Raskaus, lihomisen pelko ja paniikki

Aina vouhkataan äideistä jotka polttaa tai juo raskausaikana mutta nykyään on varmasti paljon naisia jotka ei syö edes raskaana ollessaan paljoa mitään. Vauvan terveys vaarantuu heti alusta lähtien. Ja pahimmassa tapauksessa sille lapselle siirretään omat ruokafobiat rajoittamalla lapsenkin syömistä. Eikä ymmärretä että lapsi tarvitsee paljon terveellistä ravintoa kasvaakseen ja kehittyäkseen normaalisti. Sitten ihmetellään kun lapsella on oppismisvaikeuksia tai adhd ym.

Mulla paino nousi raskauden aikana 17,5kg ja n. 2kk jälkeen synnytyksestä olin takaisin lähtöpainossa (enkä edes imettänyt kuin 1kk), tosin kroppa hieman muuttuneena.

Itse en edes miettinyt koko painonnousua, koska tajusin, että se kuuluu asiaan. Mulla oli kyllä valtava maha, vaikka vain yhtä lasta odotin, joten ne kilot tais melkein kaikki olla siinä alueella. Muualta en niin paljon lihonut.

Kannattaa olla stressaamatta... Neuvola kyllä tarkkailee painonnousua, joten mun  mielestä odottajan ei kannata itsekseen lähteä kauheasti asiaa tarkkailemaan. Jostain olen myös lukenut, että liian timmit/tiukat vatsalihakset haittaavat alatiesynnytyksessä, joten mieti tätäkin pointtia treenaushimoissasi.

Ite "lihoin" 6kg raskauden aikana. Edes rv20 ei ollut tullut vielä kiloakaan.

Kannattaa pitää mielessä, että kropan malli voi muuttua pysyvästi raskauden jäljiltä. Hyvin monella lantio levenee pysyvästi, ja vanhat vaatteet eivät välttämättä mahdu lantiosta enää, vaikka lihonut ei olisikaan.

Syö terveellisesti ja liiku.Ne kilot tulee noinkin mutta ne jää synnytykseen.

https://www.vauva.fi/artikkeli/raskaus/painonnousu_raskauden_aikana

Ihan normaaleja ajatuksia!

Raskauden aikana ei todellakaan tarvitse lihota. Paino kyllä lähes jokaisella nousee. Minulla nousi loppujen lopuksi noin 11kg, mutta jo päivää synnytyksen jälkeen painoin vähemmän kuin ennen raskautta, eli en lihonnut grammaakaan raskauden aikana. Syö terveellisesti ja liiku normaalisti niin ei se kroppa mitään ylimääräistä kerää, vain sen minkä tarvitsee.

Vierailija kirjoitti:

Mulla paino nousi raskauden aikana 17,5kg ja n. 2kk jälkeen synnytyksestä olin takaisin lähtöpainossa (enkä edes imettänyt kuin 1kk), tosin kroppa hieman muuttuneena.

Itse en edes miettinyt koko painonnousua, koska tajusin, että se kuuluu asiaan. Mulla oli kyllä valtava maha, vaikka vain yhtä lasta odotin, joten ne kilot tais melkein kaikki olla siinä alueella. Muualta en niin paljon lihonut.

Kannattaa olla stressaamatta... Neuvola kyllä tarkkailee painonnousua, joten mun  mielestä odottajan ei kannata itsekseen lähteä kauheasti asiaa tarkkailemaan. Jostain olen myös lukenut, että liian timmit/tiukat vatsalihakset haittaavat alatiesynnytyksessä, joten mieti tätäkin pointtia treenaushimoissasi.

Totta että neuvola tarkkailee mutta tässä alkuvaiheessa jos neuvolassa käy kahden kuukauden välein voi se olla jo 10 kg myöhäistä. Erityisesti alussa kun on huono olo voi siihen huonoon oloon syödä herkkuja enemmän kuin on terveellistä ja paino nousee ihan vaan lihomisen vuoksi, samalla tavalla kuin niillä jotka eivät ole raskaana.

Ihan turhaa stressiä. Lihoin raskausaikana 25 kg ja laihduin kaiken pois muutamassa kuukaudessa synnytyksen jälkeen. Jo synnärille jäi 10 kg. Kilot ovat myös pysyneet poissa, lapsi on jo teini-ikäinen

Tsemppiä odotukseen sinne! <3

Mä en osannut viime raskaudessa edes alkaa stressata mahdollisesta lihomisesta. Kuitenkin, raskaus eteni niin että jo puolivälissä mulla alkoi supistella välillä, ja kauan raskautumista hartaasti toivottuani olin ehkä vähän ylivarovainenkin, vietin loppuajan miltei täysilevossa supistusten pelossa. Ruokavalio oli tosi terveellinen, paljon smoothieita ja tuoreita aineksia, pääasiassa kasvisruokaa ja kalaa.

No turposin kuin mikäkin ja loppuun mennessä mulle oli tullut +30kg, ja se tuntui aivan järkyttävältä. Miltei sulkeuduin kotiini kun pidin itseäni kammottavana. Se oli synkähköä aikaa.

Synnytyksen jälkeen lähtikin sitten itsestään 15kg kahdessa viikossa pelkästään öisin hikoilemalla (:D), eli minun kohdallani turvotus ja reilu painonnousu oli etupäässä nesteiden kertymistä. Että sille kun ei välttämättä voi yhtään mitään.

Aika äkkiä ekasta on mahdollista palautua, koeta jaksaa vaikka sen voimalla pelkojesi kanssa. Kumpa pystyisit edes hiukkasen nauttimaan raskausajasta nyt!

Miksi edes teet lapsen kun pelkäät muutosta ja lihomista?

Olen itse 13 viikolla ja olen laihtunut vaikken oksentele enää. Mikään ruoka ei oikein maistu enkä saa syötyä kuin pikkulinnun annoksia kerralla.

Ajattele lasta, äläkä itseäsi.

Olikohan vauva ihan hyvä idea? Oletko muutenkaan valmis muutokseen? Olisiko aika mennä ihan ammattiauttajalle ahdistuneisuuden takia?

Vierailija kirjoitti:

Ajattele lasta, äläkä itseäsi.

Ei se osaa.

Vierailija kirjoitti:

Olikohan vauva ihan hyvä idea? Oletko muutenkaan valmis muutokseen? Olisiko aika mennä ihan ammattiauttajalle ahdistuneisuuden takia?

Nämä nyt on ihan turhia kommentteja, toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

Mulla ainakin mietitytti aika ajoin raskauden loppumetreille asti että oonkohan valmis ja nyt on elämä eletty ja voiko perua. Täysin normaaleja ahdistuksia, mitä ei ainakaan auta se, että joku muu vielä tulee niitä huutelemaan.

Kyllä siihen äitiyteen kasvaa sitten ajan myötä! Vauva on ihana ja rasittava ja kaikkea mahdollista varsinkin alkuun, mutta rakas ennen kaikkea. Ajan myötä helpottaa, on klisee, mutta totta.

Moni hoikka "lihoo" raskauden aikana paljon, enemmän kuin tukevammat, mutta synnytyksen jälkeen kilot lähtevät kuukaudessa tai parissa ihan itsestään. Se on kehon tapa varmistua siitä että kehossa riittää vararavintoja vauvan imetykseen, mutta paino putoaa vaikkei imettäisi. Kahdella kaverillani paino nousi yli 20 kiloa ilman ylimääräistä herkuttelua tai syömistä (molemmat ovat hyvin tarkkoja ruokavaliostaan) ja molemmilla paino palasi alle kahdessa kuukaudessa samaan tai alhaisempaan painoon kun ennen raskautta.

Itse olen ylipainoinen ja painoni nousi raskausaikana vain 10 kiloa. Synnytyksen jälkeen painoa oli vain kaksi kiloa vähemmän, koska olin kerännyt turvotusta ilmeisesti synnytyksessä käytetyn oksitosiinin vuoksi. Loput kahdeksan kiloa jouduin laihduttamaan kurinalaisella ruokavaliolla ja liikunnalla imetyksen loputtua. Imetysaikana painoni ei vain pudonnut, vaikka jumppasin hulluna ja kieltäydyin kaikesta ylimääräisestä. Samaan aikaan toinen 20 kiloa keränneistä kavereistani kertoi miten paino putoaa kilon viikossa vaikka sukulaisia ramppaa kahvilla joka päivä ja pullakahvien lisäksi suklaata tulee vedettyä kaksin käsin kun väsyneenä siihen sortuu helpommin. 

Niin me vaan ollaan erilaisia :) Yritä kuitenkin ajatella että raskauskilot eivät ole varsinaisesti lihomista vaan osa raskauden mukanaan tuomia vaivoja. Jos tiedät itse ettet syö kahden tai kolmen edestä, paino voi rauhassa nousta. Alle 10 kilon painonnousu voi valmiiksi hoikalla äidillä olla huono juttu kun vauva ei saa kaikkia tarvitsemiaan ravintoaineita ja raskausaikana ulkonäkösi muuttuu joka tapauksessa, etkä näytä lihoneelta.

Tsemppiä ja voimia raskauteen.

Vierailija kirjoitti:

Sanot heti tästä neuvolassa, sulla on selvästi vääristynyt kehon kuva ja syömishäiriö. Paino nousee ihan varmasti mutta se ei ole lihomista - ymmärrät kai että vauva painaa syntyessään keskimäärin 3,5 kg ja lisäksi istukka, lapsivesi jne? Olen 16 viikolla ja paino on noussut 500 g. Seuraan painoa tarkkaan koska olen herkkä lihomaan ja tajuan miten paljon vaikeampaa on pudottaa synnytyksen jälkeen 5 kg kuin 15 kg. Raskaus ja pahoinvointi ei ole tekosyy alkaa ahmia karkkia ja herkkuja. Mun pahoinvointi on jo loppunut, mutta kun se oli pahimmillaan, söin mandariineja ja luumuja, hapankorppuja, jogurttia ja piimää. Ja paino ei noussut.

Ikävä kyllä yo. taitaa puhua täyttä asiaa.

Syömishäiriö sinulla selvästikin on, ja se on suuri ongelma raskauden aikana. Vaarannat oman ja lapsen terveyden, niin se vain on. 

Lapsi ottaa kasvaessaan ja kehittyessään kohdussa kyllä osansa, oma kroppasi joutuu kärsimään jos panttaat ruoan kanssa. Entä sitten raskauden jälkeen? Miten suhtaudut muuttuneeseen vartaloon, sillä se muuttuu, väistämättä? Monilla lantio leviää, tulee raskausarpia. Rintojen muoto muuttuu, kilot saattavat asettua eri tavalla kuin ennen raskautta vaikka varsinaista lihomista ei tapahtuisikaan. Se voi olla valtavan haastavaa jo terveelle äidille joka ei oikein ole sinut ulkonäkönsä kanssa. Saati sitten sairaalloisesta kehonkuvasta ja syömishäiriöstä kärsivälle.

Miten kun lapsi kasvaa, annatko hänelle vääristyneen mallin syömisestä ja jos hän on tyttö, naisen kropasta?

Tiedän saavani raivostuneen akkalauman niskaani, mutta tiedän myös puhuvani totta ja vakavaa asiaa. Yli 20 vuotta syömishäiriöisten tyttöjen, naisten ja joukossa joku poikakin, parissa olen nähnyt tämän kaiken ja paljon muuta. Ehdottomasti sinun pitäisi puhua asiasta!  Sinua ei raahata mihinkään hoitoon eikä pakkolihoteta, saat oikeanlaista tukea ja neuvoja. Syömishäiriöt ovat kauheita ja kavalia sairauksia. Ne on aina otettava todesta, ja varsinkin kun kyseessä on vielä toinen, pieni viaton elämä! Toivon sydämestäni että rohkaistut puhumaan!

Edellinen kommentti voi olla osakseen totta, mutta minusta kuulostaa myös hiukan pelottelulta.

Voi ihan hyvin olla, että säästyt raskausarvilta ja enimmiltä ulkoisilta muutoksilta pidemmän päälle! Ei sitä voi vielä tietää. Ei ole pakko ns. varautua heti pahimpaan. Vaikka totta sekin, että kaikenlaista voi käydä.

Olen ihan varma että löydät kyllä tasapainon itsestäsi huolehtimisen ja lapsen hyvinvoinnin välillä. 9vk on vielä tosi alussa, siksi raskausaika onkin niin pitkä että siinä ehtii ajatella monenlaista ja adaptoitua uuteen.