Miten joku äiti voi olla eri sukuniminen kuin lapsensa?

Voihan isäkin. Meillä lapsilla on mminun nimeni.

Koska lapsella on isän sukunimi, se oli hänelle paljon tärkeämpää kuin minulle. Lapsi on minun vaikka nimi olisi mikä, ei pitäisi olla myöskään sinulle mikään ongelma.

Koska en ole naimisissa lapsen isän kanssa. Siten.

Mulla on eri sukunimi ku lapsilla. En halua olla samaa sukua exän kanssa. Otin oman sukunimeni takaisin :)

En ymmärrä, että miksi hitossa joku pitää eksänsä sukunimeä vielä eron jälkeen?!

Kuinka joku ihminen VOI  kysyä tuollaista asiaa? Sivistyksessä puutteita?

Lapsella on kaksi tasavertaista vanhempaa. Jos vanhemmilla on eri sukunimet, niin tähän saakka on pitänyt valita jompi kumpi. Joskus valinta osuu äidin sukunimeen, joskus isän. Tämä vastauksena kysymykseesi. Olisin itse pitänyt kyllä vastausta ilmiselvänä.

Aloittaja on nolo provosoija ja 30 v ajastaan jäljessä.

Kukaan ei kyseenalaista minun äitiyttäni, vaikka lapsilla olisi eri sukunimi. Sen sijaan jos isällä ja lapsilla on eri sukunimi, tulee mieleen että onko ne ollenkaan tuon miehen lapsia. Siksi selkeää että lapsilla miehen sukunimi, minä pidin oman vanhani, miksi ihmeessä sitä muuttamaan?

Vierailija kirjoitti:

Täysin järjenvastaista. Ai kuka, miten nämä liittyvät yhteen? Ja niin edelleen.

Ikävä juttu ettei sun järkesi  riitä moisen asian tajuamiseen.Mutta hei, se on vaan sun ongelmas, ei meidän muiden.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku ihminen VOI  kysyä tuollaista asiaa? Sivistyksessä puutteita?

Se on palstan femakkolepakko Alba, joka kipuilee toisten ihmisten nimistä yhtenään.

Minun kokemukseni mukaan hyvinkin helposti. On harjoiteltu tätä jo 21 vuotta ilman ongelmia.

Oma äitini otti tyttönimensä eron jälkeen. Minä en naimisiin edes mennyt eli olen edelleen isäni sukunimellä. Oma lapsi sai oman isänsä sukunimen. Easy.

Mutta tosiasia on, että perheen sisällä olevat sukunimierot vaikuttaa perhedynamiikkaan ja yhteenkuuluvuuden tunteeseen.

Koska olen eronnut, enkä saa vaihtaa lapsen nimeä samaksi kuin itselläni on. 

Vierailija kirjoitti:

Täysin järjenvastaista. Ai kuka, miten nämä liittyvät yhteen? Ja niin edelleen.

Mites sitten suu pannaan kun lapsesi mennä pamauttaa naimisiin ja vaihtaa sukunimensä? Kriiseiletkö sittenkin? Se on vain nimi, hitto soikoon.

Jos avioparilla on kummallakin eri sukunimi ja perheeseen syntyy lapsia, olisi aika epäreilua miehille, että lapsilla olisi aina automaattisesti äidin nimi. 

Vierailija kirjoitti:

Mulla on eri sukunimi ku lapsilla. En halua olla samaa sukua exän kanssa. Otin oman sukunimeni takaisin :)

En ymmärrä, että miksi hitossa joku pitää eksänsä sukunimeä vielä eron jälkeen?!

Jos on ollut naimisissa 30 vuotta, kun ero tulee... On ollut kauemmin "eksän niminen" kuin "tyttöniminen". Ehkä se tyttönimi ei enää kuulosta omalta nimeltä, kun on esitellyt itsensä 30 vuotta jollain muulla nimellä ja sitten pitäisi yhtäkkiä vaihtaa nimeänsä ja identiteettiään, kun ero tulee...

Äitini piti oman sukunimensä mennessään naimisiin sen harvinaisuuden takia. Minä ja veljeni ollaan isän nimellä, eikä asia ole koskaan ollut ongelma tai sitä ulkopuoliset ihmetelleet.

Vierailija kirjoitti:

Voihan isäkin. Meillä lapsilla on mminun nimeni.

Meillä lapsilla??? Eli sinulla ja sisaruksillasi on sinun nimesi. Opetelkaa V*TTU KIRJOITTAMAAN KUNNOLLA S*ATANAN idiootit.

Ja ap:lle vastaus: se on magiaa. Minunkin biologisella äidilläni on eri sukunimi kuin minulla ja siskollani.

Seuraavaksi voisit vaihtaa aihetta. Sukunimi on jo niin kulunut sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voihan isäkin. Meillä lapsilla on mminun nimeni.

Meillä lapsilla??? Eli sinulla ja sisaruksillasi on sinun nimesi. Opetelkaa V*TTU KIRJOITTAMAAN KUNNOLLA S*ATANAN idiootit.

Ja ap:lle vastaus: se on magiaa. Minunkin biologisella äidilläni on eri sukunimi kuin minulla ja siskollani.

Seuraavaksi voisit vaihtaa aihetta. Sukunimi on jo niin kulunut sellainen.

Muistapa ne lääkkeesi...