Surusiipi

Sanoin pahasti tuosta toisesta hänen ystävästään kahteen otteeseen tyyliin miks sen pitää tulla mukaan ym en pahempaa ja olen jo hyvänen aika keski-ikäinen ihminen !!

Nyt elämä on harmaata, ikävää ja tiedän koskaan en saa tuollaista ystävyyttä takaisin. En pysty juurikaan syömään, nukkumaan työskentelemään. Älkää sanoko kyllä se siitä koska kiinnyin tuohon ihmiseen liikaakin. Hänkään ei ole koskaan ollut enkeli kaikessa ja ystäväni varoittelivat useasti hänestä. Narsistiksi kutsuivat joka polkee itsetuntoni. Mutta minä viihdyin kaikki ne kauniit väliajat niiden päivien jälkeen jolloin mua mollattiin ja mikään tekemiseni ei ollut riittävä.

Tunnen itseni todella sairaaksi ja kun joku kertoisi että hei sulla on elämää ja iloa edessäkin. Vaikea uskoa.