RKP:läiset itkupotkuilevat, kun RKP:läiset eivät saaneet jatkaa kiintiöviroissaan säätiöissä

Tekopyhyys. Etuoikeutettu.

"Hon betonar att kunskaper i engelska inte räcker när det gäller nordiskt samarbete. Man måste kunna svenska."

Miksi pitäisi osata ruotsia, kun eivät äidinkieleltään ruotsinkielisetkään ymmärrä tanskaa eikä islantia?

Ei ruotsi ole mikään pohjoismaiden yhteinen kieli. Yritys- ja yliopistomaailma on jo pitkään käyttänyt englantia pohjoismaisessa yhteistyössä, sillä sitä osataan kaikissa pohjoismaissa yhtä hyvin.

Nehän syyttivät Terhoa etnisestä puhdistuksesta, kun ruotsinkielisten tilalle valittiin suomenkielisiä! Mistä lähtien ruotsinkieliset ovat muodostaneet oman etnisen ryhmänsä? Minulle on aiemmin kyllä opetettu, että he ovat suomalaisia, joiden äidinkieli on ruotsi.

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Pohjoismaat ei ole sama asia kuin Ruotsi. Ei ruotsin kielellä "voidella" islantilaisia eikä tanskalaisia, eikä norjalaisetkaan kovin lämpimästi ajattele ruotsin puhujista.

Yhteistyö sujuu tosiasiassa paljon paremmin, kun puhutaan neutraalia englantia, jota kumpikin osapuoli osaa hyvin, kuin että toinen puhuu äidinkieltään ja toinen koulussa opittua ja tarpeettomana jo unohdettua ruotsia.

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Yhteistyö tarkoittaa molemminpuolisuutta. Miksi ruotsalaiset eivät opiskele pakkosuomea voidakseen tehdä yhteistyötä suomalaisten kanssa? Suomen kieli on iso pohjoismainen kieli, jota puhutaan Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, eli se yhdistää isoa osaa pohjoismaista.

Alkaa olla suomenruotsalaisilla perustelut vähissä pakkoruotsin jatkamiseksi. Huvittavia nämä epätoivoiset yritykset, joissa tekevät vain itsensä entistä enemmän pelleiksi.

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Nykyään edellytetään eettisiä toimintatapoja eikä yrityspäättäjien voitelu ole niiden mukaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Pohjoismaat ei ole sama asia kuin Ruotsi. Ei ruotsin kielellä "voidella" islantilaisia eikä tanskalaisia, eikä norjalaisetkaan kovin lämpimästi ajattele ruotsin puhujista.

Yhteistyö sujuu tosiasiassa paljon paremmin, kun puhutaan neutraalia englantia, jota kumpikin osapuoli osaa hyvin, kuin että toinen puhuu äidinkieltään ja toinen koulussa opittua ja tarpeettomana jo unohdettua ruotsia.

Kyllä ruotsin osaaminen kertoo nimenomaan kiinnostuksesta pohjoismaiseen yhteistyöhön englannin sijaan. Yhteistyöllä voi tarkoittaa montaa asiaa ja jos nimenomaan suomi haluaa hyötyä siitä niin silloin on siitä paljon etua että ollaan mieliksi toiselle osapuolelle ja palvellaan heidän omalla äidinkielellä, että se on nimenomaan meidän puolella se vieras kieli käytössä.

Jos pakotetaan käyttämään englantia niin miksi sitten ruotsalainen yritysjohto tekisi esim. ison sopimuksen suomalaisen kanssa? Englanniksi se voidaan tehdä melkein kenen tahansa kanssa, mutta jos suomalainen puhuu ruotsia niin siitä tulee heti iso etu meille. Ei puhu ruotsia britti eikä jenkki esimerkiksi, mutta english sujuu heiltä kyllä.

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla suomenruotsalaisilla perustelut vähissä pakkoruotsin jatkamiseksi. Huvittavia nämä epätoivoiset yritykset, joissa tekevät vain itsensä entistä enemmän pelleiksi.

Pakkoruotsille on yleensä ollut kaksi vakioperustelua, jotka molemmat RKP:läiset ovat itse kumonneet:

1. ruotsinkieliset palvelut (no, eipä kelpaa Seinäjoen sairaalan pakkoruotsia lukeneen henkilökunnan palvelut)

2. pohjoismainen yhteistyö (no, eipä kelpaa pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset kuitenkaan pohjoismaiseen yhteistyöhön)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Nykyään edellytetään eettisiä toimintatapoja eikä yrityspäättäjien voitelu ole niiden mukaista.

Joo niinhän sitä tradenomi opiskelija voi esimerkiksi luulla mutta käytännön todellisuus on kaukana oppikirjasta ja teoreettisella pilkun nussinnalla tai jankkaamalla miten joku pitäisi olla ei pärjää. Ihan sama mitä poliittisesti korrektius on, käytäntö ei korreloi sen kanssa ja siinä on ihan omat kikat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Pohjoismaat ei ole sama asia kuin Ruotsi. Ei ruotsin kielellä "voidella" islantilaisia eikä tanskalaisia, eikä norjalaisetkaan kovin lämpimästi ajattele ruotsin puhujista.

Yhteistyö sujuu tosiasiassa paljon paremmin, kun puhutaan neutraalia englantia, jota kumpikin osapuoli osaa hyvin, kuin että toinen puhuu äidinkieltään ja toinen koulussa opittua ja tarpeettomana jo unohdettua ruotsia.

Kyllä ruotsin osaaminen kertoo nimenomaan kiinnostuksesta pohjoismaiseen yhteistyöhön englannin sijaan.

Miksi lässytytät ruotsista, vaikka pohjoismaissa puhutaan mm. suomea, saamea, tanskaa, islantia, fääriä jne.? Ei ruotsi ole mikään pohjoismaiden yhteinen kieli. Uskoisit nyt.

Ruotsin virkamiestutkinnon suorittaneella katsotaan olevan riittävät edellytykset suoriutua työstään ruotsiksi joten en näe syytä miksi pitäisi automaattisesti valita ruotsia äidinkielenään puhuva kiintiöllä. Kiitos pakkoruotsi, siitä on jotain hyötyäkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla suomenruotsalaisilla perustelut vähissä pakkoruotsin jatkamiseksi. Huvittavia nämä epätoivoiset yritykset, joissa tekevät vain itsensä entistä enemmän pelleiksi.

Pakkoruotsille on yleensä ollut kaksi vakioperustelua, jotka molemmat RKP:läiset ovat itse kumonneet:

1. ruotsinkieliset palvelut (no, eipä kelpaa Seinäjoen sairaalan pakkoruotsia lukeneen henkilökunnan palvelut)

2. pohjoismainen yhteistyö (no, eipä kelpaa pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset kuitenkaan pohjoismaiseen yhteistyöhön)

Niin ei kelpaa kun pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset hädin tuskin osaavat omaa nimeään ruotsiksi sanoa! Miten sellainen henkilö jonka kielitaito on alle aloittelijatason, voi vastata palveluista tai yhteistyöstä ko. kielellä?

Tässä ei tee pelleksi kukaan muu itseään kuin suomenkielinen, joka on opiskellut ruotsia peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa ja osaamista ei vaan kertakaikkiaan löydy. Jos suomenkieliset haluaa näihin virkoihin niin silloin pitäisi opiskella sitä ruotsia kun sitä varten sitä juuri opetetaan, eikä käyttää omaa osaamattomuuttaan perusteena ettei ruotsia muka tarvittaisi.

Vähän sama kuin sanoisi että en osaa laskea yhtään mitään vaikka koulussa on pakkomatematiikka, miksi matematiikkaa opetetaan.

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin virkamiestutkinnon suorittaneella katsotaan olevan riittävät edellytykset suoriutua työstään ruotsiksi joten en näe syytä miksi pitäisi automaattisesti valita ruotsia äidinkielenään puhuva kiintiöllä. Kiitos pakkoruotsi, siitä on jotain hyötyäkin.

Mutta kun tuo ei toimi todellisuudessa. Jokaisen korkeakoulusta valmistuneen siis pitäisi selvitä työstään ruotsiksi vaikka ruotsin rippeet joilla se ties kuinka mones virkamiesruotsin uusintakoe on mennyt säälistä läpi on sujuvasti unohdettu jo seuraavan parin kuukauden aikana.

Vastahan tälläkin palstalla oli hirveä poru miten ei linnan juhlien haastatteluja ymmärrä kun on ruotsiksi. Ihan perusjuttuja jotka pitäisi kyllä olla hallussa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla suomenruotsalaisilla perustelut vähissä pakkoruotsin jatkamiseksi. Huvittavia nämä epätoivoiset yritykset, joissa tekevät vain itsensä entistä enemmän pelleiksi.

Pakkoruotsille on yleensä ollut kaksi vakioperustelua, jotka molemmat RKP:läiset ovat itse kumonneet:

1. ruotsinkieliset palvelut (no, eipä kelpaa Seinäjoen sairaalan pakkoruotsia lukeneen henkilökunnan palvelut)

2. pohjoismainen yhteistyö (no, eipä kelpaa pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset kuitenkaan pohjoismaiseen yhteistyöhön)

Niin ei kelpaa kun pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset hädin tuskin osaavat omaa nimeään ruotsiksi sanoa! Miten sellainen henkilö jonka kielitaito on alle aloittelijatason, voi vastata palveluista tai yhteistyöstä ko. kielellä?

Tässä ei tee pelleksi kukaan muu itseään kuin suomenkielinen, joka on opiskellut ruotsia peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa ja osaamista ei vaan kertakaikkiaan löydy. Jos suomenkieliset haluaa näihin virkoihin niin silloin pitäisi opiskella sitä ruotsia kun sitä varten sitä juuri opetetaan, eikä käyttää omaa osaamattomuuttaan perusteena ettei ruotsia muka tarvittaisi.

Vähän sama kuin sanoisi että en osaa laskea yhtään mitään vaikka koulussa on pakkomatematiikka, miksi matematiikkaa opetetaan.

Tuskin sinäkään selviytyisit matematiikan taidoillasi teknillisen korkeakoulun matematiikasta. Pelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä artikkeli on täyttä asiaa. Ongelma nimenomaan on, ettei äidinkieleltään suomalaiset omaa riittävän hyvää ruotsin kielen taitoa ja se on koko ajan vähentynyt. Kymmenen vuotta sitten ruotsin osaaminen oli ihan eri tasolla kuin tänä päivänä.

"We lose skills we had 10-15 years ago. These skills require long-term work and it is not trendy in today's short-term policy, with a term of office in sight, "Kronman says.

"I am deeply concerned about how Finland will succeed in the future.

Knowledge in Swedish is crucial at many different levels. Certainly you can trade in English - with France, she exemplifies.

- However, if you want to collaborate deeply with another country, language is crucial as the key to understanding the culture and social structure."

Niin, kyllä englanniksi voidaan tehdä "yhteistyötä" mutta se on jotain pinnallista ja väkinäistä. Kyllä siinä helpommin menee kilpailuetu sellaiselle, joka puhuu ruotsia, kuin suomalaiselle englannin sönköttäjälle.

Ei englanniksi voidella ruotsalaisia yrityspäättäjiä, kyllä siihen tarvitaan hyvää ruotsin kielen taitoa. Tätä ei moni halua ymmärtää, ja luulee että joo, englanti käy kyllä. Liike-elämä ei ole sitä että lähetetään vaan kuiva asiallisia sähköposteja "in textbook English". Sillä tavalla ei kerta kaikkiaan menestytä.

Pohjoismaat ei ole sama asia kuin Ruotsi. Ei ruotsin kielellä "voidella" islantilaisia eikä tanskalaisia, eikä norjalaisetkaan kovin lämpimästi ajattele ruotsin puhujista.

Yhteistyö sujuu tosiasiassa paljon paremmin, kun puhutaan neutraalia englantia, jota kumpikin osapuoli osaa hyvin, kuin että toinen puhuu äidinkieltään ja toinen koulussa opittua ja tarpeettomana jo unohdettua ruotsia.

Kyllä ruotsin osaaminen kertoo nimenomaan kiinnostuksesta pohjoismaiseen yhteistyöhön englannin sijaan.

Miksi lässytytät ruotsista, vaikka pohjoismaissa puhutaan mm. suomea, saamea, tanskaa, islantia, fääriä jne.? Ei ruotsi ole mikään pohjoismaiden yhteinen kieli. Uskoisit nyt.

Ruotsi nyt on kuitenkin pohjoismainen kieli ja lähempänä esim. norjaa kuin suomen kieli. Englanti taas ei ole millään tavalla pohjoismaista kieltä nähnytkään ja sen käyttäminen pohjoismaisessa yhteistyössä on aika naurettavaa.

Miksi täysin eri kulttuurista ja alkuperästä tulevat kansat puhuvat keskenään jotain ihan tuntematonta toisella puolen maailmaa täysin toisissa kulttuureissa ja olosuhteissa kehittynyttä kieltä keskenään, kun heillä on omakin kieli?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla suomenruotsalaisilla perustelut vähissä pakkoruotsin jatkamiseksi. Huvittavia nämä epätoivoiset yritykset, joissa tekevät vain itsensä entistä enemmän pelleiksi.

Pakkoruotsille on yleensä ollut kaksi vakioperustelua, jotka molemmat RKP:läiset ovat itse kumonneet:

1. ruotsinkieliset palvelut (no, eipä kelpaa Seinäjoen sairaalan pakkoruotsia lukeneen henkilökunnan palvelut)

2. pohjoismainen yhteistyö (no, eipä kelpaa pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset kuitenkaan pohjoismaiseen yhteistyöhön)

Niin ei kelpaa kun pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset hädin tuskin osaavat omaa nimeään ruotsiksi sanoa! Miten sellainen henkilö jonka kielitaito on alle aloittelijatason, voi vastata palveluista tai yhteistyöstä ko. kielellä?

Tässä ei tee pelleksi kukaan muu itseään kuin suomenkielinen, joka on opiskellut ruotsia peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa ja osaamista ei vaan kertakaikkiaan löydy. Jos suomenkieliset haluaa näihin virkoihin niin silloin pitäisi opiskella sitä ruotsia kun sitä varten sitä juuri opetetaan, eikä käyttää omaa osaamattomuuttaan perusteena ettei ruotsia muka tarvittaisi.

Vähän sama kuin sanoisi että en osaa laskea yhtään mitään vaikka koulussa on pakkomatematiikka, miksi matematiikkaa opetetaan.

Tuskin sinäkään selviytyisit matematiikan taidoillasi teknillisen korkeakoulun matematiikasta. Pelle.

En ehkä selviäisikään, enkä varmaan osaisi esim. johonkin teknilliseen erikoisalaan liittyvää sanastoakaan millään kielellä. Mutta tässä puhutaan nyt ihan yleissivistävästä perusosaamisesta eikä mistään jostain erikoisalaan liittyvästä osaamisesta.

Yleissivistykseen kuuluu ruotsin kielen taito, koska sitä opetetaan, ja ihminen joka perustelee ruotsin opetuksen tarpeettomutta sillä, ettei itse osaa yhtään mitään, on yhtä pelle kuin ihminen joka perustelisi matematiikan opetuksen tarpeettomuutta sillä, ettei osaa laskea edes 1+1.

Ei kukaan perustele koko matematiikan opetuksen pakollisuuden poistamista sillä, ettei osaa laskea jotain kappaleen nopeutta avaruudessa tms. yhtä hölmöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsin virkamiestutkinnon suorittaneella katsotaan olevan riittävät edellytykset suoriutua työstään ruotsiksi joten en näe syytä miksi pitäisi automaattisesti valita ruotsia äidinkielenään puhuva kiintiöllä. Kiitos pakkoruotsi, siitä on jotain hyötyäkin.

Mutta kun tuo ei toimi todellisuudessa. Jokaisen korkeakoulusta valmistuneen siis pitäisi selvitä työstään ruotsiksi vaikka ruotsin rippeet joilla se ties kuinka mones virkamiesruotsin uusintakoe on mennyt säälistä läpi on sujuvasti unohdettu jo seuraavan parin kuukauden aikana.

Vastahan tälläkin palstalla oli hirveä poru miten ei linnan juhlien haastatteluja ymmärrä kun on ruotsiksi. Ihan perusjuttuja jotka pitäisi kyllä olla hallussa.

Ja ihan jokaisen suomenruotsalaisen korkeakoulusta valmistuneen pitäisi selvitä työstään suomeksi. Miksi siis ulistaan siitä, että linnan juhlien haastattelujen pitäisi olla ruotsiksi? Jos haastatellaan suomenruotsalaista henkilöä, niin haastattelu voisi olla ruotsiksi, mutta miksi suomenkielisiä henkilöitä pitää kiusata?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alkaa olla suomenruotsalaisilla perustelut vähissä pakkoruotsin jatkamiseksi. Huvittavia nämä epätoivoiset yritykset, joissa tekevät vain itsensä entistä enemmän pelleiksi.

Pakkoruotsille on yleensä ollut kaksi vakioperustelua, jotka molemmat RKP:läiset ovat itse kumonneet:

1. ruotsinkieliset palvelut (no, eipä kelpaa Seinäjoen sairaalan pakkoruotsia lukeneen henkilökunnan palvelut)

2. pohjoismainen yhteistyö (no, eipä kelpaa pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset kuitenkaan pohjoismaiseen yhteistyöhön)

Niin ei kelpaa kun pakkoruotsia lukeneet suomenkieliset hädin tuskin osaavat omaa nimeään ruotsiksi sanoa! Miten sellainen henkilö jonka kielitaito on alle aloittelijatason, voi vastata palveluista tai yhteistyöstä ko. kielellä?

Tässä ei tee pelleksi kukaan muu itseään kuin suomenkielinen, joka on opiskellut ruotsia peruskoulussa, lukiossa ja yliopistossa ja osaamista ei vaan kertakaikkiaan löydy. Jos suomenkieliset haluaa näihin virkoihin niin silloin pitäisi opiskella sitä ruotsia kun sitä varten sitä juuri opetetaan, eikä käyttää omaa osaamattomuuttaan perusteena ettei ruotsia muka tarvittaisi.

Vähän sama kuin sanoisi että en osaa laskea yhtään mitään vaikka koulussa on pakkomatematiikka, miksi matematiikkaa opetetaan.

Tuskin sinäkään selviytyisit matematiikan taidoillasi teknillisen korkeakoulun matematiikasta. Pelle.

En ehkä selviäisikään, enkä varmaan osaisi esim. johonkin teknilliseen erikoisalaan liittyvää sanastoakaan millään kielellä. Mutta tässä puhutaan nyt ihan yleissivistävästä perusosaamisesta eikä mistään jostain erikoisalaan liittyvästä osaamisesta.

Yleissivistykseen kuuluu ruotsin kielen taito, koska sitä opetetaan, ja ihminen joka perustelee ruotsin opetuksen tarpeettomutta sillä, ettei itse osaa yhtään mitään, on yhtä pelle kuin ihminen joka perustelisi matematiikan opetuksen tarpeettomuutta sillä, ettei osaa laskea edes 1+1.

Ei kukaan perustele koko matematiikan opetuksen pakollisuuden poistamista sillä, ettei osaa laskea jotain kappaleen nopeutta avaruudessa tms. yhtä hölmöä.

Miksi ruotsi mielestäsi kuuluu yleissivistykseen? Senkö takia vain, että sitä opetetaan? Ja jos sitä ei kouluissa opetettaisi, se ei enää kuuluisi yleisivistykseen? No poistetaan pakollinen opetus, niin se ei enää ole osa yleissivistystä ja ongelma on ratkaistu.