Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?

Joskus kesällä yli kymmenenvuotta sitten mökillä heräsin aamuyöstä. Menin käymään kaivolla, kaivo sijaitsee 70 - metrin päästä mökistä. Kaivolta kävellessä takasi, katsoin vasemmalla sijaitsevaa laajaa suota. Suolla käveli joku henkilö (en tiiä oliko mies vai nainen) tumman sininen haalari päällä. Muistan aina sen auringon nousun oranssin hohdon joka valaisi suota.

Monesti miettiny miksi henkilöllä oli haalari päällä? Miksi henkilö kohtalaisen kuumana kesäyönä kulkee haalari päällä, mitä hän teki siellä?

Vierailija kirjoitti:

Joskus kesällä yli kymmenenvuotta sitten mökillä heräsin aamuyöstä. Menin käymään kaivolla, kaivo sijaitsee 70 - metrin päästä mökistä. Kaivolta kävellessä takasi, katsoin vasemmalla sijaitsevaa laajaa suota. Suolla käveli joku henkilö (en tiiä oliko mies vai nainen) tumman sininen haalari päällä. Muistan aina sen auringon nousun oranssin hohdon joka valaisi suota.

Monesti miettiny miksi henkilöllä oli haalari päällä? Miksi henkilö kohtalaisen kuumana kesäyönä kulkee haalari päällä, mitä hän teki siellä?

Etsi hilloja/karpaloita ja oli varustautunut haalariin, etteivät sääsket/mäkäräiset/ hirvikärpäset/paarmat pire.

Olin perheeni kanssa ulkona muutama päivä sitten, kun 2-vuotias siskoni kaatui maahan, satutti itsensä ja alkoi itkemään, kun ihan läheltä kuului kova miehen äänellä huudettu huuto, joka huusi että "Turpa kiinni kakara tai tapan sinut". Kuulimme kaikki sen äänen ja sen täytyi kuulua pihasta, koska niin läheltä se kuului. Äiti meni siskon kanssa sisälle ja me muut lapset isän kanssa tutkimme pihan, mutta ketään ei näkynyt vaikka etsimme koko pihan ja meistä oli koko ajan pihassa niin että olisi nähnyt, jos joku ulkopuolinen olisi poistunut sieltä mutta niin ei käynyt. Sisältä se ääni ei ainakaan kuulut vaan pihalta, mutta kuka sen huusi kun ketään ulkopuolista ei siellä ollut?

Olen yrittänyt 2 kertaa tämän saman viestin täällä, mutta sitä ei ole julkaistu vaikka on tullut teksti että viesti julkaistaan tarkastuksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Teineinä kierreltiin kaupungilla kuluttamassa aikaa ystäväni kanssa. Meillä ei ollut rahaa, niinkuin ei yleensäkkään. Tällä kerralla asia häiritsi paljon ja tunteja me mietittiin voi kuin olis rahaa ja etsittiinkin samalla rahaa, toivottiin oikein kovasti. Pysähdyttiin sitten asemalle ja ehdittiin kymmenen minuuttia seistä. Sanoin kaverilleni että ajattele jos jonkun taskusta nyt lentäisi seteli maahan. Mitä ostettaisiin?

Sitten se tapahtui. Mies menee kiireissään ohi ja kaivaa junalipun taskusta ja samaan aikaan 50 e seteli leijailee maahan. Mä katson sitä ällistyneenä ja kopautan kyynärpäällä kaveria kylkeen ja kuiskaan et kato tota, siin on rahaa. Se karjaisee mulle: olet sä aasi? Hae se! Ei se itsekseen sieltä taskuun kävele! Mä juoksen ja otan sen setelin, se on aito. Hihkuttiin hetki uskomatonta tuuria ja lähettiin syömään. Terkkuja tutuille.

Hyvä sattuma! Sori vaan, mutta eniten häiritsi se, että näette setelin tippuvan, mutta päätätte silti ottaa sen itsellen sen sijaan et olisitte huudelleet miehen perään. Kuitenkin mulle ainakin iso raha kyseessä..

Olen lähettänyt saman viestin tähän ketjuun 3 kertaa ja joka kerta on tullut viesti, jossa lukee että viesti julkaistaan tarkastuksen jälkeen mutta sitä ei ole julkaistu. No, joka tapauksessa olin perheeni kanssa ulkona maanantaina kun 2-vuotias sisko kaatui ja alkoi itkemään. Silloin pihalta kuului vieraan miehen selvä ääni, joka huusi siskolle törkeän uhkauksen jos tämä ei lakkaa itkemästä. Koko piha tutkittiin, mutta ketään ei löytynyt eikä kukaan olisi voinut poistua sieltä ilman, että olisimme huomanneet sen eli ilmeisesti jää mysteeriksi että mistä se huuto tuli. Minä seisoin keskellä pihaa ja se huuto kuului selvästi takaani aivan kuin huutaja olisi seissyt aivan minun takanani mutta isoveljeni sanoo, että siellä ei ollut ketään.

Givvvi kirjoitti:

Onhan näitä jotka jääny vaivaamaan.

Vuonna 2013 sain tekstiviestin oudosta numerosta aamuyöllä ”pärjäsit sä ?”

Koskaan en yrittäny kalastella numeron haltijaa.

Vuonna 2009 kotipihalleni (rivitalo) oli yön aikana ilmestynyt musta, kulunu, nuorisolle suunnattu maastopyörä. Maastopyörän viereen oli pudotettu noin 10-15 poltettua tupakan natsaa Ryppääksi. Vielä tänäki päivänä miettiny mikä tuo ihan älytön juttu oli ja kuka oli asian takana.

Joskus 2000-luvun alussa olin menossa kaverille kylään. Kaveri asui kerrostalossa, oli pimeää, kerrostalon rappukäytävässä paloi valo, näin ulkoa sisälle noin 10-12 metrin päästä ku keski-ikäinen mies koluaa edes takas puhelin korvalla alimpia portaita. Kävi ylhäällä ja tuli alas noin minuutin ja puolen minuutin välein. Souti edes takas ylös alas. En uskaltanu mennä sisälle. Tämä jäänyt vaivaamaan.

Ammattikoulu aikoina mulla oli hyvä, läheinen kaveri, jonka kanssa olimme ku paita ja perse. Koulun jälkeen emme olleet enää live elämässä tekemsissä, soittelimme kuitenkin 4 vuoden ajan opintojen jälkeen kuulumisia yms. Mitään loogista syytä en ole tähän päivään mennessä saanu selville miksei pidä yhteyttä tai vastaa soittoihin. Henkilö asuu nykyään eri paikkakunnalla. Tämä jääny vaivaamaan.

Mäkin yleensä pitkän puhelun aikana kävelen eestaas.  En jaksa istua paikallani.  Ylensä ramppaan keittiön ja eteisen väliä.

Ja mullekin on tullut muille tarkoitettuja tekstiviestejä.  Niillä on ollut vaan väärä numero.

Nää on hyviä... Varsinki näin nukkumaan käydessä...

Omasta lapsuudestani ihan reality-tapaus, joka on ajankohtainen nyt, kun Kyllikki Saaren murhasta jälleen uutisoidaan...

Tapahtui eräässä pienessä itäsuomalaisessa kylässä, aivan Venäjän rajan pinnassa. Kylässä asui rajamies vaimoineen. Eräänä kesäisenä päivänä vaimo hävisi jäljettömiin. Isäni kotipihassa rajan pinnassa oli ulkorakennuksia ja kaivo, jotka tietysti tutkittiin. Tilalla oli myöskin todella syvä lampi, johon etsinnät ulotettiin - tuloksetta. Menimme kerrsn tuona aikana isäni kanssa käymään tilalla, ja metsätien varresta löysimme naisten kassin, jossa oli vaatteita ja kengät. Ilmoitimme poliisille, joka mm. selvitti kadonneen naisen mieheltä, kuuluivatko vaatteet ko. naiselle - kuulemma eivät. Mutta mistä ihmeestä kassi ilmaantui rajavyöhykkeelle juuri tuolloin??? Arveltiin, että joku oli tuonut sen sinne hämäysmielessä. Aluksi aviomiestä epäiltiin, mutta näyttöä ei ollut. Arveltiin, että joku oli tappanut naisen, upottanut hänet lampeen tai suonsilmäkkeeseen. Arveltiin, että hän oli seonnut ja loikannut Venäjän puolelle (täyttä korpea). Eräs arvaus oli, että hänellä oli suhde venäläiseen rajamieheen, ja hän oli loikannut tämän luo...

Tästä on joku 30 vuotta, eikä asia ole vieläkään selvinnyt. Muistan aina sen pelon, että tekisinkin karmean löydön, kun menin tilalle tekemään metsänhoitotöitä... Samoin muistan sen beigen naistenkassin, joka oli ikäänkuin kiireessä heitetty metsätien varteen.

Oma epäilys on, että hengissä tuo nainen ei enää ole, ja jäännökset, jos niitä on, löytyvät rajan pinnasta.

Ja tämä tarina on TOSI.

Tämä tapahtui kesällä 200-luvun alussa. Vuosi taisi olla 2001 tai 2002, en muista tarkalleen eikä sillä ole väliäkään. Oli normaali kesä yö. Kello taisi olla jotain 22-23 välillä kun isä yhtäkkiä huusi olohuoneesta, että tulkaa katsomaan taivasta. Mentiin koko perhe takapihalle katsomaan ja näky oli todella erikoinen. Taivas oli kellertävä. Ei normaalin sininen eikä se ollut auringon laskukaan. Se on jäänyt mieleen kaikkien näiden vuosien jälkeen.

Mistään ei kuullut selitystä siitä, mikä sai taivaan kellertämään mutta aiemmin en ollut mitään vastaavaa nähnyt eikä vielä tähän päivään mennessä ole tapahtunut vastaavaa.  Varmasti se oli vain joku luonnon oma pieni ylläri mutta kyllä vaan kaikkea ihmeellistä voikin kokea =)

-emppu kirjoitti:

Joskus teininä olitiin porukalla kesäisenä puolipilvisenä iltana merenrannalla istumassa. Yhtäkkiä taivaan poikki melko matalalla lensi jokin kirkas ”valo” lujaa vauhtia. Meni siis poikkisuoraan valaisten pilviä mennessään. Ei varmasti ollut lentokone tms, koska oli todella matalalla ja pieni verrattuna koneeseen. Mietimme, että olis ollut pallosalama, mutta ei ollut sadetta eikä ukkosta ja valo meni tosiaan täysin horisontaalisesti, ei poukkoillut ympäriinsä tms. Katosi sitten taivaanrantaan. Vieläkään en tiedä mikä tuo oli, mutta on jäänyt mieleen vaikka tuosta tapahtumasta on n. 15 vuotta aikaa. Muistan vieläkin sen kun valaisi kaikki pilvet matkallaan vuorotellen.

Puolustusvoimien ampuma ohjus.

Vierailija kirjoitti:

Pari viikkoa sitten olin joutua onnettomuuteen. Olin tosi ajatuksissani ja kävelin suojatielle katselematta sen kummemmin ympärilleni. Katua tulikin auto, joka ei ollut edes hiljentämässä vauhtiaan. Tunsin suojatielle asutessani vasemmassa olkapäässäni äkkiä kuuman kosketuksen, havahduin ja vilkaisin vasemmalle. Ehdin juuri ja juuri pysähtyä ennen kuin auto ylitti suojatien. En tiedä mikä tuo kuuma kosketus tms oli. En ole uskonut enkeleihin tai vastaaviin, mutta tuossa kyllä tuli heti mieleen, että suojelusenkelini siinä jostain syystä puuttui peliin.

Itselleni kävi kerran niin, että olin autolla liikkeellä, tulin tasa-arvoiseen risteykseen ja olin kääntymässä vasemmalle. Katsoin, että oikealta ei tullut autoa.Meinasin lähteä kääntymään, kun yhtäkkiä tuntu siltä, kuin joku olisi laittanut käden mun oikealle olkapäälle ja tuli tunne, että älä mee vielä.Käänsin tietysti päätä oikealle ja samassa huomasin, että sieltä tulikin lujaa auto. Jos olisin kääntyny heti silloin kun meinasin, niin kolari olisi tullut.

Itärajan tyttö kirjoitti:

Nää on hyviä... Varsinki näin nukkumaan käydessä...

Omasta lapsuudestani ihan reality-tapaus, joka on ajankohtainen nyt, kun Kyllikki Saaren murhasta jälleen uutisoidaan...

Tapahtui eräässä pienessä itäsuomalaisessa kylässä, aivan Venäjän rajan pinnassa. Kylässä asui rajamies vaimoineen. Eräänä kesäisenä päivänä vaimo hävisi jäljettömiin. Isäni kotipihassa rajan pinnassa oli ulkorakennuksia ja kaivo, jotka tietysti tutkittiin. Tilalla oli myöskin todella syvä lampi, johon etsinnät ulotettiin - tuloksetta. Menimme kerrsn tuona aikana isäni kanssa käymään tilalla, ja metsätien varresta löysimme naisten kassin, jossa oli vaatteita ja kengät. Ilmoitimme poliisille, joka mm. selvitti kadonneen naisen mieheltä, kuuluivatko vaatteet ko. naiselle - kuulemma eivät. Mutta mistä ihmeestä kassi ilmaantui rajavyöhykkeelle juuri tuolloin??? Arveltiin, että joku oli tuonut sen sinne hämäysmielessä. Aluksi aviomiestä epäiltiin, mutta näyttöä ei ollut. Arveltiin, että joku oli tappanut naisen, upottanut hänet lampeen tai suonsilmäkkeeseen. Arveltiin, että hän oli seonnut ja loikannut Venäjän puolelle (täyttä korpea). Eräs arvaus oli, että hänellä oli suhde venäläiseen rajamieheen, ja hän oli loikannut tämän luo...

Tästä on joku 30 vuotta, eikä asia ole vieläkään selvinnyt. Muistan aina sen pelon, että tekisinkin karmean löydön, kun menin tilalle tekemään metsänhoitotöitä... Samoin muistan sen beigen naistenkassin, joka oli ikäänkuin kiireessä heitetty metsätien varteen.

Oma epäilys on, että hengissä tuo nainen ei enää ole, ja jäännökset, jos niitä on, löytyvät rajan pinnasta.

Ja tämä tarina on TOSI.

Tästä taitaa olla ketju minfossa. Muistelen lukeneeni. Ajattelin, että haluat ehkä tutkailla sieltä aihetta enemmänkin, jos et ole jo sieltä lukenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teineinä kierreltiin kaupungilla kuluttamassa aikaa ystäväni kanssa. Meillä ei ollut rahaa, niinkuin ei yleensäkkään. Tällä kerralla asia häiritsi paljon ja tunteja me mietittiin voi kuin olis rahaa ja etsittiinkin samalla rahaa, toivottiin oikein kovasti. Pysähdyttiin sitten asemalle ja ehdittiin kymmenen minuuttia seistä. Sanoin kaverilleni että ajattele jos jonkun taskusta nyt lentäisi seteli maahan. Mitä ostettaisiin?

Sitten se tapahtui. Mies menee kiireissään ohi ja kaivaa junalipun taskusta ja samaan aikaan 50 e seteli leijailee maahan. Mä katson sitä ällistyneenä ja kopautan kyynärpäällä kaveria kylkeen ja kuiskaan et kato tota, siin on rahaa. Se karjaisee mulle: olet sä aasi? Hae se! Ei se itsekseen sieltä taskuun kävele! Mä juoksen ja otan sen setelin, se on aito. Hihkuttiin hetki uskomatonta tuuria ja lähettiin syömään. Terkkuja tutuille.

Hyvä sattuma! Sori vaan, mutta eniten häiritsi se, että näette setelin tippuvan, mutta päätätte silti ottaa sen itsellen sen sijaan et olisitte huudelleet miehen perään. Kuitenkin mulle ainakin iso raha kyseessä..

Siis se mies juoksi junaan joka oli just lähdössä ja ehti kyl vikalla hetkellä. Ei olis ehtinyt viedå.

Vierailija kirjoitti:

Itärajan tyttö kirjoitti:

Nää on hyviä... Varsinki näin nukkumaan käydessä...

Omasta lapsuudestani ihan reality-tapaus, joka on ajankohtainen nyt, kun Kyllikki Saaren murhasta jälleen uutisoidaan...

Tapahtui eräässä pienessä itäsuomalaisessa kylässä, aivan Venäjän rajan pinnassa. Kylässä asui rajamies vaimoineen. Eräänä kesäisenä päivänä vaimo hävisi jäljettömiin. Isäni kotipihassa rajan pinnassa oli ulkorakennuksia ja kaivo, jotka tietysti tutkittiin. Tilalla oli myöskin todella syvä lampi, johon etsinnät ulotettiin - tuloksetta. Menimme kerrsn tuona aikana isäni kanssa käymään tilalla, ja metsätien varresta löysimme naisten kassin, jossa oli vaatteita ja kengät. Ilmoitimme poliisille, joka mm. selvitti kadonneen naisen mieheltä, kuuluivatko vaatteet ko. naiselle - kuulemma eivät. Mutta mistä ihmeestä kassi ilmaantui rajavyöhykkeelle juuri tuolloin??? Arveltiin, että joku oli tuonut sen sinne hämäysmielessä. Aluksi aviomiestä epäiltiin, mutta näyttöä ei ollut. Arveltiin, että joku oli tappanut naisen, upottanut hänet lampeen tai suonsilmäkkeeseen. Arveltiin, että hän oli seonnut ja loikannut Venäjän puolelle (täyttä korpea). Eräs arvaus oli, että hänellä oli suhde venäläiseen rajamieheen, ja hän oli loikannut tämän luo...

Tästä on joku 30 vuotta, eikä asia ole vieläkään selvinnyt. Muistan aina sen pelon, että tekisinkin karmean löydön, kun menin tilalle tekemään metsänhoitotöitä... Samoin muistan sen beigen naistenkassin, joka oli ikäänkuin kiireessä heitetty metsätien varteen.

Oma epäilys on, että hengissä tuo nainen ei enää ole, ja jäännökset, jos niitä on, löytyvät rajan pinnasta.

Ja tämä tarina on TOSI.

Tästä taitaa olla ketju minfossa. Muistelen lukeneeni. Ajattelin, että haluat ehkä tutkailla sieltä aihetta enemmänkin, jos et ole jo sieltä lukenut.

Just laitoin tähän vastaviestin, mut ei viel julkaistu?

Itärajan tyttö kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itärajan tyttö kirjoitti:

Nää on hyviä... Varsinki näin nukkumaan käydessä...

Omasta lapsuudestani ihan reality-tapaus, joka on ajankohtainen nyt, kun Kyllikki Saaren murhasta jälleen uutisoidaan...

Tapahtui eräässä pienessä itäsuomalaisessa kylässä, aivan Venäjän rajan pinnassa. Kylässä asui rajamies vaimoineen. Eräänä kesäisenä päivänä vaimo hävisi jäljettömiin. Isäni kotipihassa rajan pinnassa oli ulkorakennuksia ja kaivo, jotka tietysti tutkittiin. Tilalla oli myöskin todella syvä lampi, johon etsinnät ulotettiin - tuloksetta. Menimme kerrsn tuona aikana isäni kanssa käymään tilalla, ja metsätien varresta löysimme naisten kassin, jossa oli vaatteita ja kengät. Ilmoitimme poliisille, joka mm. selvitti kadonneen naisen mieheltä, kuuluivatko vaatteet ko. naiselle - kuulemma eivät. Mutta mistä ihmeestä kassi ilmaantui rajavyöhykkeelle juuri tuolloin??? Arveltiin, että joku oli tuonut sen sinne hämäysmielessä. Aluksi aviomiestä epäiltiin, mutta näyttöä ei ollut. Arveltiin, että joku oli tappanut naisen, upottanut hänet lampeen tai suonsilmäkkeeseen. Arveltiin, että hän oli seonnut ja loikannut Venäjän puolelle (täyttä korpea). Eräs arvaus oli, että hänellä oli suhde venäläiseen rajamieheen, ja hän oli loikannut tämän luo...

Tästä on joku 30 vuotta, eikä asia ole vieläkään selvinnyt. Muistan aina sen pelon, että tekisinkin karmean löydön, kun menin tilalle tekemään metsänhoitotöitä... Samoin muistan sen beigen naistenkassin, joka oli ikäänkuin kiireessä heitetty metsätien varteen.

Oma epäilys on, että hengissä tuo nainen ei enää ole, ja jäännökset, jos niitä on, löytyvät rajan pinnasta.

Ja tämä tarina on TOSI.

Tästä taitaa olla ketju minfossa. Muistelen lukeneeni. Ajattelin, että haluat ehkä tutkailla sieltä aihetta enemmänkin, jos et ole jo sieltä lukenut.

Just laitoin tähän vastaviestin, mut ei viel julkaistu?

Ne on kans monesti aika selittämättömiä tapahtumia, miksi jotkut viestit jää johonkin tarkistusseulaan. Ja vielä selittämättömämpiä, miksi niitä ei koskaan julkaista. Totuusvirasto asialla?

Mulla on "selvittämätön" asia, joka on jäänyt vaivaamaan:

Päätin lukiossa alkaa opiskelemaan saksan kieltä kunnolla. Niinpä hankin ircistä saksaa puhuvan tuttavan. Seuraavan kerran ainetta kirjoittaessa päätin käyttää "monimutkaisia" kieliopillisiä rakenteita kuten passiivia jne., joita tavallisesti en käytä kirjoittaessani. Tämän jälkeen kävin saksalaisen tuttavani kanssa läpi aineen lause lauseelta, kuinka ne voisi sanoa paremmin ja miksi.

Tämän jälkeen puolet ryhmästä sai hylätys saksan aineesta, koska lähes kaikkien aineet olivat kuulema kopioituja. Itse jouduin rehtorin puhutteluun, koska olin käyttänyt rakenteita, joita en yleensä käytä. Minua vaadittiin tunnustamaan, etten ole kirjoittanut sanaakaan aineestani itse, mutten voinut tehdä sitä, koska olin kirjoittanut kaiken itse. Kerroin kyllä, että olin käynyt kirjan takaa kielioppiosiot läpi ja pyytänyt lause kerrallaan tuttavaani korjaamaan ja selittämään, missä olen tehnyt virheitä ja miksi.

Ei auttanut. Siihen loppui mun saksan opiskelu. Vaivaa sen takia, että olisin päässyt helpommalla valehtelemalla, että olin kopioinut. Liikuin kuitenkin siihen aikaan seurakuntapiireissä, eikä omatuntoni sallinut valehdella. Joten kärsin seuraukset vielä silloin.

Tälle on varmastikin ihan kelpo selitys, mutta mua se jäi ihmetyttämään.

Oltiin juuri lomareissulla perheen kanssa. Käveltiin soratiellä uimarannan ja pienen metsikön sekä urheilukenttien välissä. Ei ollut täysin tyyntä, mutta tuuli oli vähäistä. Näimme hopeisenvärisen karkkipaperin, joka lenteli ilmassa perhosen tapaan, tiedättehän. Välillä se meni ylös ja välillä alas, sitten sivulle. Tiesin, että se ei ollut perhonen, sillä tietääkseni metallinkiiltoisia perhosia ei ole. Mutta se liikkui ihan kuin perhonen, ei niin kuin karkkipaperi tai muu roska.

Lapset alkoivat jahdata sitä. He eivät saaneet sitä kiinni, vaikka se tippui hetkeksi maahankin. Ja sitten taas nousi ylös, nopeasti, korkealle. Minua jäi harmittamaan, kun en viitsinyt mennä katsomaan tarkemmin, sillä minulle tuli hieman outo tunne siitä. Sen liikkeissä ei ollut ns. "järkeä".

Minua ja monia muita, kuka oli/on "Original Nightstalker".

Ikiteini kirjoitti:

Minua ja monia muita, kuka oli/on "Original Nightstalker".

Missä pusikossa sitä on eletty? Googlaa Joseph James Deangelo

Muutama kuukausi sitten mieheni saunatakki vaihtoi paikkaa yöllä. Normaalisti se roikkuu aina vessan naulassa. Eräänä aamuna olimme samoihin aikoihin hereillä ja töihin lähdössä. Olin vessassakin käynyt ja kaikkea siinä tehnyt mutta silloin en vielä huomannut asiaa. Vasta kun laitoin takkia päälle niin huomasin että saunatakki roikkuu eteisen naulakossa. Meillä ei todellakaan pidetä eteisen naulakossa muuta kuin ulkotakkeja, joten tokaisin miehelle että "mitäs h*lvettiä tämä täällä tekee?" Hän katsoi silmät pyöreänä ihmetellen itsekkin eikä tiennyt miksi se siellä oli. Voisin vaikka vannoa että edellisenä iltana se oli vessassa normaaliin tapaan. Mieskin sanoi että hän on varma että se oli illalla vessassa koska hän oli juuri ennen nukkumaan menoa pessyt kätensä ja kuivannut ne saunatakkiin. Kyselin vielä mieheltä että onko hän varma ettei vielä käynyt esim. syömässä jotain jos ei saanut unta ja laittanut tuota takkia päälle vaikka lämmikkeeksi kun nukkuu pelkillä boksereilla, mutta ei kuulemma kun itsekkin oli niin ihmeissään. Unissakävely voisi olla selitys muuten, mutta ollaan oltu vuosia yhdessä eikä kumpikaan ole nähnyt toisen kävelevän unissaan koskaan. Lisäksi asutaan vanhassa omakotitalossa ja nukutaan yläkerrassa. Tuo vessa ja eteinen on alakerrassa ja meillä on todella narisevat portaat. Saattaisi herätä tai havahtua jos toinen lähtee yöllä alakertaan (yöllä käytetään yläkerran vessaa). En ymmärrä miten tuo takki siirtyi, mutta vaikea uskoa mihinkään yliluonnolliseenkaan koska olisi outoa ajatella että se ainakaan itsestään on sinne leijaillut.

Vierailija kirjoitti:

Jos jostain lähti jotain väriainetta. Onko joku käynyt suihkutilissa ennen sinua?

Meillä taas käy hiippari paskomassa  ja kuseksimassa ympäriinsä  asuntoon, vaatteisiin ja jne. On öljyä, pesuaineita ja kaikenlaisia kemikaaleja levitelty. On ollu vaatteiden repimisiä, varasteluja ja tavaroiden palauttelua tietysti kuluneeena ja lähes käyttökelvottomana. Toisten luona majaillaan ja ruokaillaan asukkaiden poissa ollessa. Mitähän nämä tekijät tykkäisivät. jos heihin kohdistuisi ilkivalta, hyväksikäyttö ja terveydellliset ongelmat??? Onko kellään ideaa miten saa tekijän kiinni? Mikä tämä merkkailujuttu ja sotkemisjuttu on? Miten yleistä on esim. lääkkeiden tunkeminen ruokiin ja juomiia? Olisi kiva tietää mitä iloo tekijät saavat näistä paskaiskuista? Minkä pimeen piirin juttuja nuo teot on? Aika sairasta puuhaa. Mitä nämä esim. neulaset, kivet ja muut töhnät tarkoittaa? Olisi kiva syöttää nämä paskat ja juottaa kuset, öljyt, pesuaineet näille tekijöille ja käyttää lattiarätteinä. Joillakin ei ole ihan kaikki asiat kohdallaan. Välillä miertityttää minkälaisia ja miten terveellä pohjalla on toiminta huoltoyhtiössä, isännöitsijöilla, taloyhtiöillä, lukkosepillä, korjaajilla ja näiden taitojen omaavilla. Tosin kriminaalimeininkiä jataitoja on monilla muillakin kun virallisilla tahoilla.

Lääkkeet...