Lue keskustelun säännöt.
Selvittämätön asia/tapahtuma joka on jäänyt vaivaamaan?
Itsellä on useampia, mutta laitan tähän yhden noin niinkuin esimerkin vuoksi.
Olin n. 15-vuotias kun aloin saada kännykkääni soittoja joltain naiselta joka syytteli minua siitä että olen hänen miehensä panopuu. Olin ujo ja hiljainen enkä tiennyt miten reagoida, joten ilmoitin vain että naisella taitaa nyt olla väärä henkilö kyseessä. Nainen raivostui tästä ja aloitti "niin varmaan" -raivoamisen ja että tietenkin kiellän tekoseni, kuinkas muutenkaan!
Mitä tuohon voi sanoa?
Tämä nainen soitti aina silloin tällöin ja kysyi jotain tyyliin "Niin voisiks kertoa missä mun mies oli tiistaina?". Oli sellainen poissaoleva häiriintyneisyys aina äänessä joka jotenkin kylmäs. Tuli mieleen oma äitini joka oli todella epävakaa.
Viimeisen kerran kuulin tästä naisesta kun olin perheeni kanssa lomalla Espanjassa. Nainen sanoi että on nyt tulossa minua vähän moikkaamaan. Sanoin että tulee pitkä matka (ja kallis puhelu) kun ollaan ulkomailla. Kerroin vielä viimeisen kerran olevani teinityttö jolla ei ole ollut suhdetta kehenkään vastakkaisen sukupuolen edustajaan, ja että isäni sattuu olemaan tässä vieressä jos hän haluaa rupatella. Puhelu katkesi enkä kuullut hänestä enää toiste.
Tässä jäi vaivaamaan kaksi asiaa:
1) Numeroni oli salainen. Sitä ei löytyisi kenenkään kaiman nimellä numeropalvelusta. Kuka antoi numeroni?
2) Nainen tiesi etunimeni, eli soitti minulle nimen perusteella. Onko liian uskomaton sattuma että nainen oli näppäillyt numeron väärin mutta jahtasi samannimistä tyyppiä?
3) Jos olisikin käynyt niin ettei numero jostain syystä olisikaan salainen, liittymä oli isäni nimissä, ei minun.
Tästä kohta 20 vuotta aikaa mutta joskus tulee mieleen mitä häirikölleni kävi. Mistä hän tuli ja minne hän meni? Oliko nörtin näköinen teinityttö hänestä oikeasti uhka, vai olinko väärä henkilö? En edes tuntenut ketään aikuista miestä joka ei olisi ollut minulle sukua. Ja tämä nainen oli selvästi vanhempi, ja naimisissa.
Millaisia mysteerejä ja selvittämättömiä teillä on?
Kommentit (7965)
Saatan ajatella jotain asiaa, ja hetken päästä se oikeasti tapahtuu. Esimerkiksi tänään lenkkeillessäni ajattelin, että lenkkimaastoni näyttää siltä että siellä voisi olla käärmeitä, mutten koskaan ole niihin onneksi törmännyt, joten ehkä ne ei viihdy näin lähellä asustusta kaupungissa. No mitäpä muutaman sadan metrin päässä olikaan, kyy ottamassa aurinkoa keskellä tietä! Ja lenkkeilen tuolla samassa paikkaa useita kertoja viikossa, jo viiden vuoden ajan. Ja näitä samanlaisia juttuja on paljon, saatan miettiä että mitähän jollekin ihmiselle kuuluu, ja sitten näen hänet heti vaikka kaupassa. Usein kyseessä joku vanha kaveri/tuttu, ei mikään ystävä, joku sellainen vaikka josta en edes tiedä missä nykyisin asuu tms. Tai tässä eräs päivä töistä kotiin kävellessäni ajattelin kuinka kamalaa on, että elämä voi tuosta vaan päättyä, ilman omaa syytä. Sitten edessäni kävellyt nainen meinasi jäädä auton alle, kuski ilmeisesti räpelsi puhelintaan koska hän ei huomannut naisen ylittävän tietä suojatiellä paikassa, jossa on kyllä erittäin hyvä näkyvyys joka suuntaan. Täytyy olla jatkossa varovaisempi mitä ajattelee! :DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En muista tarkalleen minkä ikäinen olin, mutta taisi olla ala-asteen loppupuolta. Olimme menneet kaverin kanssa kahdestaan iltauinnille läheiselle järvelle. Tähän aikaan se oli ihan normaalia ja äiti tuli tietysti tulossa hakemaan meidän sieltä pois. Laitoimme kotona uimapuvut päälle ja pyyhkeet kainaloon. Eikä silloin ollut tapana meidän ikäisten pitää puhelinta mukana. Rannalle ilmestyi jostain keski-ikäinen nainen ja en ole varma oliko hänellä koira mukana. Sillä ei kai ole mitään merkitystä tapahtumien kanssa. Nainen käveli laiturille ja samalla kyseli onko kylmää vettä ja ihan niitä näitä rupatteli. Jäi jostain jutuista semmonen kuva kuin nainen olisi tuntenut meidät entuudestaan. Nousin vedestä ja nainen oli pyyhkeen kanssa vastassa, otti halaukseen ja puhutteli mua omalla nimellä. Äiti tuli jossain vaiheessa autolta ja käveli sinne. Kumpikaan ei näyttänyt tuntevan toisiansa. Enkä koskaan uskaltanut kertoa äidille.
Se jäi täysin mysteeriksi oliko nainen pikkutyttöjä metsästävä pedofiili vai täysin ohikulkemassa ollut tyyppi, joka halusi vain auttaa. Mulle ei tullut tilanteesta mitään ahdistusta tai kokenut ahdistavan. Edelleen voimakas tunne, että nainen saattoi olla jostain tuttu. Se oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun näin hänet.
Jospa nainen oli sinun oikea biologinen äitisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran nukuimme mieheni kanssa hotellissa ulkomailla ja heräsin siihen, että telkkari oli mennyt itsestään päälle joskus aamuyöstä. Kaukosäädin ei ollut lähellä. Sanoin asiasta respaankin, mutta he eivät tienneet mikä sen olisi voinut aiheuttaa. Sama tapahtui toisenkin kerran eri hotellissa eri maassa. Taas aamuyöstä heräsin tv:n päällä oloon ja aloin etsiä kaukosäädintä, jotta saan tv:n sammutettua.
Kotona herään aikaisin töihin ja joinain aamuina etenkin kahdessa aikaisemmassa asunnossa telkkarista on kuulunut semmoinen naksnaks -ääni kuin televisio olisi mennyt päälle. Voisikohan tällä olla tekemistä jonkun yösähkön ja päiväsähkön vaihtumisesta? Ääni ei kuulunut joka päivä, eikä kellonaika ollut minuutilleen sama. Myös televisiot ovat vaihtuneet. Nykyisessä kodissa olen vain kerran kuullut tuon äänen aamulla telkkarista. Tosin en nyt herääkään aivan niin aikaisin.
Yö- ja päiväsähkön vaihtumisesta johtuvaa? Voi hyvää päivää, onnea humanistisiin opintoihin.
Hyvää päivää vaan itsellesi. Tiedoksesi että yö/päiväsähkön vaihtuminen nimenomaan voi laittaa laitteita päälle ja pois. Laite voidaan kytkeä vain yösähköön jolloin se napsahtaa automaattisesti päälle kun yösähkö menee päälle. Näin nykyisessä kämpässänikin jossa yösähkö napsahtaa päälle klo 11 ja samalla menee päälle kylppärin lattialämmitys. Mutta siihen voidaan kytkeä mikä tahansa laite.
Minsku72 kirjoitti:
Ystäväni oli ottanut mukaan polttopuita ja makkaraa. Tarkoituksenaan tehdä nuotio ja että istuisimme hetken aikaa tuon upean järven rannalla nuotion äärellä istuen. Näin tapahtuikin. Hän teki polttopuista tulet ja istuimme nuotion äärelle. Juttelimme työasioista ja kaikesta, kunnes..
Metsästä alkoi kuulumaan hyvin outoa ääntä. En osaa tarkkaan kuvailla tuota ääntä. Se oli kuin kauhuelokuvasta. Ääni ei ollut kovinkaan voimakas, mutta se kuului hyvin. Tunnelma alkoi muuttumaan hyvin epämiellyttäväksi ja sen johdosta päätimme lähteä. Keräsimme tavaramme kasaan ja sammutimme nuotion.
Olimme autolla ja ystäväni oli juuri käynnistämässä sitä, kun kuljettajan viereisen penkin ikkunaan ilmestyi hahmo. Itse istuin takapenkillä kuljettajan takana. Muistan kiljaisseeni pelosta, kun näin tuon hahmon. Pelkoni liittyi aluksi vain tuohon outoon ääneen. Hahmo veti välittömästi auton oven auki ja kysyi monotonisella äänellä: "Paljonko kello on?".
Samassa ulkona kuuluva ääni muuttui melodiseksi. Kuin lapsuuden karusellin taustamusiikki Linnanmäellä. Kukaan ei vastannut hahmolle mitään. Ystäväni sai auton käyntiin ja pyysi hahmoa päästämään irti ovesta, että ystäväni saisi sen kiinni. Hahmo ei luovuttanut vaan jatkoi: "Onko aika tässä ja nyt?"
Seuraavat sekunnit ovat jääneet mieleeni. Metsästä tuli meihin kohdistunut erittäin kirkas valo. Se oli niin kirkas, että se ei voinut olla taskulampusta lähtöisin. Ymmärtääkseni sen tarkoitus oli sokaista kuljettajana toiminut ystäväni. Näin ainakin jälkikäteen asiasta ajattelen. Hän kuitenkin sai auton käyntiin ja lähti ajamaan, vaikka hahmo roikkui kiinni ovessa ja kyseli: "Onko aika tässä ja nyt?"
En tiedä missä vaiheessa hahmo hävisi ovesta, mutta uskoakseni lähes heti kun ystäväni painoi kaasun pohjaan. Muistan kuulleeni tuon oudon musiikin lävitse, kun kivet kolisivat hiekkatiellä auton pohjaan ystäväni ajaessa kuin rallikuski. Musiikki ikään kuin seurasi meitä.
Mökille päästyämme me kaikki aloimme itkemään. En tiedä mistä tuo johtui. Pelkotila ilmeisesti raukesi ja se oli jokin reaktio sille. Tilanne oli ollut lähes hysteerinen, kun hahmo saapui musiikin täyttämästä metsästä. Hahmosta ei voinut päätellä sukupuolta, ikää tai mitään muutakaan. Sitä on hyvin vaikea kertoa. Kokemus on kuitenkin täysin totta ja tapahtunut. Se aiheuttaa yhä pelkoa meissä kaikissa. Emme enää juttele siitä, koska kaikki haluisivat vain unohtaa sen.Minkäänlaista järkevää selitystä tapahtuneelle on vaikea kuvitella.
Hyi hitto! Googlaa Kivetyntie Onko oikeasti totta vai keksitkö kun tiedät paikan taustan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran nukuimme mieheni kanssa hotellissa ulkomailla ja heräsin siihen, että telkkari oli mennyt itsestään päälle joskus aamuyöstä. Kaukosäädin ei ollut lähellä. Sanoin asiasta respaankin, mutta he eivät tienneet mikä sen olisi voinut aiheuttaa. Sama tapahtui toisenkin kerran eri hotellissa eri maassa. Taas aamuyöstä heräsin tv:n päällä oloon ja aloin etsiä kaukosäädintä, jotta saan tv:n sammutettua.
Kotona herään aikaisin töihin ja joinain aamuina etenkin kahdessa aikaisemmassa asunnossa telkkarista on kuulunut semmoinen naksnaks -ääni kuin televisio olisi mennyt päälle. Voisikohan tällä olla tekemistä jonkun yösähkön ja päiväsähkön vaihtumisesta? Ääni ei kuulunut joka päivä, eikä kellonaika ollut minuutilleen sama. Myös televisiot ovat vaihtuneet. Nykyisessä kodissa olen vain kerran kuullut tuon äänen aamulla telkkarista. Tosin en nyt herääkään aivan niin aikaisin.
Yö- ja päiväsähkön vaihtumisesta johtuvaa? Voi hyvää päivää, onnea humanistisiin opintoihin.
Hyvää päivää vaan itsellesi. Tiedoksesi että yö/päiväsähkön vaihtuminen nimenomaan voi laittaa laitteita päälle ja pois. Laite voidaan kytkeä vain yösähköön jolloin se napsahtaa automaattisesti päälle kun yösähkö menee päälle. Näin nykyisessä kämpässänikin jossa yösähkö napsahtaa päälle klo 11 ja samalla menee päälle kylppärin lattialämmitys. Mutta siihen voidaan kytkeä mikä tahansa laite.
Meilläkin eteisen lamppu napsahtaa aina illalla oudosti, kun yösähkö menee päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mindreader kirjoitti:
Täytin tuossa taannoin ekaa kertaa vuosikausiin lottokuponkia netissä. Ajattelin että laitan ite numeron ja pyydän mieheltä randomilla joka toisen numeron. Klikkasin numeron itselleni ja huikkasin toisessa huoneessa olevalle miehelleni että anna numero, hän sanoi saman numeron kuin juuri olin itse valinnut. Sama tapahtui 3 kertaa putkeen ja aina olin että eiku joku muu kun juuri valkkasin. Ajatustenlukua?
Tuli mieleen Doctor Whon jakso Extremis, jossa ihmisiä pyydetään sanomaan joku satunnainen numero ja he sanovat aina samat numerot. Syyksi ilmenee se, että he elävät kaikki simulaatiossa, jossa nuo numerot ovat peräisin satunnaislukugeneraattorista.
Kiltti mies ov. kirjoitti:
Minusta on selittämätöntä, että kuinka eräs nainen on uskaltanut käydä luonani monta kertaa niin, että olemme kaksin kotonamme eikä hänellä ole ollut taatusti mukana nyrkkirautaa, pippurisumutetta tai muita turvavälineitä eikä hän ole tehnyt minusta ilmoitusta, että olisin käyttänyt häntä seksuaalisesti hyväksi. Tietenkään en ole tehnyt mitään, minkä voisi edes etäisesti olevan seksuaalista hyväksikäyttöä, mutta minua ihmetyttää, että kuinka nykyaikana nainen uskaltaa tulla miehen luokse ilman mitään turvavarusteita eikä edes tee tästä perätöntä ilmiantoa että tämä olisi hyväksikäyttäjä, koska käsitykseni mukaan kaikki naiset ajattelevat, että jokainen mies on alapäällään ajatteleva seksihullu raiskaaja koska #MeToo. Mutta ilmeisesti kaikki naiset eivät ajattelekaan niin tai sitten hän näki minusta heti ensi tapaamisella, että olen kiinnostuneempi miehistä kun naisista seksuaalisessa mielessä ja kaiken lisäksi melkein impotentti.
#metoo ahdistaa vain miehiä, jotka nyt vasta tajuavat, että naisia ei oikeasti kuulu ahdistella ja että sillä voi olla seurauksia. Normaalimies on tajunnut jo aiemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kesämökillä tapahtui muutenkin kaikkea outoa, mutta eräänä iltana olin viikannut kahisevat reisitaskuhousuni siististi tuolille ja käynyt nukkumaan. Housujen taskussa oli sytkäri, olin tarkistanut sen vielä ennen nukkumaanmenoa, ettei ole jäänyt mihinkään ulos.
En saanut unta ja makasin pitkään pimeässä valveilla. Oli hiljaista, kuten maalla aina. Äkkiä hiljaisuuden vaan katkaisi reisitaskuhousujeni kahina. Siististi tuolille viitatut housut kahisivat itsekseen pitkän aikaa. Ja joo, en todellakaan uskaltanut katsoa, vaan esitin nukkuvaa.
Aamulla sitten nämä illalla siististi viikatut housut olivat lattialle heitettynä, sytytin taskusta oli kadonnut.
Ja nukuin vinttikammarissa, jonne ei pääse livahtamaan äänettä. Lemmikkejäkään ei ollut.
Sytkärin paino veti liukkaat housut lattialle.
Vierailija kirjoitti:
Minne ihmeeseen meidän pyykkiteline katosi muutossa?
Mun entisen kämpän varastoon! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä ei ole selvittämättömiä mutta varsin outo juttu kyllä. Olin parikymppinen ja muuttanut jo pois kotoa, jostain syystä olin kuitenkin siellä yötä, omassa vanhassa huoneessani. Oli hämärä kesäyö enkä saanut unta. Yhtäkkiä huoneeni ovelta alkoi kuulua hirveä rapina ja kahina joka siellä liki pimeässä kuulosti todella kovalta ja pelottavalta. Mitään en nähnyt enkä keksinyt mistä ääni voi tulla... olin aivan hysterian partaalla. Mietin hiirtä ja jos vaikka mitä... muistan että ryntäsin huoneesta ulos sen rapinan ohi ja juoksin yläkertaan herättämään äitini. Tultiin molemmat alas ja laitettiin valot päälle. Kova meteli jatkui edelleen ja hoksattiin että ääni tulee vanhasta koulusalkustani joka on huoneeni nurkassa, tiesin että siellä oli jotain koulupapereita ja äitini kanssa todettiin että siellä on varmaan hiiri ( ja ihmeteltiin samalla miten hiiri olisi päässyt siihen laukkuun jossa ei ollut milliä suurempia rakoja missään )
Kannettiin laukku ulos hämärään kesäyöhön ( laitettiin valot päälle ) ja puolipaniikissa avattiin salkku. Sieltä kömpi n. 7-8 cm kokoinen KOPPAKUORIAINEN! metelin arvoitus siis ratkesi, mutta mistä ihmeestä se oli mennyt sinne salkkuun joka oli täysin ilmatiiviis ja ”lukossa”.
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole selvittämättömiä mutta varsin outo juttu kyllä. Olin parikymppinen ja muuttanut jo pois kotoa, jostain syystä olin kuitenkin siellä yötä, omassa vanhassa huoneessani. Oli hämärä kesäyö enkä saanut unta. Yhtäkkiä huoneeni ovelta alkoi kuulua hirveä rapina ja kahina joka siellä liki pimeässä kuulosti todella kovalta ja pelottavalta. Mitään en nähnyt enkä keksinyt mistä ääni voi tulla... olin aivan hysterian partaalla. Mietin hiirtä ja jos vaikka mitä... muistan että ryntäsin huoneesta ulos sen rapinan ohi ja juoksin yläkertaan herättämään äitini. Tultiin molemmat alas ja laitettiin valot päälle. Kova meteli jatkui edelleen ja hoksattiin että ääni tulee vanhasta koulusalkustani joka on huoneeni nurkassa, tiesin että siellä oli jotain koulupapereita ja äitini kanssa todettiin että siellä on varmaan hiiri ( ja ihmeteltiin samalla miten hiiri olisi päässyt siihen laukkuun jossa ei ollut milliä suurempia rakoja missään )
Kannettiin laukku ulos hämärään kesäyöhön ( laitettiin valot päälle ) ja puolipaniikissa avattiin salkku. Sieltä kömpi n. 7-8 cm kokoinen KOPPAKUORIAINEN! metelin arvoitus siis ratkesi, mutta mistä ihmeestä se oli mennyt sinne salkkuun joka oli täysin ilmatiiviis ja ”lukossa”.
Ehkä se oli kömpinyt sinne vauvana jostain raosta ja kasvanut salkussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerran nukuimme mieheni kanssa hotellissa ulkomailla ja heräsin siihen, että telkkari oli mennyt itsestään päälle joskus aamuyöstä. Kaukosäädin ei ollut lähellä. Sanoin asiasta respaankin, mutta he eivät tienneet mikä sen olisi voinut aiheuttaa. Sama tapahtui toisenkin kerran eri hotellissa eri maassa. Taas aamuyöstä heräsin tv:n päällä oloon ja aloin etsiä kaukosäädintä, jotta saan tv:n sammutettua.
Kotona herään aikaisin töihin ja joinain aamuina etenkin kahdessa aikaisemmassa asunnossa telkkarista on kuulunut semmoinen naksnaks -ääni kuin televisio olisi mennyt päälle. Voisikohan tällä olla tekemistä jonkun yösähkön ja päiväsähkön vaihtumisesta? Ääni ei kuulunut joka päivä, eikä kellonaika ollut minuutilleen sama. Myös televisiot ovat vaihtuneet. Nykyisessä kodissa olen vain kerran kuullut tuon äänen aamulla telkkarista. Tosin en nyt herääkään aivan niin aikaisin.
Yö- ja päiväsähkön vaihtumisesta johtuvaa? Voi hyvää päivää, onnea humanistisiin opintoihin.
Hyvää päivää vaan itsellesi. Tiedoksesi että yö/päiväsähkön vaihtuminen nimenomaan voi laittaa laitteita päälle ja pois. Laite voidaan kytkeä vain yösähköön jolloin se napsahtaa automaattisesti päälle kun yösähkö menee päälle. Näin nykyisessä kämpässänikin jossa yösähkö napsahtaa päälle klo 11 ja samalla menee päälle kylppärin lattialämmitys. Mutta siihen voidaan kytkeä mikä tahansa laite.
Yö- ja päiväsähkössä ei ole muuta eroa kuin hinta. Sama voimalaitos niitä tuottaa kolmivuorossa, ainoa ero on se että kulutuksen tasaaminen yli vuorokauden on edullista myös sähkön tuottajalle joten hinnoittelulla kannustetaan sitten tähän.
Sun kylppärin lattialämmityksessä on ajastin, ja se onkin ihan järkevää. Mutta ei ne johtimissa kulkevat vauraukset millään tavalla muutu päivällä tai yöllä.
...tai sitten voi myös olla että olette säännöllisiä elintavoissanne ja iltapesujen päälle kylppärin termostaatti iskee lattialämmityksen päälle suunnilleen samoihin aikoihin joka päivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä meidän sähkökaapissa napsahtaa joka ilta. En tiedä mikä laite, kulutuksen mittariko?
Sama juttu täällä, minäkin kerran kuulin kahden tutun keskustelun, kun yritin toiselle heistä soittaa. Eivät kuulleet minua ja lopetin vain puhelun.
Näimme miehen kanssa hotellissa kaksoisolentoni. Olen 180cm pitkä ja tuolloin päälläni oli siskoni ompelema mekko jota ei saa kaupoista , eli minut tunnisti vaikka pitkähiuksisia blondeja riittääkin.
Olin jäänyt vielä huoneeseen kun mies meni edeltä aamupalalle ja hämmästyi, kun tulin vastaan. Luuli tulleensa hulluksi. Itse taas näin tämän kaksoseni myöhemmin hotellin autoparkissa, oli aika kammottava kokemus kun huomaat itsesi kävelevän auton, jossa istut , edestä!
Tämä nyt ei sinänsä ole superkiinnostava juttu, mutta on jäänyt vaivaamaan. Olin ollut leikkauksessa ja tarvitsin sen jälkeen vahvaa kipulääkettä. Muistan elävästi, miten tulin sairaalasta apteekin kautta kotiin, otin lääkepakkauksen apteekkipussista tiskipöydälle ja nostin sen siitä lääkekaappiin, astmalääkkeen ja perusburanan väliin. Minulla on valokuvamuisti ja tasan varmasti olen sen siihen laittanut. Mutta kun seuraavan kerran kipu yltyi niin että tarvitsin lääkettä, sitä ei löytynytkään enää yhtään mistään. Käänsin suunnilleen koko kodin ympäri. Epätoivon vimmassa etsin ja etsin kun sattui niin paljon. Koko pakkaus oli hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Ei löytynyt myöhemmin muutossakaan. En ymmärrä minne se on voinut noin vain kadota. Kärvistelin sitten kamalat kivut pelkällä buranalla, joka ei auttanut ollenkaan. En uskaltanut pyytää lääkäriltä lisää, koska pelkäsin että minua epäillään joksikin viihdekäyttäjäksi. Oli kyllä ahdistava kokemus.
Mitään muuta selitystä en keksi kuin että huoltomies tai vuokranantaja olisi tullut omilla avaimilla sisään ja varastanut lääkkeen. Kenelläkään muulla ei ollut avaimia silloiseen kerrostalokämppääni.
Kun olin noin 10 olin yötä talon vieressä metsässä teltassa enkä saanut unta mutta tunsin jonkin kuin käärmeen menevän jalkani yli enkä uskaltanut liikkua ja katsoa mikä se oli aamulla katsosin teltan läpi enkä näyhnyt mitään ja ovi oli täysin kiinni.
Itsellekkin sattunut tällainen outo yhteensattuma:
Kaverilta oli puhjennut kaksi rengasta autostaan (toinen takaa toinen edestä eripuolilta mikä sulkee jokseenkin jonkin terävän päältä ajamisen) ja kun saimme renkaat vaihdettua niin huomasin että kevarini taka-akselinpultti oli kadonnut(en tiedä milloin se oli hävinnyt mutta nyt huomasin sen).
Huolimatta siitä, että olimme ns irlantilaiset kaksoset emme tulleet siskoni kanssa ikinä hyvin juttuun, äidin mukaan käyttäydyimme kuin kissa ja koira jo pikkutyttöinä vaikka äiti oli toivonut olemattoman ikäeron tekevän meistä parhaat ystävykset. Isämme kuoli kun olimme ihan taaperoita ja ollessamme parikymppisiä, myös sisko menehtyi äkillisesti . Äiti oli ymmärrettävästi aivan hajalla ja lupauduin tyhjentämään siskoni asunnon sekä auttamaan muutenkin asioiden hoitamisessa!
Oli aurinkoinen syyspäivä, ulkoa kuului leikkivien lasten ääniä ja valoa tulvi kaksioon jossa siskoni oli asunut ja jossa en ollut kertaakaan aikaisemmin vielä käynyt. Päätin alkuun tyhjentää jääkaapin sekä keittää kahvia , siskon keitin oli ikivanha ja piti ihmeellistä huokailua sekä puhinaa. Olin kyykyssä tyhjentämässa alakaappia, kun kuulin tuskaisen voihkaisun takaani ja loikkasin niin äkisti pystyyn että löin olkapääni , sitten rauhoitun ja arvelin äänen tulleen kahvinkeittimestä. Pelottelee mokoma..
Join kahvia ja katselin samaa maisemaa jota siskokin oli katsellut, ei kovin kummoista vain puita ja vastapäinen talo. Menin vessaan ja samassa olohuoneessa aukesi tv, äänet täysillä ja olin tietysti saada sydärin mutta mutta vakuutin itselleni että telkkarin täytyi sekoilla vanhuuttaan, sehän oli varmaan kierrätyskeskuksesta kuten lähes kaikki muukin. Telkka kiinni ja pulssi sataa jyskien valokuvia laatikkoon, siskoni tuijotti totisena ylioppilaskuvastaan ja vanhemmat hymyilivät hääkuvassaan, minun kuviani esillä ei ollut mistä en ollut edes yllättynyt . Sain kuvat pakattua mutta siinä kaikki, sillä samassa olohuoneen ovi paiskautui kiinni vaikka mistään ei vetänyt, ja minulle riitti, ryntäsin ulos laatikko kainalossa ja soitin äidille että mulle riitti, Riikka (nimi muutettu ) ei tahdo mua sinne! Tässä välissä pitänee kertoa, että äiti on aina uskonut yliluonnollisiin asioihin.
Äitini ja tätini olivat sitten menneet hakemaan loppuja tavaroita ja tätini jäi lukkojen taakse parvekkeelle sillä välin kun äiti pistäytyi autolla, täti meni tupakalle ja ovi vain lukkiutui itsestään..