokuvissa vain niihin laitetaan äänitehosteet. Olen itse asunut maassa, jossa on maanjäristyksiä ja kokemuksesta tiedän, että ei niihin liity ääntä.