Lue keskustelun säännöt.
Mikä on ollut omalla vanhemmallasi ensimmäinen huomaamasi muistisairauden oire?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-- Lääkitys aloitettiin hetikohta ja se on auttanut.
Mikä lääkitys ja millä tavalla olet huomannut sen auttaneen? Minun äidilläni on lääkkeenä donepetsiili, mutta en ole huomannut sillä olevan mitään vaikutusta. Vai hidastaako se vain sairauden etenemistä?
Ensin Exelon-laastarit ja sitten Memantin, siis tabletit. Harhat, ärtyneisyys ja levottomuus vähenivät pikkuhiljaa huomattavasti. Nyt ei ole ollut aikoihin mitään harhakuvitelmia, ja sairaus on edennyt hitaasti (ollaan iloisia ja kiitollisia). Isä käy lenkillä ilman eksymisiä tutuilla reiteillään, muistaa tuoda välillä kaupasta ihan oikeat tavarat :) ja lukee sekä katsoo paljon uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Lähimuisti vaan ei toimi. Muuten ihan normioloinen eikä vieraammat ihmiset edes hoksaa isällä mitään muistiongelmia olevankaan. Ihmiset tunnistaa vielä yllättävän hyvin. Luulen että varhainen lääkityksen aloittaminen auttaa asiaa, sekä tietysti isän (90v) äärettömän hyvä fyysinen kunto. Ulkoilu ja liikkuminen on tärkeää sairauden hidastamiseksi. Näin on tutkittu ja lääkärit sanoneet. Tottakai se on tuuriakin kuinka nopeaa tuo etenee. Mutta meillä näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
-- Lääkitys aloitettiin hetikohta ja se on auttanut.
Mikä lääkitys ja millä tavalla olet huomannut sen auttaneen? Minun äidilläni on lääkkeenä donepetsiili, mutta en ole huomannut sillä olevan mitään vaikutusta. Vai hidastaako se vain sairauden etenemistä?
Ensin Exelon-laastarit ja sitten Memantin, siis tabletit. Harhat, ärtyneisyys ja levottomuus vähenivät pikkuhiljaa huomattavasti. Nyt ei ole ollut aikoihin mitään harhakuvitelmia, ja sairaus on edennyt hitaasti (ollaan iloisia ja kiitollisia). Isä käy lenkillä ilman eksymisiä tutuilla reiteillään, muistaa tuoda välillä kaupasta ihan oikeat tavarat :) ja lukee sekä katsoo paljon uutisia ja ajankohtaisohjelmia. Lähimuisti vaan ei toimi. Muuten ihan normioloinen eikä vieraammat ihmiset edes hoksaa isällä mitään muistiongelmia olevankaan. Ihmiset tunnistaa vielä yllättävän hyvin. Luulen että varhainen lääkityksen aloittaminen auttaa asiaa, sekä tietysti isän (90v) äärettömän hyvä fyysinen kunto. Ulkoilu ja liikkuminen on tärkeää sairauden hidastamiseksi. Näin on tutkittu ja lääkärit sanoneet. Tottakai se on tuuriakin kuinka nopeaa tuo etenee. Mutta meillä näin.
Niin, lääke ei siis paranna muistisairautta niinkuin tuolla jo vastattiinkin. Mutta saattaa hidastaa sitä.
Isälläni huomasimme ensin sanojen uhohtelua, ei muistanut ihan tuttujen esineiden nimiä. Toi väärän esineen, jos pyydettiin esim. tuomaan jotain kellarista. Omassa puheessaan, hän osasi kiertää hankalat kohdat. Hän alkoi elää vanhoissa ajoissa yhä enemmän ja eri aikakaudet menivät sekaisin. Terveyskeskuslääkäri muistitestissä ei tunnistanut alkavaa sairautta.
Muistisairaus diagnosoitiin vasta, kun hän kadotti muutaman kerran paikan tajun ajaessaan ja oli ihan tienviittojen varassa tutullakin reitillä.
Alussa oli myös ärtyisyyttä, jota emme osanneet pitkään aikaan yhdistää muistisairauteen.
Diagnoosista on aikaa yli 10 vuotta ja lääkkeet auttoivat pitkään. Aluksi jopa paransivat tilannetta jonkin verran.
Isä asui avioeron jälkeen yksin. Hän lakkasi laittamasta itselleen ruokaa ja alkoi elää einesten ja valmisruokien varassa. Koti muuttui epäsiistiksi ja keittiöön tuli pinttynyttä likaa. Asunto oli ollut siisti isän muuttaessa sinne, mutta hän alkoi tosissaan väittää, että se oli ollut yhtä epäsiisti hänen muuttaessaan sinne. Hän oli monta vuotta ajanut autoa, ja kun hän myi auton, hän ei oppinut enää, miten ostetaan kertalippu julkisiin kulkuneuvoihin. Jutellessa sitten ilmeni, ettei hän muistanut, miten kauan perheemme oli asunut yhdessä. Hän luuli, että olin muuttanut muualle 8-vuotiaana pikku koululaisena.
Todella kohtelias äitini yhtäkkiä haukkui jotain ihmistä telkkarissa lihavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joustavasta ja mukavasta äidistä tuli hankala ja kiukkuinen. Jotenkin yhteys katkesi meidän välillä.
Yleinen toimintakyvyn heikentyminen joka näkyi siinä että ennen niin mieluisat puutarhatyöt alkoivat jäädä pois. Aloitti monia asioita mutta ne jäivät aina kesken. Sitten vähitellen alkoi tulla pelkotiloja (jotkut varastavat asunnosta tavaraa yms.). Varsinaiset muistiongelmat alkoivat vasta aika paljon näiden jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kohtelias äitini yhtäkkiä haukkui jotain ihmistä telkkarissa lihavaksi.
Eipä niitä lihavia telkkariohjelmissa ollut ennenvanhaan:-D
Ranskassakin ON paljon lihavia ihmisiä, mutta sukulaisille sellainen on hirveä häpeä, joten ei niitä katukuvassa näy koskaan - passaavat kotiin sellaiset. Lehdestä luin kauan sitten ja se on kamalaa.
Tällainen kommentointi on myös oire esim dementiasta. Periaatteessa ihan ok, mutta sen verran aiheesta ohi, että tuntuu oudolta. Ehkä kommentoijan kannattaisi käydä lääkärissä.
Ihan mahdoton tietää, mikä oli eka oire. Ehkä tiuskimalla puhuminen? Hänellä sattui puolison kuolema ja vaihdevuodet samaan aikaan. (Fyysinen) terveysongelma oli myös. Joku naapuri kävi kysymässä ostaa jotain tarpeettomaksi jäänyttä, muttei hän myynyt. Samaten jokin maataloustarvike olisi kiinnostanut jotakuta, joka teki meillä jotain työtä, ei voinut antaa pois, vaan piti säilyttää. Siellä taitaa olla vieläkin! Harhoja tuli, ensin vaatimattomia eivätkä ketään häirinneet, mutta sitten syytti naapuria jostakin ja epäili varkauksista. Muutenkin ihmejuttuja kertoili.
Sitten lopuksi (naapuri) soitti ambulanssin ja sairaalajaksokin oli ja lääkkeitä määrättiin. Sanoi ettei tarvitse lääkettä ja otti vähemmän kuin resepti määräsi. Julisti ettei osta uutta lääkepurkkia. Se oli sitten lopun alkua. Nyt tuossa siskon asioita katselen ja jotain samankaltaista huomaan. Toivottavasti hän osaa mennä lääkäriin. Pitäisköhän munkin pyytää muistitesti, kun käyn lekurissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin 4 vuotta sitten huomasin, että äiti kertoi samoja asioita useaan kertaan.
Jos oli jotakin poikkeuksellista, vaikka juhlapyhien aikaan useampana päivänä vieraita, äiti oli usein vähän pihalla. Ei siis muistanut esim. että Maija ja Matti olivat käyneet eilen ja heidän kanssa sovittiin, että keskiviikkona tuovat sitten koiran hoitoon, kun lähtevät Lappiin. Sekoitti asioita, eikä yhtään muistanut mitä eilen oli puhuttu.
Alzheimer diagnoosin äiti sai vihdoin vajaa vuosi sitten. Asuu edelleen yksin, eikä hänellä onneksi ole harhoja, vihaisuutta tms. Ei vain muista! Ei isoja ja tärkeitäkään asioita, eikä siten aina oikein ymmärrä, mitä tapahtuu ja miksi. Ei muista esimerkiksi erään sukulaisen keväistä kuolemaa, vaan yllättyy joka kerta kun asiasta tulee puhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella kohtelias äitini yhtäkkiä haukkui jotain ihmistä telkkarissa lihavaksi.
Eipä niitä lihavia telkkariohjelmissa ollut ennenvanhaan:-D
Ranskassakin ON paljon lihavia ihmisiä, mutta sukulaisille sellainen on hirveä häpeä, joten ei niitä katukuvassa näy koskaan - passaavat kotiin sellaiset. Lehdestä luin kauan sitten ja se on kamalaa.
Tällainen kommentointi on myös oire esim dementiasta. Periaatteessa ihan ok, mutta sen verran aiheesta ohi, että tuntuu oudolta. Ehkä kommentoijan kannattaisi käydä lääkärissä.
Ahaa - mutta lehdestä sen olen lukenut. En muista, kuka siellä kertoi, mutta varmaan aika moni vanhus on jäänyt koronankin vuoksi ilman seuraa. Oman äitini muisti palautui, kun aloin tehdä hänelle ruokia. Nyt on suuri vaara et syöttää ne "vierailleen", kun pullaa en ala leipomaan. MITÄÄN lääkkeitä en ottaisi kuitenkaan (eikä ole vuosimausiin niitä ollut), joten ei sinne lääkäriinkään kannata mennä ihan vaan jutustelemaan:-D
Tuttu aine muuten tuossa, teki äidistä todella kiukkuisen:
https://www.ts.fi/uutiset/maailma/5045504/Koomassa+oleva+Putinkriitikko…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äiti alkoi sanomaan samoja asioita 3 vuotta sitten. Yritin ehdottaa muistitesteihin menoa, mutta ei halunnut. Tänä vuonna kesällä äitini kävi muistitesteissä lääkärin määräyksestä ja kertoi että hänellä on alkava muistisairaus, mutta ei kertonut sen tarkemmin. Täytti tänä kesänä 55v.
Tavaroitten katoaminen. Ensimmäinen selkeä tapahtuma, joka jälkeen päin yhdistettiin alkavaan dementiaan, oli erään tärkeän kortin katoaminen. Ei ollut hänen omansa vaan se oli tarkoitus antaa henkilöltä toiselle ja sitä varten oli laitettu pöydälle, jotta tämä toinen huomaa sen ottaa. Se löytyi sitten liinavaatekaapista. Yhtä ja toista tavaraa katosi mystisesti, ja niitä löytyi toinen toistaan kummallisemmista paikoista, kuten pakastimesta otettua ruoka vaatekomerosta. Sitten kuin alkoi tulla erilaista todellisuutta kuin meillä muilla. Ei varsinaisia harhoja, mutta "valehtelua" kun eri asiat ja ihmisten todelliset tekemiset sekoittuivat.
Pikkuhiljaa laihtuminen, vaatteet alkoivat roikkua päällä. Syömisestä tuli epämieluisaa vaikka aina tykännyt ruuasta ja ruuanlaitosta, ei halunnut enää laittaa ruokaa, eikä syödä. Kunnes selvisi että hajuaisti oli hävinnyt, ei mm. haistanut mustaksi mädänneitä ruokia kaapissa. Siksi ruokakaan ei maistunut enää miltään. Alkoi kertoa samoja asioita uudelleen.
Testeihin piti viedä puoliväkisin kun ei kuulemma mitään ongelmaa. Aikamoinen salapoliisi täytyi olla, koska yritti piilottaa ongelmat ja jokaiseen outoon asiaan löytyi aina pätevä selitys joka meni useammallekin ihmiselle läpi. Paitsi läheisille jotka tajusivat ettei kaikki ole kunnossa.
Alkoi toistelemaan samoja asioita. Keittiössä hommat hidastui, pyöri siellä eikä saanut mitään aikaan kun ei löytänyt tarvikkeita. Laittoi lapset nukkumaan vetämällä pyjaman päivävaatteiden päälle.
Suuttui, kun ehdotettiin lääkäriin menoa.
Myöhemmin vainoharhat ja persoonallisuuden muuttuminen agressiiviseksi.
Äidin tädillä ensin tota samojen juttujen kertomista ja motoristen taitojen heikkenemistä - täti oli aina ollut taitava esim. virkkaamaan ja askartelemaan kaikenlaista, jossain vaiheessa alkoi tulla muodottomia tekeleitä joista tuli mieleen yhdessä Tshernobyl-dokkarissa näytetyt säteilylle altistuneiden hämähäkkien tekemät verkot. Aiemmin puhelias ja suulas täti muuttui hitaaksi ja jähmeäksi, oli ikäänkuin paikalla mutta ei läsnä. Lopulta ei tunnistanut esim. valokuvista omia lapsiaan, äiti oli ainoa jonka muisti loppuun asti.
Ei ollut varsinaisia ensimmäisiä muistisairauden oireita, vaan fyysisiä sairauksia, jotka aiheuttivat ohimenevää muistamattomuutta.
On syytä havainnoida, että on olemassa myös aineenvaihdunnallista ohimenevää dementiaa, jolloin on syytä selvittää verikokein, mitä hoitoa vanhus tarvitsee. Lääkityksen vuoksi voidaan luulla muistisairaaksi myös, mutta oikea hoito onkin purkaa, vaihtaa tai säättä lääkitystä! Muuten voitte luulla, että nyt se on menettänyt muistinsa lopullisesti! Kunnioittakaa vanhenevia ihmisiä! Kertokaa heille mitä tapahtuu ja miten hoidatte ja huolehditte!
Terveisin, Monta kertaa omaisensa takaisin kotikuntoon saanut
Mummosta huomattiin niin että alkoi laistamaan kodin siisteydestä. Ennen kaikki oli ollut aina tiptop, sitten yhtäkkiä alkoi olemaan sotkuista, esim roskis aina käydessä täynnä ja haiseva, jääkaapissa viikon vanhaa maitoa, tarjosi kahvin kanssa homeista pullaa, oli likaisissa vaatteissa ja tukka likaisena kun nähtiin jne jne. Kirjeet ja laskut lojuivat avaamattomina lattialla päiviä, jos olin käynyt su ja kävin uudestaan ke niin maanantain postit olivat lattialla mennessäni.
Asuin mummon lähistöllä ja huomasin ensimmäisenä, muut sukulaiset eivät alkuun uskoneet. Sitten kerran unohti ruoan uuniin ja sai aikaiseksi pienen tulipalon ja palohälytyksen niin muutkin heräsivät. Mummo lähti palvelukotiin joulukuussa 2016 76- vuotiaana ja nyt on jo ihan seniili, ei tunnista enää edes minua vaikka ollaan aina oltu todella läheisiä :(