Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa, mitä tämä on!?
19.12.2017 |
Keväällä oli sellainen kausi, kun oli todella paljon stressiä ja ahdistusta. Olin myös ollut pitkään huonolla syömisellä (nyt tämän suhteen menee onneksi jo paremmin). En nukkunut hyvin, ja vieläkin kärsin jonkin verran unettomuudesta. Minulla on paikat aivan jumissa, siis niska, selkä (etenkin yläselkä) ja hartiat. Kärsin rintakivuista ja ne säteilevät ihan selkään asti. Olen käynyt pari kertaa hierojalla, mutta hänenkin sanojensa mukaan pari kertaa ei millään riitä, sillä olen kuulemma niin jumissa.
Keväällä alkoi myös ikävät rytmihäiriöt ja ne lääkäri pisti kaiken yllämainitun piikkiin ja määräsi Propralia (beetasalpaaja). Se auttaa jonkin verran rytmihäiriöihin. Joka päivä en sitä tarvitse, joskus menee päiviä, melkein viikkoja etten tarvitse ollenkaan. Joskus kuitenkin etenkin todella stressaantuneena, ahdistavassa tilanteessa, julkisilla paikoilla, krapulassa tai rasituksen perään saattavat pahentua. Olen näiden takia aivan älyttömän stressaantunut, ja tiedän että stressikin pahentaa oireita. Miten voin lopettaa stressaamisen, kun pelkään kuolemaa? En osaa rauhoittua, kun pelkään pahinta.
Olen kerran soittanut Häkeen ja ensihoito kävi kotona ja otti EKG:n, verenpaineet ja verensokerin. Kaikki hyvät. Tuo siis sen jälkeen, kun olin koko yön valvonut huonon olon takia. Joskus siis rythmihäiriöiden mukana tulee "kuumia aaltoja", huimausta ja ahdistusta. Etenkin julkisilla. Minulta on otettu useampi EKG sitten kevään, ja mitään outoa niissä ei näy. Sain lääkärin laittamaan minulle lähetteen Holteriin, vaikka väitti ettei usko minkään olevan pielessä. Aika on vasta Helmikuussa ja tuntuu että jos en tähän kuole niin ainakin tähän kamalan ahdistukseen ja stressiin mitä tämä oireilu aiheuttaa. Onko kellään ollut vastaavaa, mitä tämä oikein on? Olen parikymppinen ja nainen.
Kommentit (23)
Joku vaan alapeukuttaa muttei viitsi mitään kommentoida? -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kilpirauhasen liikatoiminnalta.
En ole lääkäri, mutta ehdottaisin kilpirauhasen liikatoimintaa tai paniikkikohtausta.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kilpirauhasen liikatoiminnalta.
No nyt kun sanoit ja Googletin, niin moni oire sopii itseeni. Laihtunut en mielestäni ole ainakaan radikaalisti eikä tietysti muutenkaan jokainen oire mätsää, mutta kaikkihan oireilevat eri tavoin. En ole aivan satavarma koska viimeksi kävin verikokeissa, mutta muistaakseni keväällä sekin. Eikös kilpirauhasen vajaatoiminnan pitäisi näkyä verikokeista? -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
paniikkihäiriö, juttele lääkärille jos saisit jonkun lääkityksen kokeiluun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kilpirauhasen liikatoiminnalta.
No nyt kun sanoit ja Googletin, niin moni oire sopii itseeni. Laihtunut en mielestäni ole ainakaan radikaalisti eikä tietysti muutenkaan jokainen oire mätsää, mutta kaikkihan oireilevat eri tavoin. En ole aivan satavarma koska viimeksi kävin verikokeissa, mutta muistaakseni keväällä sekin. Eikös kilpirauhasen vajaatoiminnan pitäisi näkyä verikokeista? -Ap
Anteeksi, siis *liikatoiminta. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Molemmat näkyy kokeissa. Mulla on liikatoiminta, eikä kaikki googlen oireet mätsännyt (esim. toi laihtuminen). Muutama viikko lääkitysken alettua (4-6vk) olo helpottui huomattavasti. Myöhemmin lääkitystä vähennettiin. Tilannetta seurataan jatkuvasti verikokein. Tsemppiä! Mulle pahinta oli asennoitua olemaan pitkäaikaissairas - tosin mulla lääkkeet alkoivat heti purra.
Vierailija kirjoitti:
En ole lääkäri, mutta ehdottaisin kilpirauhasen liikatoimintaa tai paniikkikohtausta.
Kiitos vastauksesta. Tosiaan, olen käynyt useampaan kertaan lääkärillä kevään jälkeen ja aina vaan pistänyt väsymyksen, stressin ja syömättömyyden piikkiin. Ei ole edes epäillyt liikatoimintaa eikä sen koommin kyllä paniikkikohtaustakaan. Ei ole oikeastaan neuvonut tekemään mitään, lähettänyt vaan kotiin ja neuvonut "yrittämään rentoutua." Noh, yritäpä tässä nyt sitten rentoutua. :D Pitääkö mun tosiaan hakeutua ensiapuun oireideni kanssa vai yksityiselle, ei kyllä olisi sellaiseen varaa. Olen kyllästynyt oireilemaan ilman mitään loogista selitystä. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Molemmat näkyy kokeissa. Mulla on liikatoiminta, eikä kaikki googlen oireet mätsännyt (esim. toi laihtuminen). Muutama viikko lääkitysken alettua (4-6vk) olo helpottui huomattavasti. Myöhemmin lääkitystä vähennettiin. Tilannetta seurataan jatkuvasti verikokein. Tsemppiä! Mulle pahinta oli asennoitua olemaan pitkäaikaissairas - tosin mulla lääkkeet alkoivat heti purra.
Kiitos vastauksesta. :) Tsemppiä myös. Saitko asian hoitoon ihan julkisen terveydenhuollon kautta? Itse kun olen siellä nyt useasti jo ravannut, mutta lääkäri ei edes tee mitään testejä eikä vaikuta olevan huolissaan. Ahdistaa, kun huomaan kyllä voinnistani ettei kaikki ole ihan ok. Tiedän, itseänikin varmasti ahdistaisi diagnoosi, etenkin jos se olisi tuo tai jokin muu pitkäaikaissairaus, mutta haluaisin vain mielenrauhan. :( -Ap
Mulla on suvussa taipumusta kilpirauhasvaivoihin. Nimenomaan stressi voi laukaista ja mulla ilmeisesti laukaisikin hypertyreoosin. Pyydä päästä kattaviin verikokeisiin, joista hypertyreoosin näkee.
Joitain muita vaivoja tutkittaessa proseduuriin kuuluu myös poissulkea hypertyreoosin mahdollisuus eli otetaan ne verikokeet.
Paniikkikohtauksesta tämä eroaa ainakin tossa lämmönsietovaivassa. Paniikkikohtauksessa voi kai hikoilla (en tiedä?), mutta hypertyreoosissa erityisesti öisin mulla tulee jumalattoman kuuma. Pitää heittää peitot ja yöpaidat pois. Iho voi tuntua viileältä (vaikka oireistossa lukee että lämmin, kostea iho - mulla ei ollut), mutta sisältä on tukahduttavan kuuma. Kävin viime kuussa vielä yöllä parvekkeella tuulettumassa keskellä yötä, valelin itseäni vedellä jne.
Yks mulle selvä oire oli yliaktiivisuus ja ärtymys. Ja akne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oireesi ovat ns vaarattomia, joiden vuoksi ei tarvitse mennä päivystykseen. Jos et hyväksy niitä tuntemuksia, otat sen propralin.
Vierailija kirjoitti:
Oireesi ovat ns vaarattomia, joiden vuoksi ei tarvitse mennä päivystykseen. Jos et hyväksy niitä tuntemuksia, otat sen propralin.
Tiedän, että oireet (ainakin iso osa) ovat (etenkin nuorella ihmisellä) ihan vaarattomia, tähän on lääkärinkin sana. Silti, jotkin niistä pidempään jatkuessa eivät ole ihan vaarattomia, ja vaikka olisivatkin niin helvetin epämiellyttäviä ja olisi oikeasti kiva saada jokin tolkku tähän jotta voisin taas elää ilman jatkuvaa stressiä. -Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, julkisella minua on tutkittu ja hoidettu. Kilpparilääkkeen lisäksi alkuun määrättiin myös tuota Propralia sydämentykytyksiin.
Minä luulin aluksi tarvitsevani psykiatria, mutta somaattinen vaiva sieltä löytyi...
Hoitamattomana hypertyreoosilla on vakavia seurauksia. Oireet voivat olla vaarattomia, mutta hypertyreoosi pitää aina hoitaa.
Psyykkinen stressi lisää ahdistusta joka näkyy fyysisinä oireina. Pikkusiskollani oli vastaavaa, ja mitään varsinaista vikaa ei löytynyt " sydän, kilpirauhanen jne." . Hän sai apua hyvinvointivalmentajalta ja osteopaatilta. Hyvinvointivalmentaja suunnitteli ohjelman - ja nyt olotila on helpottunut ja elämä jatkuu. Suosittelen löytämään jonkun luottovalmentajan ja hyvän osteopaatin- tavoitteita keväälle, ahdistuskohtauksen hoitokeinot jne. Hyvä siitä tulee.
Vierailija kirjoitti:
Oireesi ovat ns vaarattomia, joiden vuoksi ei tarvitse mennä päivystykseen. Jos et hyväksy niitä tuntemuksia, otat sen propralin.
luulosairaus.
Kiitos asiallisista vastauksista. Nyt kun tarkemmin mietin, niin juuri nuo kehonlämmön vaihtelut, palelu ja myös huono iho sopivat. Mulla on ollut akneilua jo pidemmän aikaa, kauan ennen kuin muut oireet alkoivat ja silloin kun verikokeetkin näyttivät vielä ihan ok. Kai mun täytyy vaan yrittää taas uudelleen lääkäriin ja vaatia laajempia tutkimuksia... -Ap
Paras selvittää mikä on ja sitten vaatia oikeanlainen hoito.
Ainiin ja vielä sen verran lisäisin, että minulla on luonnostaan aika matala verenpaine. Tiedän, että lääkitys vielä entisestään madaltaa sitä. Ahdistaa, kun välillä vain huimaa vähän aikaa, saattaa sydän tykyttää ja sitten rauhoittuu. Joskus mukana saattaa olla hetkellinen pistävä tai puristava kipu, mutta se menee ohi yhtä nopeasti kuin huimauskohtaus. Mietin vain, että voiko itse lääkekin aiheuttaa tätä huimausta... -Ap