Olen kasvattanut pitkän tukan, mies ei kommentoi mitään.
Kaverit ja sukulaiset kehuneet kaunista tukkaa, mies ei sano sanaakaan. Yhden kerran tän reilun neljän vuoden aikana sanonut, että olen nätti. Itse olen kehunut miestä.
Nyt sitten itse sanoin, että eikö olekin kauniit hiukset nykyään, tavatessa olivat paljon lyhyemmät. Mies vastasi, ettei tuollaiset asiat merkitse, ulkonäkö jne. Jaa-a, kyllä vaan ulkona pää pyörii kun näkee pitkähiuksisia tai muita nättejä naisia.
Tuli olo, että muilla kaikki on nättiä jne. mutta Mulla ei niin väliä. No, muutenkin pitää niin itsestäänselvänä, että ihmekös tuo sitten.
Joskus kun puhuin et pitäisikö leikata tukkaa, niin tyrmäsi kyllä ajatuksen.
Kommentit (12)
Mä ymmärrän sua! En mä kuitenkaan sinuna miehen takia hiuksia leikkaisi, nauti itse ja muilta saamastasi huomiosta.
Me ollaan oltu 24 vuotta yhdessä ja on kahden käsin sormin laskettavissa kuinka monta kertaa mieheni on kehunut mua. Tiedän, etten ulkonäöllisesti ole hänen ihannenaisensa, olen vaalea sinisilmäinen, hän on brunetteihin päin. Silti voisi välillä jotain kehuttavaa löytää!
Noikin mitä on kehunut on lähinnä koskenut mun rintoja, suurta takapuolta ja hyviä poskipäitä! KERRAN sanoi: "mitäs mun kauniille vaimolle tänään kuuluu?" Tuosta on nyt neljävuotta, oltiin lähdössä lapsen kevätjuhliin.
Ei hän kehu mitään mun tekemisiäkään, käsitöitä, tekemään ruokaa yms. Ja joskus kun olen erehtynyt kysymään, etteikö mussa mitään positiivista löydä? "älä nyt kysele, ettei mene riidaksi". Selvä.
Paska fiilishän tuosta hetkeksi tulee. Joo, en mäkään ole mieheni kanssa sen takia, että hän olisi jumalainen adonis. Hän on mun silmiini kuitenkin komea, lutunen ja sanon sen viikottain. Myös rakastavani sanon. Kehun myös hänen ruokiaan, vaatteita (näytät tosi hyvältä tänään), myös hänen työtään, vaikkein aina ihan ymmärrä mitä tekee työkseen..
Meillä menee kuitenkin kivasti. On seksiä, viihdytään toistemme seurassa, on yhteisiä juttuja..
Kehumattomuus on kuitenkin sellainen, mikä joskus häiritsee. Etenkin silloin, kun on itsekin nähnyt vaivaa ja tuntee itsensä todella kauniiksi ja seksikkääksi. "mitä sitä itsestäänselvyyksistä sanomaan!" Tuo totes kerran, kun pyysin moisessa tilanteessa, että voisitko sanoa jotain nättiä nyt. Kerran sanoi, ettei hän olisi mun kanssa, jos en olisi katseen kestävä. < nämä olen myös laskenut noihin kehuihin mukaan.
Hän kuitenkin osaa kehua ja sanoa sen ääneen helpostikin. Ulkona ollessa hän monestikin vinkkaa, että onpas todella kaunis nainen tuolla. Eikä tuollainen edes häiritse. Ei se multa ole pois, kun muita kattoo. Multa on vaan pois ne kehut, joita en saa, vaikka joskus kärtänkin.
Tsemppiä sisko! Ollaan upeita silti!
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä yössäkö se tukka kasvoi.
Neljä vuotta kasvattanut. Se ei sitten auennut sinulle.
Eivät miehet tuollaisesta kehu, se on aivan varmaa, jos leikkautat hiuksesi hän voi nalkuttaa että pitkät olivat kauniimmat. Mitään lupia hiusten leikkaamiseen et tietenkään kysele, kuten et mihinkään muuhunkaan koska kyseessä on kahden aikuisen suhde, lapset kyselevät lupia. Pidä hiuksesi sellaisina mitkä miellyttävät eniten sinua, sinun päässäsihän ne kasvavat.
Mieti myös minkä verran miestä kannattaa kehua, hän on itsestäänselvästi tottunut sinun kehuihisi mutta ei tunne mitään tarvetta miellyttää sinua, kohenna myös itsevarmuuttasi, jos miehesi on sanonut ettei hän olisi kanssasi ellet olisi hänen mieleensä niin tyydy siihen. Mies ei sano tuollaista huvikseen vaan tosissaan, hän ei jätä ilmoittamatta sinulle jos tilanne muuttuu :D.
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua! En mä kuitenkaan sinuna miehen takia hiuksia leikkaisi, nauti itse ja muilta saamastasi huomiosta.
Me ollaan oltu 24 vuotta yhdessä ja on kahden käsin sormin laskettavissa kuinka monta kertaa mieheni on kehunut mua. Tiedän, etten ulkonäöllisesti ole hänen ihannenaisensa, olen vaalea sinisilmäinen, hän on brunetteihin päin. Silti voisi välillä jotain kehuttavaa löytää!
Noikin mitä on kehunut on lähinnä koskenut mun rintoja, suurta takapuolta ja hyviä poskipäitä! KERRAN sanoi: "mitäs mun kauniille vaimolle tänään kuuluu?" Tuosta on nyt neljävuotta, oltiin lähdössä lapsen kevätjuhliin.Ei hän kehu mitään mun tekemisiäkään, käsitöitä, tekemään ruokaa yms. Ja joskus kun olen erehtynyt kysymään, etteikö mussa mitään positiivista löydä? "älä nyt kysele, ettei mene riidaksi". Selvä.
Paska fiilishän tuosta hetkeksi tulee. Joo, en mäkään ole mieheni kanssa sen takia, että hän olisi jumalainen adonis. Hän on mun silmiini kuitenkin komea, lutunen ja sanon sen viikottain. Myös rakastavani sanon. Kehun myös hänen ruokiaan, vaatteita (näytät tosi hyvältä tänään), myös hänen työtään, vaikkein aina ihan ymmärrä mitä tekee työkseen..
Meillä menee kuitenkin kivasti. On seksiä, viihdytään toistemme seurassa, on yhteisiä juttuja..
Kehumattomuus on kuitenkin sellainen, mikä joskus häiritsee. Etenkin silloin, kun on itsekin nähnyt vaivaa ja tuntee itsensä todella kauniiksi ja seksikkääksi. "mitä sitä itsestäänselvyyksistä sanomaan!" Tuo totes kerran, kun pyysin moisessa tilanteessa, että voisitko sanoa jotain nättiä nyt. Kerran sanoi, ettei hän olisi mun kanssa, jos en olisi katseen kestävä. < nämä olen myös laskenut noihin kehuihin mukaan.
Hän kuitenkin osaa kehua ja sanoa sen ääneen helpostikin. Ulkona ollessa hän monestikin vinkkaa, että onpas todella kaunis nainen tuolla. Eikä tuollainen edes häiritse. Ei se multa ole pois, kun muita kattoo. Multa on vaan pois ne kehut, joita en saa, vaikka joskus kärtänkin.
Tsemppiä sisko! Ollaan upeita silti!
Kyllä mun mielestä tuollainen käytös on henkistä väkivaltaa, kuitenkin kun muita voi kehua.
En tiedä, mutta mun mielestä rakkauteen kuuluu se, että sanotaan positiivisiakin asioita kumppaneille.
No, meillä niin paljon muutakin tunnekylmää alistamista. Esim. ei koske minuun muuta kuin silloin kun haluaa seksiä.
Ap
Mä en saa nyt juonesta kiinni, miksi siitä pitää mitään sanoa, että olet kasvattanut pitkät hiukset?
Miehet tykkää yleensä lyhyistä hiuksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhdessä yössäkö se tukka kasvoi.
Neljä vuotta kasvattanut. Se ei sitten auennut sinulle.
Voi ei, minkä ikäinen ap on? Eihän hän aloituksessa sitä kertonut, vaan sanoi, ettei mies ole neljään vuoteen sanonut mitään hyvää hänestä. En yhtään ihmettele, että suhteessa on ongelmia, kun katsoo miten ap vastailee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä ymmärrän sua! En mä kuitenkaan sinuna miehen takia hiuksia leikkaisi, nauti itse ja muilta saamastasi huomiosta.
Me ollaan oltu 24 vuotta yhdessä ja on kahden käsin sormin laskettavissa kuinka monta kertaa mieheni on kehunut mua. Tiedän, etten ulkonäöllisesti ole hänen ihannenaisensa, olen vaalea sinisilmäinen, hän on brunetteihin päin. Silti voisi välillä jotain kehuttavaa löytää!
Noikin mitä on kehunut on lähinnä koskenut mun rintoja, suurta takapuolta ja hyviä poskipäitä! KERRAN sanoi: "mitäs mun kauniille vaimolle tänään kuuluu?" Tuosta on nyt neljävuotta, oltiin lähdössä lapsen kevätjuhliin.Ei hän kehu mitään mun tekemisiäkään, käsitöitä, tekemään ruokaa yms. Ja joskus kun olen erehtynyt kysymään, etteikö mussa mitään positiivista löydä? "älä nyt kysele, ettei mene riidaksi". Selvä.
Paska fiilishän tuosta hetkeksi tulee. Joo, en mäkään ole mieheni kanssa sen takia, että hän olisi jumalainen adonis. Hän on mun silmiini kuitenkin komea, lutunen ja sanon sen viikottain. Myös rakastavani sanon. Kehun myös hänen ruokiaan, vaatteita (näytät tosi hyvältä tänään), myös hänen työtään, vaikkein aina ihan ymmärrä mitä tekee työkseen..
Meillä menee kuitenkin kivasti. On seksiä, viihdytään toistemme seurassa, on yhteisiä juttuja..
Kehumattomuus on kuitenkin sellainen, mikä joskus häiritsee. Etenkin silloin, kun on itsekin nähnyt vaivaa ja tuntee itsensä todella kauniiksi ja seksikkääksi. "mitä sitä itsestäänselvyyksistä sanomaan!" Tuo totes kerran, kun pyysin moisessa tilanteessa, että voisitko sanoa jotain nättiä nyt. Kerran sanoi, ettei hän olisi mun kanssa, jos en olisi katseen kestävä. < nämä olen myös laskenut noihin kehuihin mukaan.
Hän kuitenkin osaa kehua ja sanoa sen ääneen helpostikin. Ulkona ollessa hän monestikin vinkkaa, että onpas todella kaunis nainen tuolla. Eikä tuollainen edes häiritse. Ei se multa ole pois, kun muita kattoo. Multa on vaan pois ne kehut, joita en saa, vaikka joskus kärtänkin.
Tsemppiä sisko! Ollaan upeita silti!
Kyllä mun mielestä tuollainen käytös on henkistä väkivaltaa, kuitenkin kun muita voi kehua.
En tiedä, mutta mun mielestä rakkauteen kuuluu se, että sanotaan positiivisiakin asioita kumppaneille.
No, meillä niin paljon muutakin tunnekylmää alistamista. Esim. ei koske minuun muuta kuin silloin kun haluaa seksiä.
Ap
Kyllä sulla tässä totuudenjyvä piilee. Ehkä kannattaa miettiä parisuhdettasi uudestaan. Mitä se sulle antaa ja ottaa?
Palmikoin minäkin perskarvat eikä muija kommentoinut mitenkään. Tajuaako edes kuinka vaativa homma peilin kautta palmikoida?!
Voi luoja mikä ITKUIIKKA.
Jos miestä ei kiinnosta, niin ei kiinnosta.
Laita vaihtoon.