Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten päädyit parisuhteeseen seksuaalisen hyväksikäytön jälkeen?

Vierailija
17.12.2017 |

Kuinka kauan kesti? Millä tavalla kerroit asiasta poikaystäväehdokkaalle? Teitkö ensin yhdenillan juttuja vai etsitkö vakavaa parisuhdetta? Harrastitko seksiä heti vai myöhemmin? Kuinka moni poikaystäväehdokas lopetti tapailun sen takia ettet halunnut seksiä heti? Yrittivätkö he painostaa seksiin? Tunsitko syyllisyyttä siitä ettet pystynyt antamaan heille sitä mikä kuuluu jokaiseen normaaliin parisuhteeseen ja miten käsittelit sen? Miten sait heidät uskomaan että haluat parisuhdetta vaikket haluakaan seksiä heti? Millä tavalla löysit henkilön joka ei painostanut seksiin vai tyydyitkö mieheen jolle kävi vain seksin harrastaminen heti?

Olen itse yrittänyt vasta yhden kerran, ja mies ensin suostui seksittömyyteen mutta sitten vinkui seksiä kokoajan, joten oli pakko jättää. Tuntuu toivottomalta.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hanki koira (naaraspuolinen).

Vierailija
2/3 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Up

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
17.12.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulle seksin harrastaminen ei ollut ongelma, joten en osaa neuvoa siinä. Aloin tapailemaan kiinnostavaa ihmistä ja seksi tuli siinä sivussa normaalisti mukaan kuvioihin. Hyväksikäytöstä tahdoin kuitenkin kertoa, sillä se vaikuttaa tapahtuneena minuun niin paljon muuten. Parin kuukauden seurustelun jälkeen pystyin puhumaan asiasta, mutta helppoa se ei ollut. Suoraan sanottuna ihan kamalaa... Kun siitä vihdoin jollekin uskaltaa kertoa, niin päällimmäisenä tunteena jää itselle aina sellainen tyhjyys, voimistuva yksinäisyyden tunne ja olo, ettei kukaan voi ikinä ymmärtää miten sellainen kokemus vaikuttaa. :-/ Mutta kertomisen kannalla olen silti, kunhan ei tavallaan luo liian suuria odotuksia sille, miten toinen reagoi. Ja kerro vasta sitten, kun tunnet olevasi täysin valmis jakamaan sen asian toiselle. Jotkut ihmiset kykenevät samaistumaan paremmin ja osoittamaan empatiaa, toisille aihe voi olla niin vaikea käsittää, etteivät osaa vastata oikein mitään. Ja sitten on ikävä kyllä niitäkin ihmisiä, keiltä sellainen empatiakyky uupuu kokonaan. Siihen on myös hyvä osata varautua etukäteen.

Voimaa sinulle! Uskon sinun löytävän vielä välittävän ihmisen, kenen kanssa tuo asia ratkeaa luonnollisesti- ilman painostusta.