Kerro sukupuolesi ja mikä on käsityksesi romanttisesta - onko miehillä ja naisilla eri käsitykset?

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ajattelee, että ollakseen romanttinen pitää tehdä ihme temppuja tai yrittää lahjoa toinen? Jossain jutussa väitettiin, että naiset ovat epärealistisia parisuhteissaan koska katsovat ja lukevat romanttista unelmahöttöä ja kuvittelevat, että sellaista elämän pitäisi olla. Musta taas tuntuu, että naiset muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ovat inhorealisteja ja miehillä on harhaisemmat kuvitelmat parisuhteesta.

Tässä saattaa olla perää. Tapailin joskus tyyppiä, jolla tuntui olevan hyvin tarkat kuvitelmat siitä, miten suhteen pitäisi mennä: tavataan, tutustutaan, rakastutaan, tunnustetaan rakastuminen, sitten myöhemmin rakastaminen jne. Varmaan hänen kuvitelmiinsa sisältyi myös rivitaloasunto, farmari-Volvo ja koira.

Tyyppi tunnusti minulle rakastumistaan noin kuukauden tapailun jälkeen ja suuttui, kun en vastannut samalla tavalla. Oli sellainen tyypillinen 2000-luvun alun insinöörimies: Dressman-farkut, kauluspaita housujen sisällä ja kännykkäkotelo vyössä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2 kirjoitti:

Mä en vaan tajua tuota pussailua. Minusta se on sekä naurettavan typerää että iljettävää. Aika nopeasti onneksi sain sen karsittua pois omasta suhteesta.

Hahaa, niin minäkin 😀 en tykkää vaihtaa limaa. Seksiä haluan mieluiten takaapäin ja rajusti, ei missään tapauksessa mitään romanttista silmiin tuojottelua.

Äklöromanttista olisi joku viinilasilliset kynttilän valossa ja sydämenmuotoinen suklaarasia. Runot ovat niin uber-oksettavia, ettei edes voi ajatellakaan.

Mukava romanttinen hetki, jos voi sellaiseksi kutsua, oli viime juhannusaattona, kun käytiin rannassa kävelyllä ja katsomassa kokon sytytystä.

Olin kerran treffeillä kun mies polvistui sohvan eteen, vetäisi kitaran esiin ja alkoi laulaa balladia antaumuksella silmät kiinni. Onneksi silmät kiinni, koska mun silmät meinasi pudota päästä ja olin tukehtua sekä nauruun että paniikkiin. Onneksi se ei sentään alkanut lausua jotain runoa siinä, olisin varmaan pissannut housuun. Ajatus kaunis mutta taisi olla väärä uhri... T: Kolmas ei pussailusta pitävä

Minulle eräs jäppinen kirjoitti runon, joka oli vieläpä tosi huono. Onneksi olimme siihen aikaan eri maissa, ja tyyppi lähetti minulle runontekeleensä kirjeessä, joten hän ei nähnyt ilmettäni. 

Mun eräs ystäväni oli aivan onnessaan kun uusi poikaystävä kirjoitti hänelle runon. Se alkoi että Silkkii oot sylissäni jne. Ystävä suuttui verisesti minulle kun kerroin alkuperäisen kirjoittajan olevan Jukka Poika. Ensi kerran annan elää harhoissaan. Jos nyt on pakko värssyjä kopioida ilmoittakaa se alkuperäinen lähde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

2 kirjoitti:

Mä en vaan tajua tuota pussailua. Minusta se on sekä naurettavan typerää että iljettävää. Aika nopeasti onneksi sain sen karsittua pois omasta suhteesta.

Hahaa, niin minäkin 😀 en tykkää vaihtaa limaa. Seksiä haluan mieluiten takaapäin ja rajusti, ei missään tapauksessa mitään romanttista silmiin tuojottelua.

Äklöromanttista olisi joku viinilasilliset kynttilän valossa ja sydämenmuotoinen suklaarasia. Runot ovat niin uber-oksettavia, ettei edes voi ajatellakaan.

Mukava romanttinen hetki, jos voi sellaiseksi kutsua, oli viime juhannusaattona, kun käytiin rannassa kävelyllä ja katsomassa kokon sytytystä.

Olin kerran treffeillä kun mies polvistui sohvan eteen, vetäisi kitaran esiin ja alkoi laulaa balladia antaumuksella silmät kiinni. Onneksi silmät kiinni, koska mun silmät meinasi pudota päästä ja olin tukehtua sekä nauruun että paniikkiin. Onneksi se ei sentään alkanut lausua jotain runoa siinä, olisin varmaan pissannut housuun. Ajatus kaunis mutta taisi olla väärä uhri... T: Kolmas ei pussailusta pitävä

Minulle eräs jäppinen kirjoitti runon, joka oli vieläpä tosi huono. Onneksi olimme siihen aikaan eri maissa, ja tyyppi lähetti minulle runontekeleensä kirjeessä, joten hän ei nähnyt ilmettäni. 

Mun eräs ystäväni oli aivan onnessaan kun uusi poikaystävä kirjoitti hänelle runon. Se alkoi että Silkkii oot sylissäni jne. Ystävä suuttui verisesti minulle kun kerroin alkuperäisen kirjoittajan olevan Jukka Poika. Ensi kerran annan elää harhoissaan. Jos nyt on pakko värssyjä kopioida ilmoittakaa se alkuperäinen lähde.

Ahahahhhaaaaa, ei hitto...

Naiset nauravat suomalaisen miehen kuluneelle käsitykselle romantiikasta.

Mutta kun välimeren mies tekee saman romanttisen teon, nauru vaihtuu huokailuksi.

Vierailija kirjoitti:

Naiset nauravat suomalaisen miehen kuluneelle käsitykselle romantiikasta.

Mutta kun välimeren mies tekee saman romanttisen teon, nauru vaihtuu huokailuksi.

Sanoppas mistä tämä miesten kulunut käsitys romantiikasta on peräisin? Mun mielestä jos joku tekee typeryyksiä romantiikan nimissä, niin yhtä naurettavia ne on olipa tekijä mistä tahansa. Aito toisen huomioiminen on sitten asia erikseen.

Itse en edes liitä romantiikkaa rakkauteen. Romantiikka on kuvastoa: sumua, hyökyaaltoja, raunioita... Jos on rakkautta, siihen liittyy kuolema 😀

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ajattelee, että ollakseen romanttinen pitää tehdä ihme temppuja tai yrittää lahjoa toinen? Jossain jutussa väitettiin, että naiset ovat epärealistisia parisuhteissaan koska katsovat ja lukevat romanttista unelmahöttöä ja kuvittelevat, että sellaista elämän pitäisi olla. Musta taas tuntuu, että naiset muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ovat inhorealisteja ja miehillä on harhaisemmat kuvitelmat parisuhteesta.

Tässä saattaa olla perää. Tapailin joskus tyyppiä, jolla tuntui olevan hyvin tarkat kuvitelmat siitä, miten suhteen pitäisi mennä: tavataan, tutustutaan, rakastutaan, tunnustetaan rakastuminen, sitten myöhemmin rakastaminen jne. Varmaan hänen kuvitelmiinsa sisältyi myös rivitaloasunto, farmari-Volvo ja koira.

Tyyppi tunnusti minulle rakastumistaan noin kuukauden tapailun jälkeen ja suuttui, kun en vastannut samalla tavalla. Oli sellainen tyypillinen 2000-luvun alun insinöörimies: Dressman-farkut, kauluspaita housujen sisällä ja kännykkäkotelo vyössä. 

Itse asiassa sama kuolettavan tylsä insinööri myös soitti kitaraa ja lauloi...! Nyt muistankin. Ei varsinaisesti laulanut suoraan minulle mutta soitti kitaraa sohvalla ja lauleli itsekseen sillä välin, kun puuhailin jotain. Selvästi hänellä oli tarkoituksena esitellä taitojaan (jotka eivät muuten olleet järin kummoiset). Koomista. 

- 21

Tarkoituksella jätän kaikki muut vastaukset lukematta.

Romanttista on istua vierekkäin sohvalla ja katsoa joku hyvä leffa (jonka ei tarvitse olla romanttinen), ja nauttia samalla jotain hyvää. Kiinni toisissaan, nauttien lähellä olosta.

Romanttisia ovat autoajelut yhdessä. Voidaan kuunnella hyvää musiikkia tai olla ihan vaan hiljaisuudessa, nauttia maisemista ja hetkestä. Tai voidaan jutella ja nauraa räkättää.

Romanttista on rakastelu. Ottaa kunnolla aikaa siihen, ja pitää huolen, että kummankin koko kroppa tulee hyväiltyä. Keskitytään hetkeen ja nautintoon, ei pidetä kiirettä. Ajatus on tässä ja nyt.

Treffit voivat olla romanttisia. Esimerkiksi ravintola + leffa. Kynttilänvaloa ei kaivata.

Ja olen nainen, kuten arvata saattaa ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ajattelee, että ollakseen romanttinen pitää tehdä ihme temppuja tai yrittää lahjoa toinen? Jossain jutussa väitettiin, että naiset ovat epärealistisia parisuhteissaan koska katsovat ja lukevat romanttista unelmahöttöä ja kuvittelevat, että sellaista elämän pitäisi olla. Musta taas tuntuu, että naiset muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ovat inhorealisteja ja miehillä on harhaisemmat kuvitelmat parisuhteesta.

Tässä saattaa olla perää. Tapailin joskus tyyppiä, jolla tuntui olevan hyvin tarkat kuvitelmat siitä, miten suhteen pitäisi mennä: tavataan, tutustutaan, rakastutaan, tunnustetaan rakastuminen, sitten myöhemmin rakastaminen jne. Varmaan hänen kuvitelmiinsa sisältyi myös rivitaloasunto, farmari-Volvo ja koira.

Tyyppi tunnusti minulle rakastumistaan noin kuukauden tapailun jälkeen ja suuttui, kun en vastannut samalla tavalla. Oli sellainen tyypillinen 2000-luvun alun insinöörimies: Dressman-farkut, kauluspaita housujen sisällä ja kännykkäkotelo vyössä. 

Itse asiassa sama kuolettavan tylsä insinööri myös soitti kitaraa ja lauloi...! Nyt muistankin. Ei varsinaisesti laulanut suoraan minulle mutta soitti kitaraa sohvalla ja lauleli itsekseen sillä välin, kun puuhailin jotain. Selvästi hänellä oli tarkoituksena esitellä taitojaan (jotka eivät muuten olleet järin kummoiset). Koomista. 

- 21

Olivatko kyseisen henkilön nimikirjaimet T. A.?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi jotkut ajattelee, että ollakseen romanttinen pitää tehdä ihme temppuja tai yrittää lahjoa toinen? Jossain jutussa väitettiin, että naiset ovat epärealistisia parisuhteissaan koska katsovat ja lukevat romanttista unelmahöttöä ja kuvittelevat, että sellaista elämän pitäisi olla. Musta taas tuntuu, että naiset muutamia poikkeuksia lukuunottamatta ovat inhorealisteja ja miehillä on harhaisemmat kuvitelmat parisuhteesta.

Tässä saattaa olla perää. Tapailin joskus tyyppiä, jolla tuntui olevan hyvin tarkat kuvitelmat siitä, miten suhteen pitäisi mennä: tavataan, tutustutaan, rakastutaan, tunnustetaan rakastuminen, sitten myöhemmin rakastaminen jne. Varmaan hänen kuvitelmiinsa sisältyi myös rivitaloasunto, farmari-Volvo ja koira.

Tyyppi tunnusti minulle rakastumistaan noin kuukauden tapailun jälkeen ja suuttui, kun en vastannut samalla tavalla. Oli sellainen tyypillinen 2000-luvun alun insinöörimies: Dressman-farkut, kauluspaita housujen sisällä ja kännykkäkotelo vyössä. 

Itse asiassa sama kuolettavan tylsä insinööri myös soitti kitaraa ja lauloi...! Nyt muistankin. Ei varsinaisesti laulanut suoraan minulle mutta soitti kitaraa sohvalla ja lauleli itsekseen sillä välin, kun puuhailin jotain. Selvästi hänellä oli tarkoituksena esitellä taitojaan (jotka eivät muuten olleet järin kummoiset). Koomista. 

- 21

Olivatko kyseisen henkilön nimikirjaimet T. A.?

Ei vaan P. K. 

Olen mies, enkä oikeasti tiedä. En osaa määritellä koko sanaa. Exän kanssa kun yritin tehdä jotain erityistä, niin se oli aina kiukkuinen ja valitti kaikesta. Metsässä söi itikat ja öttiäiset ja laittamassa ruuassa oli aina jotain vikaa.

Saattaisi olla hienoa, jos joku jaksaisi valvoa mun kanssani selvin päin ja jutella vaikka avaruusolennoista ja elämästä. En tiedä, miksi, mutta kaikki exäni on olleet tosikkoja, joiden kanssa pystyi puhumaan juuri juuri ehkä siitä, mitä syötäisiin.

Kynttilänvalossa kaksin, mies ottaa kitaran ja alkaa soittaa ja laulaa ranskankielisiä balladeja samalla kun katselee minua tummilla silmillään <3

Ennen en ollut romantiikan perään, mutta ahhh, enpä ennen tiennyt, mitä missasin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen mies, enkä oikeasti tiedä. En osaa määritellä koko sanaa. Exän kanssa kun yritin tehdä jotain erityistä, niin se oli aina kiukkuinen ja valitti kaikesta. Metsässä söi itikat ja öttiäiset ja laittamassa ruuassa oli aina jotain vikaa.

Saattaisi olla hienoa, jos joku jaksaisi valvoa mun kanssani selvin päin ja jutella vaikka avaruusolennoista ja elämästä. En tiedä, miksi, mutta kaikki exäni on olleet tosikkoja, joiden kanssa pystyi puhumaan juuri juuri ehkä siitä, mitä syötäisiin.

"en tiedä miksi"

No itseppä oot exäsi valinnu, nih!

Minulle romanttista on seksuaalissävytteinen toisesta välittäminen ilman yhdyntää tai muutakaan sukuelimillä leikkimistä, korkeintaan ihon hyväilyä ja suutelua. Jonkinasteista intohimoa, jota ei välttämättä haluta "konkretisoida". Minusta yhdyntä muuttaa jonkin kauniin rumaksi, irstaaksi, kylmän eläimelliseksi ja itsekkääksi.

Tiedostan ajatuksieni epärealistisuuden.

N 26 (neitsyt ja ikisinkku)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen mies, enkä oikeasti tiedä. En osaa määritellä koko sanaa. Exän kanssa kun yritin tehdä jotain erityistä, niin se oli aina kiukkuinen ja valitti kaikesta. Metsässä söi itikat ja öttiäiset ja laittamassa ruuassa oli aina jotain vikaa.

Saattaisi olla hienoa, jos joku jaksaisi valvoa mun kanssani selvin päin ja jutella vaikka avaruusolennoista ja elämästä. En tiedä, miksi, mutta kaikki exäni on olleet tosikkoja, joiden kanssa pystyi puhumaan juuri juuri ehkä siitä, mitä syötäisiin.

"en tiedä miksi"

No itseppä oot exäsi valinnu, nih!

No tottahan tuo on. Olen myös aika huono lukemaan ihmisiä ja jotenkin he tuntui hauskemmilta aluksi. Onneksi ovat exiä. Nyt olen ollut pitkään sinkkuna, eikä vieläkään tekisi mieli pariutua. Yksin menee paljon paremmin.

age is just a number kirjoitti:

Kynttilänvalossa kaksin, mies ottaa kitaran ja alkaa soittaa ja laulaa ranskankielisiä balladeja samalla kun katselee minua tummilla silmillään <3

Ennen en ollut romantiikan perään, mutta ahhh, enpä ennen tiennyt, mitä missasin. 

Hyi v***u.

Romanttista on hetket. Sellaiset hienovaraiset ja intiimit; hetket, joissa kokee yhteenkuulutuuden tunnetta ja pienen, kahdenkeskisen kipinän, josta eivät muut pääse osalliseksi.

Pieni hellä kosketus arjen keskellä on ihanaa. Tai se, että viipyy toisen lähellä hetken aikaa keskittyen vain siihen hetkeen toisen lähellä. Pienet, kujeelliset ja kiusoittelevat kosketukset. Tai se, että kokee olevansa toisen edessä täysin avoin kaikkine ajatuksineen. Halu ilahduttaa toista ja vastaanottaa hänen reaktionsa. Halu helliä toista, koskettaa, kuulostellen ja tunnustellen toisen reaktioita.

Itse asiassa kaiken tuon rinnalla se varsinainen teko on aika toissijainen. Kalleinkaan kynttiläillallinen ei takaa mitään näistä - ja toisaalta taas jossakin arkisessa tiskaushetkessä voivat yhdistyä nämä kaikki. Koen romanttisuuden ennen kaikkea sisäiseksi, yhdessä jaetuksi kokemukseksi, en niinkään ulkoisiksi puitteiksi. 

age is just a number kirjoitti:

Kynttilänvalossa kaksin, mies ottaa kitaran ja alkaa soittaa ja laulaa ranskankielisiä balladeja samalla kun katselee minua tummilla silmillään <3

Ennen en ollut romantiikan perään, mutta ahhh, enpä ennen tiennyt, mitä missasin. 

Mulle toi menee jo överiksi siirappisuudessa. Minunkin miehellä on tumman ruskeat silmät ja ihan pelkät katseet riittää. Olen kyllä kerran saanut "serenaadinkin". Oltiin miehen vanhempien kotona yksi viikonloppu ja tämä oli kaivellut esiin vetopasuunansa, jolla töräytti aamuherätyksen sunnuntaina puolikuudelta. Aivan käsittämättömän järkyttävä ääni pikkuiseen makuuhuoneeseen ja hyvä etten saanut sydäriä kun pelästyin hereille. Että tällaista romantiikkaa meillä harrastetaan.

Vierailija kirjoitti:

Romanttista on hetket. Sellaiset hienovaraiset ja intiimit; hetket, joissa kokee yhteenkuulutuuden tunnetta ja pienen, kahdenkeskisen kipinän, josta eivät muut pääse osalliseksi.

Pieni hellä kosketus arjen keskellä on ihanaa. Tai se, että viipyy toisen lähellä hetken aikaa keskittyen vain siihen hetkeen toisen lähellä. Pienet, kujeelliset ja kiusoittelevat kosketukset. Tai se, että kokee olevansa toisen edessä täysin avoin kaikkine ajatuksineen. Halu ilahduttaa toista ja vastaanottaa hänen reaktionsa. Halu helliä toista, koskettaa, kuulostellen ja tunnustellen toisen reaktioita.

Itse asiassa kaiken tuon rinnalla se varsinainen teko on aika toissijainen. Kalleinkaan kynttiläillallinen ei takaa mitään näistä - ja toisaalta taas jossakin arkisessa tiskaushetkessä voivat yhdistyä nämä kaikki. Koen romanttisuuden ennen kaikkea sisäiseksi, yhdessä jaetuksi kokemukseksi, en niinkään ulkoisiksi puitteiksi. 

Niin, olen siis nainen

Vierailija kirjoitti:

age is just a number kirjoitti:

Kynttilänvalossa kaksin, mies ottaa kitaran ja alkaa soittaa ja laulaa ranskankielisiä balladeja samalla kun katselee minua tummilla silmillään <3

Ennen en ollut romantiikan perään, mutta ahhh, enpä ennen tiennyt, mitä missasin. 

Mulle toi menee jo överiksi siirappisuudessa. Minunkin miehellä on tumman ruskeat silmät ja ihan pelkät katseet riittää. Olen kyllä kerran saanut "serenaadinkin". Oltiin miehen vanhempien kotona yksi viikonloppu ja tämä oli kaivellut esiin vetopasuunansa, jolla töräytti aamuherätyksen sunnuntaina puolikuudelta. Aivan käsittämättömän järkyttävä ääni pikkuiseen makuuhuoneeseen ja hyvä etten saanut sydäriä kun pelästyin hereille. Että tällaista romantiikkaa meillä harrastetaan.

Pitää varmaan tähän lisätä, että mies ei varmaan itse tee tätä "romanttisessa tarkoituksessa", tämä on vaan jotain mitä minä itse pidän romanttisena. :D (Mies on joka päivä kitarassa kiinni joka tapauksessa, sitä ei oteta esille vain minun hurmaamiseen :D) 

Toi vetopasuuna on kyllä aika kova! :D Kas kun ei autossa (vielä pienempi tila) :D